maanantai 7. syyskuuta 2015

Psykologinen sodankäynti

Psykologisen sodankäynnin keskeinen tehtävä on laskea ja vähentää vihollisen tahtoa ja kapasiteettia taistella vastaan, eli demoralisoida. Psykologista sodankäyntiä voidaan tehdä kahdella toisistaan eroavalla tavalla, jota me kutsumme porkkana- ja keppimetodiksi. Psykologisella sodankäynnillä pyritään viestittämään positiivista tai negatiivista palautetta kohderyhmälle, jolla yritetään ohjata kohderyhmän mielipiteitä ja arvoja.

Psykologisia operaatioita toteutetaan viestinnän kautta, jolloin pyritään vaikuttamaan kohderyhmän käsityksiin, käsitteisiin, arvoihin ja moraaliin. Psykologinen sodankäynti tapahtuu levittämällä tahdottua sanomaa kohderyhmälle, niin että he tietoisesti ja alitajuntaisesti omaksuvat ajatuksia tai reagoivat niihin halutulla tavalla.

Koko valkoinen länsimaailma (Eurooppa, USA, Kanada, Austraalia, Etelä-Afrikka) on arvomaailmaltaan muuttunut rotutietoisuudesta pois. Median toteuttama psykologinen sodankäynti on saavuttanut valkoiset ihmiset omaksumaan liberaalisen humanismin arvomaailmakseen. Valtamedia, elokuvateollisuus, musiikkiteollisuus, ja muut viestintäyritykset ovat toteuttaneet tietoisesti tai tiedostamattaan psykologista sodankäyntiä valkoista seuraajakuntaansa kohtaan poliittisista ja arvomaailmallisista lähtökohdista johtuen. Hyvä esimerkki psykologisesta sodankäynnistä on sosiaalinen ilmiö valkoisten keskuudessa, jossa valkoinen rotu nähdään lähtökohtaisesti epäinhimillisenä ja moraalisesti pahana identiteettinä, jolla ei ole oikeutta jatkua ja esiintyä julkisesti, koska se nähdään heti rasistisena ja pahana. Näin ollen valkoiset ihmiset eivät halua säilyttää ja edustaa valkoisuuttaan, vaan vähättelevät sitä ja ovat valmiita tulemaan syrjäytetyksi ohjatun massamaahanmuuton seurauksena.

Internetin ja sosiaalisenmedian kautta ylisosialisoituminen on tehnyt psykologisen manipulaation helpommaksi. Ihmiset ovat jatkuvasti levittämässä ja tulkitsemassa sosiaalista viestintää, joka tarkoittaa että he kilpailevat sosiaalisesta hyväksynnästä. Sosiaalisen hyväksynnän takia he välttelevät sosiaalisesti epäkorrekteja ajatuksia ja hakeutuvat pois sosiaalisesta konfliktista. Määrittelemällä mitkä meemit ja trendit ovat sosiaalisesti hyväksyttävää ja mikä taas ei, ohjaa sosiaalista ilmapiiriä, jota viraalimarkkinointisuunnittelijat miettivät ja toteuttavat. Tätä prosessia kutsumme sosiaaliseksi ohjelmoinniksi. Kaikki tahallinen ja tiedostettu sosiaalisen ilmapiirin muokkaaminen luokitellaan sosiaaliseksi ohjelmoinniksi.

Tietystikkään kaikki sosiaalisessamediassa liikkuvat trendit eivät ole itsetietoista, suunniteltua ja ohjattua, vaan sosiaalisissa kaikukammioissa ihmiset jakavat sosiaalista signaalia toisilleen ja odottavat arvomaailmaltaan samanlaista signalisointia takaisin. Tämän seurauksena erilaiset moraaliset ja arvomaailmalliset sosiaalisessa mediassa leviävät konseptit, meemit ja trendit kasvavat orgaanisesti itsestään. Trendit, meemit ja konseptit saavat nousta vapaasti, koska kaikki vastaväitteet ja kritiikki seulotaan moraalisen ja sosiaalisen kaikukammiorakenteen johdosta marginaaliin. Vastaväitteet häpäistään ja sosiaalisesti eristetään, joka tapahtuu negatiivisella personalisoinnilla, ja tuon persoonallisuuden marginalisoimisella.

Psykologisen sodankäynnin pää tehtävä on demoralisointi, joten on tärkeää tunnistaa mitkä asiat johtavat demoralisoitumiseen.

Demoralisoituminen CIA:n psykologisen sodankäyntioppaan mukaan voi johtua seuraavista asioista.
  1. Pelko ja ahdistus.
  2. Terrori.
  3. Epätoivo ja alistuneisuus.
  4. Epäluottamus
    A: omia tavoitteita kohtaan.
    B: johtajia kohtaan.
    C: ideoita ja asioita kohtaan.
    D: informaatiolähteitä ja ideologiaa kohtaan.
  5. Koti-ikävä, pelko perheensä hyvinvoinnista, jne.
  6. Sodassa esiintyvät kauheudet.
  7. Sodan pitkäaikainen jatkuminen.
  8. Pelko siitä, että vihollisen psykologiset hyökkäykset ja manipulaatio on jo vaikuttanu.
  9. Syyllisyyden tunteet.
  10. Yksilön arvokkuuden ja kunnian katoaminen.
  11. Luottamuksen puute liittolaisiin.
  12. Sympatia vihollisia kohtaan tai muita ulkoryhmiä kohtaan.
  13. Antautumista ja pakenemisesta johtuvan pelon katoaminen.
  14. Uskonpuute yhteistyökumppaneihin.
  15. Pelko seuraamuksista ja kostosta.
  16. Usko väärään toivoon
  17. Apatia
  18. Kaikenlainen toiminta, joka saattaa tuottaa
    A: äkkipikaisuutta eli nopeita ajattelemattonta vastareaktiota.
    B: huijaamista.
    C: ennalta arvaamattomia tilanteita.
    D. odotuksia tilanteista, joita ei tulekkaan tapahtumaan.
    E: väärät hälytykset.
    F: harhaanjohtava tieto.
    G: merkkien vaihtaminen.
    H: väärät käskyt.
    I: Liikaa merkkeja ja käskyjä, joita ei pystytä seuraamaan.
    J: täysin uudet tilanteet.
    K: harhautukset.
Länsimaissa psykologinen sodankäynti valkoista rotua ja etnisiä kansallisvaltioita kohtaan on onnistunut niin täydellisesti, että nämä asiat nähdään utopistisina, moraalittomina ja valtaosa ihmisistä välttelee koko ajatusta sosiaalisen eristäytymisen ja siitä johtuvan pelon takia.

Positiiviset psykologiset operaatiot tuottavat kohderyhmän moraalin ja identiteettikuvan vahvistumista. Noin lehtokohtaisesti mikä tahansa sisäryhmä haluaa kokea positiivista psykologiaa, jotta sisäryhmä voi hyvin ja pystyy taistelemaan sisäryhmää ja sen jäseniä uhkaavia vaaroja vastaan.

Aikaisemmin mainitussa CIA:n psykologisen sodankäyntiä käsittelevässä dokumentissa esiintyy seuraava lista, joka käsittelee vastustajan haluamia psykologista ominaisuuksia. CIA halusi tunnistaa nämä ominaisuudet, koska ne oli juuri niitä ominaisuuksia ja käsitteitä vihollisessa, joita pyritään rikkomaan.

Vastustajan:
  1. Usko omaan tarkoitukseen.
  2. Käsitys oman vastustajan tarkoitusperän pahuudesta.
  3. Tahto vastustaa vihollista.
  4. Toivo.
  5. Maailmankuvallisen näkemyksen vahvuus,
  6. Toivo sodan jälkeisestä maailmasta.
  7. Johtajien vilpittömyyteen uskominen.
  8. Viimeksi saadun avun muisto.
  9. Levitettävän teidon tarkkuus ja usko tarkkuuteen.
  10. Halu usko propagandaa(CIA:n levittämään) ja halu saada CIA:lta lisää tietoon

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti