Rappiokulttuuri ja nihilismi

Länsimaita ja Suomea riepotteleva rappiokulttuuri on luonnon kieltävän nihilismin, paternalistisen holhoamisen ja pakkomielteisen hedonistisen arvomaailman tuotosta. Nämä kolme asiaa ajavat yksilön ja yhteiskunnan kohti rappiota, eivätkä voi olla kestävän tulevaisuuden rakentamisen perusta kenellekään.  Ihmiset kieltävät neuroottisesti elämäänsä vaikuttavia tosiasioita vain siksi, että he eivät halua kohdata todellisuutta ja kantaa vastuuta itsestään, lähimmäisistään ja yhteiskunnasta.

Tämä rappioitumista ihannoiva kulttuurimme on täysin mediamme ja yhteiskuntamme eliitin hetkellisyyden, vastuuttomuuden ja tyhmyyden aikaansaama. "Niin kuin ylhäällä, niin myös alhaalla", kuuluu hermetistinen sananlasku. Eliittimme ja "kansallissankarimme" nyky-yhteiskunnassa koostuu rappioituneista mediapersoonista ja juopoista, jotka omalla esimerkillään ja teennäisillä meriiteillään opettavat omaa rappeutunutta moraalista esimerkkiään kansalaisille. Kansa seuraa perässä tavoitellen "elitismiä" toistaen heidän arvomaailmansa näkemystä. Siten he kokevat nostavansa omaa valtaansa valtahierarkiaan samaistumalla. Oma kulttuurinen ulosanti, tarkkailu ja vastuullinen esiintyminen julkisuudessa on jokaisen kansallinen velvollisuus.

Miten me yhteiskunnassa tuomme itseämme ja muita esille luo yhteiskunnallisen ilmapiiriä ja rakentaa yhteistä tulevaisuuttamme, joten meidän on oltava erittäin varovaisia mitä arvoja ja näkemyksiä me tuomme julkisesti esiin. On siis tärkeää edustaa arvoja, jotka nostattavat koko yhteiskunnan tulevaisuutta, kuten rohkeutta, rehellisyyttä, ylpeyttä, veljeyttä, auttamisen vilpittömyyttä, sekä esi-isien kunnioittamista ja seuraavan sukupolven tulevaisuuden takaamista.

Nyky-yhteiskunnassa rappiollisuutta edistetään monella eri osa-alueella aina huumorin nimissä. Kaikenlainen saasta ja rappiollisuus huumeiden käytöstä ja seksuaalisesta rappiosta aina kulttuuriseen ja kapitalistiseen rappeutumiseen oikeutetaan aina huumorin alaisuudessa ja relatiivisuudella. Todellisuudessa tämä rappio on syvästi iskostunut ihmisen psyykkeeseen nihilismin kautta, jossa yksilö kokee olevansa alempiarvoinen, mutta kieltää kaiken hierarkian, koska ei halua tunnustaa ja hyväksyä vastuuta omasta käyttäytymisestään.   

Hyvänä esimerkkinä tyhmästä rappiosta on henkilö, joka yrittää tavoitella muiden hyväksyntää pelleilemällä, esiintymällä ja venyttelemällä naamaansa. Hän pelleilee ja aluksi se onkin kaikkien mielestä hauskaa, mutta jossain kohtaa vitsi vanhenee. Vitsi ei enää naurata. Tietystikään tyhmä ei ymmärrä, että vitsi vanheni, vaan jatkaa naamansa vääntämistä, pelleilyä ja esiintymistä, koska hän haluaa toistaa saman hetkellisen reaktion uudestaan ja uudestaan. Tyhmä koki hetkellistä hyväksyntää ja luulee, että toistamalla samat asiat uudestaan hän saavuttaisi muiden hyväksynnän uudestaan. Hän yrittää ja yrittää, mutta ihmettelee miksi ihmisten reaktio ei ole sama kuin se oli ensimmäisellä kerralla.

Muut ovat menneet ajatuksissaan ja huumorissaan eteenpäin, eikä teennäinen naamanvääntäminen  enää onnistu, koska se vaati tietyn humoristisen ilmapiirin, jota ei valitettavasti ole enää. Aika ei odota ketään ja vuodet vierivät, mutta tyhmä ei kykene sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön. Hän ei ymmärrä miksi ihmiset alkavat karttamaan häntä. Muut haluavat kehittyä ja rakentaa älyllistä, vahvaa, terveellistä, sekä luotettava ilmapiiriä. Kukaan ei halua enää oikein olla tyhmän kanssa ja samaistua tyhmän tekemisiin, koska hän on onnistunut myrkyttämään ilmapiirin, eikä osaa edes tunnistaa sosiaalisessa ilmapiirissä näkyviä negatiivisia merkkejä, jotka sanovat että "LOPETA JO!".

Hän on tehnyt itsestään pellen ja on tehnyt sitä jo niin kauan, että hänestä on tullut itsensä muiden silmissä: pelle, jolla ei ole muuta arvoa kuin se, mitä hän on itsestään rakentanut. Tyhmä loi oman identiteettinsä pelleksi heittäytymällä, ja näin hän on määrittänyt itse itsensä. Hän aloitti parodialla, mutta hänestä tuli oma parodiansa. Tämä on miten minä näen nykyiset juopot, julkihomot, nistit ja muut rappioituneet rappiokulttuurin edustajat, jotka käyttäytyvät kuten tuo kuvaamani tyhmä pelle, joka ei osannut lukea ilmapiiriä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta, vaan piti vanhentuneesta ja hetkellisestä vitsistään kiinni, koska se kerran nauratti jotakuta.

Julkinen homoseksuaalisuus, juopottelu ja huumeiden käyttö vapauden nimissä ei enää sokeeraa, naurata, viihdytä, taikka edusta mitään minkä päälle haluaisin tulevaisuutta rakentaa. Juopot ja homoseksuaalisuuteen pakottajat ovat juurikin noita rappiollisia tyhmiä, jotka ihmettelevät miksi muut eivät naura ja hyväksy heitä. Kukaan ei hyväksy heitä, koska he ovat vastenmielisiä ja omalla käytöksellään huonona esimerkkinä muille. Heitä ei kuulu ylistää tai laittaa jalustalle. 

Nihilismi tuhoaa tulevaisuutta rakentamalla siitä huonoa, rumaa, tymää, koska se kieltää kategoroimasta ja tunnistamasta mitään edessänsä näyttäytyvää hierarkiaa. Nihilisti kieltäytyy tunnistamasta luontoa ja tosiasioita kuten hierarkiaa, vertailtavaa arvoa ja kamppailua. Näin he eivät osaa suhtautua luontoon ja todellisuuteen. He eivät taistele vastoinkäymisten yli, laita itselleen tavoitteita, tai kategoroi laittamalla asioita hierarkisesti yhteen. He kieltävät hierarkian olemassaolon, ja tätä kautta kieltävät itseltään kipuamisen hierarkiassa korkeammalle. Näin heillä ei ole parempaa tulevaisuutta, koska paremmuus ja sen tavoittelu on jo heidän nihilistisen arvomaailman kautta estetty.

Tämä hierarkian eli luonnon kieltäminen on nihilismiä. Hierarkian totaalinen kieltäminen näkyy ihmisessä parhaiten silloin, kun hän kieltäytyy tuomitsemasta, arvostelemasta, erottelemasta sitä minkä hän selvästi tunnistaa olevan laadultaan erilaista ja eriarvoista. Nihilismi on hierarkian eli laadun kieltämistä. Laadulla tarkoitan eri asioiden vertailua ja lajittelua huonompaan ja parempaan. Nihilistille mikään ei ole kaunista tai rumaa, arvokkaampaa tai arvotonta, tuoksuja tai hajuja, maukkaampaa tai pahan makuista. Kaikkea ohjaa hedonistinen nälkä kokea ja maistaa. Mikään ei ole suunniteltua ja hartaudella rakennettua, vaan kaikki on hetkellistä ja nyt.

Kaikki on nihilistille samanarvoista, koska hän haluaa palvoa yhteistuntaa ja sen nihilististä egalitaristista liberaalikulttuuria. Hän ei halua erottua ja erotella ketään joukosta ja olla muita parempi, koska se loisi konfliktia. Naisellinen nihilisti karttaa konfliktia ja näin ollen on valmis uhraamaan oman identiteettinsä totuuden ja oman etunsa toiseuden edessä. Konflikti tekisi hänestä sosiaalisesti hylätyn hänen sosiaalioikeussotureidensa keskuudessa ja sosiaalisessa ilmapiirissä leijuvat ajatukset ja niiden kyseenalaistaminen olisi antisosiaalista. Yleisesti nämä nihilistit ovat ylisosialisoituneita yksilöitä, jotka luovat oman identiteettinsä muiden hyväksynnän kautta. He ovat erittäin emaskuloituja ja naisellisia, koska he ottavat mielipiteensä, käyttäytymisensä, vitsinsä, pukeutumisensa ja kertomansa jutut muilta samanlaisilta naisellisilta idiooteilta. Maskuliinisuus on autoriteetin kyseenalaistamista ja näin ollen itsenäinen ajattelu ja poliittinen korrektiivisuus eivät voi mennä käsikädessä.

Älykäs on henkilö, joka pystyy ajattelemaan itsenäisesti välittämättä mitä muut ajattelevat hänestä ja hänen ajatuksistaan. Ylisosialisoitunut ihminen on lähtökohtaisesti tyhmä, koska hän luottaa muiden ajattelevan hänen puolestaan. Tyhmä ottaa vastaan muiden ajatuksia kyseenalaistamatta, koska hänelle käsitys totuudesta ei tarkoita mitään vaan esitetyn ajatuksen sosiaalinen painoarvo.

Älykäs yrittää ymmärtää ympäröivää sosiaalista, kapitalistista, materialistista ja kulttuurista maailmaa ja käsittää, mikä on totta ja mikä ei. Totuus on tavoite, jota kaikki filosofit ja ajattelijat yrittävät tavoittaa. Totuus ei ole sitä mitä minä tai sinä haluamme sen olevan. Totuus ei välitä meidän subjektiivisista mielipiteistä. Totuus yksinkertaisesti ON. Ylisosialisituneelle nihilistille totuus ei merkitse mitään. Mikä merkitsee onko totuus sosiaalisesti hyväksyttyä vai ei, koska nihilisti välittää enemmän omasta hedonistisesta hyvästä olostaan, muiden mielipiteistä ja muutenkin sosiaalisesta ilmapiiristä, kuin totuudesta, luonnosta ja todellisuudesta.