Kamppailun filosofiaa

Kamppailu vastustajaa ja vastoinkäymistä vastaan voidaan määrittää passiivisena ja aktiivisena kamppailuna. Passiivinen kamppailu määräytyy yleisesti vastoinkäymisissä, joiden ylitsepääseminen vaatii ongelmanratkaisu kykyä, eli tulkintakykyä, kykyä kerätä resursseja ja kykyä ohjata ja kanavoida energiaa ja resursseja ongelman ratkaisemiseksi. Aktiivinen kamppailu vaatii samoja kykyjä, mutta se myös vaatii myös dynaamista ja reaktiopohjaista suhtautumista takaisin hyökkäävään vastustajaan.

Ymmärtääksesi vastustajaasi ja iteäsi on ymmärrettävä mikä motivoi ja kannustaa ihmisiä. On ymmärrettävä ihmisen psykologiaa, mutta ennen kaikkea vastustajasi. On monia ajatuksia, joiden takia ihmiset taistelevat. Jokaisella on varmasti ihanteita ja päämääriä, jonka eteen he näkevät työtä ja vaivaa, sekä ovat valmiita uhraamaan itsensä. Monesti tämä uhraaminen vaatii soturimaista ajattelua, jossa vastoinkäymiset ovat tapa mitata oma kyvykkyys ja kasvattaa niitä.

Sotaa käydään fyysisesti, mutta myös henkisesti. Aivan kuten fyysisessä kamppailussa, niin myös soturi taistelee sosiaalista painostusta ja subjektiivisuutta vastaan. Hänen on ymmärrettävä kamppailua kokonaisuudessaan, eli saavutettava objektiivisuutta. Filosofia perustuu totuuden etsimiseen, ja kaikki tunnetut antiikin filosofit olivat sotureita. Tiede, ymmärrys ja totuuden tavoittelu ovat filosofiaa, mutta olennainen osa konfliktin informaation tulkintaa. Vastustajasi yrittää harhauttaa, hujata ja valehdella, ja silloin sinun on pystyttävä näkemään ja tunnistamaan petokset, harhautukset ja valheet.  Filosofi on kuin soturi sodassa valheellisuutta vastaan ja soturin on oltava kuin filosofi, jotta hän pysyy hengissä.

Harjoittelu on kaiken kehityksen takana. Harjoittelussa häviäminen antaa mahdollisuuden hävitä, mutta oppia virheistä. Taistelussa ei ole uudelleen yrityksen mahdollisuutta. Häviöt nostavat meitä ihmisinä ja opettavat meille enemmän kuin yksittäiset voitot. Me kasvamme henkilönä vastoinkäymistemme kautta. Kaikki ihmiset kuolee, jopa suuret kenraalit, kuin kerjäläiset, mutta vain harva elämäänsä oikeasti elää. On siis parempi elää päivä leijonana, kuin koko elämänsä lampaana. Vain yrittämällä yhä uudestaan ja uudestaan voimme kehittyä ja saavuttaa tavoitteemme. Pystymmekö nousemaan vahvempana kuin me olimme ennen koettelemuksiamme. Pari karvasta vastoinkäymistä testaa ja opettaa meille enemmän kuin tuhat helppoa voittoa. "Mikä ei tapa se vahvistaa", sanoi Friedrick Nietzsche. Näin ollen harjoittele, harjoittele ja harjoittele.

Miten me nousemme vastoinkäymisistä ja miten me elämme voittoissamme kertoo paljon meistä ihmisinä. Tyydymmekö yksittäisiin voittoihin, vai haluammeko saavuttaa enemmän. Soturi voittaessaan jo etsii seuraavaa haastetta. Voitto on hetkellisesti juhlittu, kun taas vastuksia on loputtomasti valmiin nuuhkimaan heikkouttasi ja hyväksikäyttämään sitä. Vältä heikkoutta. Yritä kehittyä henkisesti kuin fyysisesti. Heikkous kasvaa ylimielisyydestä ja  lyhytnäköisyydestä. Ylimielisyys ja lyhytnäköisyys luovat väärän turvallisuuden tunteen. Kaikki heikkous tulee ennalta-arvattavuudesta.

Kamppailu kuten elämä ei koskaan sitä mitä ihminen haluaa tai toivoo kamppailun olevan, vaan kamppailu yksinkertaisesti sanottuna "ON". Me emme päätä minne me synnymme ja mitä vihollisemme tekee. Kamppailu on kaaosta, ja kamppailijan tehtävä on tuoda järjestystä kaaokseen. On pystyttävä analysoimaan ja lajittelemaan tilanteita. Tulet löytämään itsesi usein vaikeista ja joskus mahdottomista tilanteista, joiden edessä moni heikompi soturi luovuttaisi. Soturi ei luovuta, vaan tutkii mahdollisuuksia ja etsii tiensä voittoon.

Maailma ei ole tasa-arvoinen ja reilu paikka. Alkutilanne kamppailuun lähtiessä ei koskaan ole tasapuolinen ja reilu. Jos löydät itsesi reilusta kamppailusta kertoo se, että strategiasi on epäonnistunut. Elämä on entropiaa, jossa kilpailevat voimat taistelevat elintilansa hallinnasta ja vallasta sortaen heikompia yksilöitä. Sinun on hyväksyttävä nämä tosiasiat ja vastoinkäymiset, ja laitettava vastustajasi kokemaan vastoinkäymisiä isommassa suhteessa kuin sinä koet niitä. Soturin on tultava toimeen niillä korteilla mitkä hänelle on jaettu, mutta viisas ja juoni soturi on järjestänyt pakan. Vastustajasi ei tule koskaan vapaaehtoisesti auttamaan sinua, joten sinun on turha anella ja kysyä armoa. Kukaan ei halua hävitä, tulla kakkoseksi, tai päätyä viimeiseksi, vaan jokainen meistä haluaa voittaa ja tulla juhlituksi. Jokainen meistä haluaa voittaa, jopa vastustajasi!

Usein motivaatiota nostattaessa sanotaan että häviö ei ole mikään mahdollisuus, mutta tämä on väärin. Häviäminen on aina mahdollisuus, koska se on vaihtoehdosta kaikken yleisin. Häviämisen mahdollisuus on aina läsnä. Mikään ei ole niin helppoa kuin häviäminen. Mikä on vaikeaa on voittaminen. Voittaminen vaatii työtä. Häviäminen on helppoa, sillä se vaan vaatii luovuttamisen. Henkisesti heikko ihminen alistuu ja luovuttaa pelkästään päästäkseen pois tukalasta tilanteesta. Luovuttaminen on osoitus henkisestä heikkoudesta. Tämä on syy miksi kamppailussa kamppailijan psyyke on tärkeää. Mielen pitää olla luja kamppailulla taottu. Soturin mieli pitää koostua määrätietoisuudesta ja itsevarmuudesta, joka tulee vain harjoittelemalla ja hiellä haetulla kokemuksella. Siksi on tärkeää treenata ja valmistautua hyvin, jotta ymmärtää mitkä tiet johtaa häviöön ja mitkä voittoon, jotta voi välttää häviämistä itsevarmasti ja määrätietoisesti.

Kamppailun strategiat ja taktiikat eivät voi perustua siihen ylimieliseen olettamukseen, että vastustajasi olisi hidas, heikko, tyhmä, tai passiivinen. Kamppailussa käytettävien strategioiden ja taktiikoiden pitää perustua siihen olettamukseen, että vastustajasi on nopea, vahva, viisas ja aktiivinen. Näin ei kohdallasi tapahdu yllätyksiä ja olet varautunut pahimpaan. Sinun pitää aina luottaa että vastustajaltasi löytyy ainakin saman verran, ellei enemmän taitoa, kyvykkyyttä ja motivaatiota kuin sinulta. On luotava strategiaa ja taktiikkaa, jotka perustuvat petokseen, sillä vihollisesi ei luovuta.

Älä luota onneen, jumalaan, tai vastustajasi hyvään tahtoon. Sinä voitat TYÖLLÄ ja ainoastaan työllä. Työ tarkoittaa valmistautumista ja harjoittelemista määrätietoisesti kohti kamppailua. Rauhan aikana valmistaudutaan aina sotaan ja hyvä valmistautuminen on puoli voittoa. Voidaan jopa sanoa, että harjoitus on yhtä tärkeää kuin itse kamppailutilanne. Mitä enemmän sinä hikoilet harjoituksissa, sitä vähemmän sinä vuodatat verta taistelussa. Sinä luot oman tulevaisuutesi ja oman voittosi. Kukaan muu ei harjoittele tai sodi puolestasi. Ja jos toinen sotii peolestasi, niin et voi syyttää häntä huonosta lopputuloksestasi. Kaikki kamppailussa on tehtävä itse, jos haluat varmistua lopputuloksesta.

Kaikki kamppailutilanteet sodasta, politiikasta, lautapeleistä, nyrkkitappeluihin ja katumellakoihin perustuvat vastustajasi tuottamaan panostukseen ja tuon vastustajasi tuoman panostuksen ymmärtämiseen. Ymmärrä siis vastustajasi luomaa kohdistettua energiaa ja käsittele sitä reagoimalla siihen taktisesti. Voima ei ole yksin mitään, ellei sitä kohdista määrätietoisesti ja käytä älykkäästi. Tunnistamalla häviämiseen ja voittamiseen johtavat mahdollisuudet voit tilanteesta riippuen reagoida muuttuviin tekijöihin. Muuttuvat tekijät määrittävät vaadittavan reaktion kussakin tilanteessa. Kamppailutilanne ja vastustajasi on siis ongelma, johon sinun on löydettävä ratkaisu taktisesti, strategisesti ja kapasiteetillisesti..

Kamppailu on hallintaa

Kamppailu kaikessa yksinkertaisuudessaan on ongelman ratkaisua. Tarkemmin määriteltynä vastustajasi on sinun liikkeisiisi reagoiva ongelma, jota sinä yrität ennakoida ja taktisesti valjastaa ja hallita. Voit siis suhtautua järjestelmällisesti ja matemaattisesti kamppailuun samalla tavalla kuin ratkaisisit matemaattisia ongelmia. Sinun on kuitenkin ymmärrettävä ongelman sisällä tapahtuvat muuttujat, jotta pystyt reagoimaan ongelmaan oikealla tavalla. Sinun on ymmärrettävä mitä, mistä ja miten sinun edessäsi oleva abstrakti ongelma koostuu ja minkälaiset sen fyysinen ominaisuus, mekaniikka, toiminto ja rajoitukset oikein ovat. Näin pystyt määrittelemään suhtautumisesi ongelmaan ja luomaan käsityksiä ja lähestymistapoja ongelman ratkaisuun.

Kaikki kamppailu perustuu hallintaan. Hallinta tarkoittaa kaikkea vuorovaikutusta, joka vaikuttaa käytävän kamppailun lopputulokseen. Sinä kamppailevana osapuolena yrität vaikuttaa muuttujiin ja sitä kautta luoda vuorovaikutusta, jonka lopputuloksena on sinun voittosi. Absoluuttinen hallinta on kaiken kamppailun perimmäinen tavoite, eli vastustajasi täydellinen nujertaminen. Kaikki kamppailu tapahtuu hallinnan kautta. Molemmat osapuolet yrittävät hallita vastakkaista osapuolta ja taivuttaa häntä tahtonsa mukaan. Hallinta ja hallinnan ymmärtämäninen on kaiken kamppailun ja strategian perimmäinen tavoite. Tätä hallintaa voidaan kuvata hyvin jatkuvien vastavoimien kanssa tasapainotteluna.

Nyrkkeilijä hallitsee itsensä ja vastustajansa välimatkaa yrittäen pysyä kaukana vastustajansa lyönneistä, mutta samalla yrittää itse ylettyä lyömään vastustajaansa juuri oikealta välimatkalta. Tämä hiuksen hieno välimatkan hallinta on nimen omaan tärkeää, koska nyrkkeilijän lyönnit ja liike perustuvat nopeuteen. Jos nyrkkeilijä ei hallitse välimatkaa vastustajaansa, ei hän ehdi reagoimaan kohti tuleviin lyönteihin. Välimatkan hallinnan tärkeys nousee samassa suhteessa nopeuden kanssa. Nopeus on tässä tilanteessa muuttuja, jota pitää huomioida välimatkaa hallittaessa, ja näin ollen se on tärkeä osa nyrkkeilyn mekaniikkaa.

Toinen hyvä esimerkki kamppailussa tapahtuvan hallintakonseptin merkityksestä voidaan esittää painia tarkastelemalla, jossa vastustajan hallinta ei tapahdu niinkään välimatkan tulkinnalla, vaan fyysisellä kosketuksella. Painissa haetaan hallitsevia positioita ja otteita, jotka määrittelevät painijoiden hallintasuhteen toisiinsa nähden. Riippuen liikkeestä ja positiosta voi painija tehdä erilaisia taktisia vastaliikkeitä, jotka kääntävät hallintasuheen painijoiden välillä.

Kolmanneksi esimerkiksi voimme käyttää sotia ja aseellisia konflikteja, joissa hallinta perustuu aseiden vaikutusalueeseen, maantieteellisten kohteiden hallintaan ja huoltoon. Sodassa hallitaan siltoja, teitä, kukkuloita, jokia ja muita joukkojen ja huollon liikehdinnän kannalta elintärkeitä "kuristus" kohteita. Huollon ja joukkojen dynaaminen liikehdintä vaatii juuri kuristuskohtien hallinnan ja näin tuo hallinta mahdollistaa monimutkaisempia taktisia ratkaisuja ja näin ollen myös muokkaa yleistä lähestymistapaa/strategiaa.

Ymmärtäminen auttaa ennakoimaan. Ennakointia vaaditaan kun halutaan hallita. Jotta voimme ennakoida on meidän ymmärrettävä hallittavan luontoa, ajatuksia, funktiota, tahtoa, joka taas selviää ymmärtämällä kohteen historiaa. Jotta voit ennakoida tulevaisuutta on sinun ymmärrettävä menneisyyttä ja nykyistä tilannetta. Informaatio ja huomioiden tekeminen on aina elintärkeää kamppailussa. Jotta kamppailua voidaan ymmärtää laskelmoivasti on hyvä ajatella kamppailua pelinä ja jakaa tuo peli yksinkertaisempin osa-alueisiin. Yksinkertaistamalla kamppailun voi kamppailua tarkastella systemaattisesti ja jopa tieteellisesti. Moderni vapaaotteju ja bjj ovat hyviä esimerkkejä tieteellisestä lähestymistavasta kamppailuun ja kamppailun jakaminen osa-alueisiin.

Jotta voit ymmärtää vaikeaa kokonaisuutta on se helpompi jakaa helposti ymmärrettäviin osiin. Halkaisemalla ongelman osiin voit systemaattisesti määrittää eri tilanteita ja tunnistaa taktisia heikkouksia ja vahvuuksia. Mitä pienempiin osiin ongelma jaetaan, sitä monipuolisempi kokonaiskuva karttuu. Ongelmaksi saattaa tulla asioiden monimutkaisuus, joka yleensä helpottuu kun harjoittelee ja istuu ajatusten päällä vähän kauemmin.

Ongelmaksi monesti nouseekin ihmisen oma käsitys asioiden kulusta, jossa toiveajattelu eikä todellisuus ohjaa todellisuusyksilön käsittelyä pois objektiivisesta tarkkailusta. Tässä pitää muistuttaa, että kamppailu ei ole sitä mitä sinä haluat kamppailun olevan, se yksinkertaisesti on. Siksi on tärkeä aina testata omaa ymmärrystä vähän väliä kamppailemalla. Kamppailun ymmärtäminen todellisen paikan edessä pakottaa yksilön karsimaan turhia tekniikoita ja taktiikoita pois. Se pakottaa kamppailijaa pysymään perusteissa, realiteetin punnitsemisessa ja suoraviivaisuudessa. Mitä paremmin me luulemme ymmärtävämme kokonaista mekaniikkaa, sitä ylimielisempiä meistä tulee ja todellinen näkemyksellinen ymmärryksemme peittyy toiveajatteluun. Siispä on aina pidettävä jalat maassa ja ymmärrettävä realiteetit ja omat heikkoudet.

Dynaaminen voittaa aina staattisen

Kamppailu on aina dynaaminen tilanne. Älä koskaan eksy ajattelemaan kamppailua staattisena. Älä koskaan aliarvioi röyhkeyttä ja yllätyksen tuomaa etua, joka tulee esiin parhaiten dynaamisissa tilanteissa. Dynamiikka kamppailussa tarkoittaa tunnustelevaa hyökkäämistä ja tehdyistä voitoista saavutettujen etujen maksimaalista irtiottoa. Dynaaminen ajattelu on ajatus, joka rikkoo helposti kaikki muistisäännöt ja strategiat, koska sen tuoma tulos riippuu vastustajan antamista mahdollisuuksista, eikä ennalta suunnitelluista päätöksistä, muistisäännöistä, taikka mielikuvista.

Suurin ongelma dynaamisen kamppailun ymmärtämisessä on juuri kokonaisdynaaminen ajattelu ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja tilanteeseen tarttuminen. Tästä tuleekin sananlasku: "olet saattanut voittaa tämän taistelun, mutta et missään nimessä koko sotaa", koska keskittyminen yksityiskohtiin ja hetkellisiin voittoihin saattaa sokaista kokonaiskuvaa. Kokonaiskuvaa ei saa unohtaa! Palaa siis aina perusteisiin! Yksinkertaisiin muistisääntöihin eli kokonaiskuvan ymmärtämiseen ja hallinnan harjoittamiseen.

Siksi on tärkeä rakentaa kokonaisvaltaista kamppailua ohjaavaa suuntaa eli strategiaa. Strategia on suuntaa antava päämäärä, mutta se ei saa koskaan rajoittaa dynaamista ja taktista toimintaa. Kerätessäsi tietoa vastustajastasi ja kartuttaessasi ymmärrystä kerää tietoa syvällisesti ja monipuolisesti, mutta kun rakennat suunnitelmiasi, toteuta toimintasi yksinkertaisesti, suoraviivaisesti ja nopeasti.

Ajattele rajojen ulkopuolelta. Älä anna ennalta määrättyjen ajatusten rajoittaa ymmärrystäsi. Kamppailun voittaa se, joka on valmistautunut paremmin, on voimakkaampi ja osaa toimia älykkäästi tilanteesta riippuvien vaatimusten mukaan.

Vielä viimeiseksi haluaisin sanoa että kaikkeen löytyy rationaalinen lähestymistapa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olemme ilman tunteita ja intohimoja. Tunteet rakentavat meitä ihmisinä, motivoivat meitä ja antavat meille voimaa. Ihminen pystyy tekemään yllättäviä asioita oikein motivoituneena. Siispä hallitse omia tunteitasi ja säätele niitä hienostuneesti. Tunne itsesi ja omat rajoituksesi, mutta älä koskaan lopeta testaamasta omia rajojasi. Kehitystä ei tapahdu ellet vie itseäsi yli  rajojesi. Jokainen meistä vaatii esimerkkejä, idoleja, henkilöitä, joita ihannoida ja tavoitella. Ei pelkästään lapset vaadi esimerkkiä, vaan myös me aikuiset. Moderni kapitalistinen maailmamme tekee meistä intohimottomia ja masentuneita. Rakentakaamme arvomaailmaamme sen ulkopuolelta.