Meemit ovat kulttuurillisia leviäviä symboleja, mielikuvia tai ajatuksia. Ihminen ajattelee päänsisäisellä puhedialogialla, jonka takia dialogia ja moraalinen pohdiskelu on hyvä tapa muokata ajatuksia ja arvoja. Kaikki puhekielen sanat ovat symbooleja ja näin ollen omaavat memeettisen rakenteen. Tämän memeettisen rakenteen takia sanojen ja lauseiden merkitykset, sekä visualisointi eivät ole yhdentekevää, vaan niitä voidaan muokata ja uudelleen määrittää ihmisen ajattelua.
Meemetiikalla on vaikutus ihmisen ajatteluun ja arvoihin. Memetiikalla ohjataan ihmisen ymmärrystä itsestään ja muusta maailmasta. Ihmisen psykologia rakentuu memetiikan ympärille, koska ihminen rakentaa ajatteluaan sanoille, visuaalisoinneille ja sitä kautta egon tuottamalle idealisoidulle mielikuville.
Ihmisen identiteetti, moraalikäsitykset ja käsitykset sosiaalisesta hierarkiasta/vuorovaikutuksesta rakentuvat yhtälailla memetiikan ympärille. Meemit rakentavat ja muokkaavat sosiaalista ilmapiiriä ja tätä kautta ajatteluamme, jonka takia psykologisessa operaatiossa memetiikka on tärkeässä roolissa.
Psykologisesti meemit toimivat yksilössä vahvistusvinouman kautta, jossa yksilöön iskoutunut memetiikkaa muistuttaa häntä aina meemistä hänen nähdessään jotain meemiin liittyviä asioita ja ilmiöitä. Tästä syystä memetiikalla voidaan luoda itsensä toteuttuvia ennusteita ja stereotypioita, koska ihmiset alkavat etsimään ja suuntautumaan memeettisesti ennustettavia asioita ja stereotypioita kohti.Tätä ilmiötä kutsutaan "meemimagiaksi", jossa yksilö tai ryhmä alkaa keskittymään ja tulkitsemaan ympäristöään memeettisen maailmansa kautta. Suurista memeettisistä rakenteista rakentuu maailmankatsomuksia eli ideologioita. Kaikki ideologiat ja uskonnot rakentuvat memetiikasta.
Meemejä voidaan levittää kuvan, videon, äänityksen, sanontojen tai lausahduksien, sekä visuaalisten symboolien kautta, joissa on jotain assosiaatioita jo olemassa olevaan kulttuuriseen ilmapiiriin. Sosiaalinen ohjelmointi ja psykologiset operaatiot perustuvat juurikin tahdottujen ajatusten meemittämiseen, eli meemien rakentamiseen ja niiden jakamiseen, jolla pyritään muokkaamaan kulttuurista ilmapiiriä ja kohderyhmän ymmärrystä itsestään ja ympäristöstään.
Kuvat, videot, äänitykset, sekä sosiaalisesti leviävät sanonnat ja lausahdukset eroavat vaikutuksiltaan ja levittämismetodeiltaan, jonka rajoittaa meemejä rakenteellisesti. Näin ollen viestintävälineet määrittävät meemien rakennetta. Meemin iskostaminen ja leviytyminen riippuu täysin levitysmahdollisuuksista (1), kulttuurisesta pohjasta (2) ja meemin viestillisestä sisällöstä ja rakenteesta (3).
Levitysmetodi (1) on tapa miten meemiä levitetään markkinoitavalle yleisölle, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta kohdeyleisössä. Huono markkinointi metodi on passiivinen ja näin ollen jättää kuluttajalle mahdollisuuden olla huomioimatta markkinointia. Tähän kategoriaan kuuluu julisteet, töhrityt seinämaalaukset, tarrat, jne. Passiivissa levitysmetodeissa kohdeyleisö voi kävellä ohi epähuomiossa ja olla huomioimatta viestiä.
Hyvä levitysmetodi on interaktiivinen kohderyhmän kanssa ja vaatii sosiaalista sitoutumista ja näin ollen viestin sisällön pohdintaa. Hyvät levitysmetodeihin kuuluvat propagoivat ihmiset, videot ja äänitykset. Hyvin strategisesti asetetut maalaukset, kuvat ja tarrat, jotka vaikeuttavat ihmisten jokapäiväistä rutiinia ovat myös hyvä tapa levittää viestiä. Ihmiset elävät elämäänsä rutiinien kautta, jolloin häiriköimällä sopivalla tavalla tuota jokapäiväistä rutiinia saadaan ihmisen mielenkiinto kohdistettua viestiin. Siispä hyvä levitysmetodi kaappaa kohteen huomion ja iskostaa ajattelurakenteita, jotka jäävät kytemään kohteeseen tai herättävät kohteessa jo valmiiksi istutettuja memeettisiä mielikuvia ja ihanteita.
Tarkoituksena meemien levittämisessä on pystyä kaappaamaan katsojan huomio, mutta niin ettei kohderyhmä ärsyynny ja koe vastenmielisyyttä ja jopa vihaa viestiä ja viestin tekijöitä kohtaan (ellei tuo ole haluttu lopputulos). Esimerkiksi tien sulkeminen asettamalla bänderi tielle ja huutamalla iskulauseita pysähtyneille autoille on erittäin huono tapa saada positiivista reaktiota pysähtyneistä autoilijoista, kun taas jakamalla ohikulkeville ihmisille ilmaisia pinssejä, kyniä, karkkia, joiden kylkeen on printattu memeettinen sanoma on paljon parempi tapa luoda positiivista kuvaa mainostetulle asialle. Näin ollen levittämismetodi pitäisi tuntua kohderyhmässä henkilökohtaisena ja positiivisena asiana. Iso, räikeä ja äänekäs, ja mieluinen viesti ei välttämättä ole hyvä levitysmetodi, vaikka se kaappaisi kohteen huomion. Viestin pitäisi kohteen kannalta tuntua siltä, että se olisi henkilökohtaisesti räätälöity hänelle ja tuottaa positiivista mielihyvää.
Jokainen onnistunut meemi vaatii kulttuurisen pohjan (2), ja paljon aikaa vaikuttaa kohdeväestöön. Mitään uutta asiaa ei heti hyväksytä, jos se sotii pohjalla esiintyvän kulttuurisen arvomaailmapohjan kanssa. Jos sosiaalista ilmapiiriä halutaan muokata radikaalisti, niin silloin se vaatii ennen kaikkea aikaa muutoksen totuttautumiseen ja koukuttavan rakenteen, joka vetoaa kohderyhmään. Siksi mitään kulttuurista kovin poikkeavaa ei voi suoraan meemittää, vaan se vaatii alkuun pohjustavaa työtä, aikaa levitä ja sisäistää kohderymässä.
Täysin uusien meemien rakentaminen vaatii uuden memeettisen rakenteen luomista. Tämä on hankalaa ja aikaa vievä prosessi, jonka takia parhaiten leviävät meemit rakentuvat jo valmiiseen yhteiskunnalliseen arvomaailmapohjaan. Psykologiseen operaatioon kuuluu oikean kulttuurisen ilmapiirin henkinen valmistaminen ennen kuin meemien levittäminen voi todenteolla alkaa.
Yleensä psykologiset operaatiot toteuttaa jo pitkään valtaa pitäneet poliittiset tahot, joilla on jo pitkä historia propagandan ja oman memeettisen maailmankuvan luomisesta. Tämän takia heille memetiikka on helpompaa ja yksinkertaisempaa eivätkä tarvitse sen suurempia valmistavia toimenpiteitä. Kohderyhmä tietää jo pienillä ja hatarilla viittauksila mistä puhutaan, ettei kohderyhmää tarvitsee joka kerta erikseen nostaa asian päälle. Jos haluttu viesti poikkeaa liikaa hallitsevasta hegemoniasta, niin se vaatii pohjustavaa työtä. Tietysti meemejä käytetään yhtälailla pohjustavassa työssä, kuin tahdotussa lopullisessa projektissa.
Meemi toimii ja leviää jos se vetoaa yhtäaikaa kohteen logiikkaan ja tunteisiin. Siksi meemin viestillinen rakenne (3) on tärkeä osa koukuttavaa ja hyvin leviävää meemiä. Sosiaalisessa ilmapiirissä meemin pitää olla joko moraalisen ilmapiirin kanssa samaa mieltä tai neutraali. Muussa tapauksessa meemin käyttäminen on sosiaalinen itsemurha ja herättää negatiivisia vastareaktioita muissa ihmisissä. Siksi viestin moraalinen rakenne on tärkeässä osassa memeettisen viestin luonnissa.
Esimerkiksi jos meemeettinen viesti tuo esiin logiikkaa tai faktoja, jotka sattuvat olemaan ristiriidassa sosiaalisen moraali-ilmapiirin kanssa, niin kaikki muut viestin vastaanottaneet osapuolet pyrkivät välttelemään viestiä ja viestittäjää, tai sitten pyrkivät vastaviestittämään halveksuntaa ja esittämään moraalipaniikkia viestiä tai viestittäjää vastaan. Hyvä meemi pyrkii leviämään mahdollisimman laajalle ja näin ollen meemin pitää edes jollain tasolla olla samassa linjassa hallitsevan moraalisen hegemonian kanssa tai edes moraalisesti neutraali suhteessa muuhun yhteiskuntaan.
Rakenteellisesti ja viestillisesti meemit eivät voi olla kovinkaan monimutkaisia, koska liika monimutkaisuus on markkinoitavan yleisön kannalta raskasta. Jos meemin sisäistäminen vaatii kirjan läpilukua tai puolentoista tunnin luennon kuuntelemista, niin kyseessä ei ole meemi. Kirjallisuuden, dokumentaatioiden ja tahdottujen suurten mielikuvakokonaisuuksien levittäminen memetiikan kannalta kuuluu memetiikan pohjustavaan levitykseen. Memetiikka pyrkii ammentamaan tuosta pohjustavasta mielikuvakokonaisuudesta yksittäisiä, yksinkertaisia ja itsenäisiä ajatuksia, mielikuvia ja stereotypioita, joita voidaan levittää helposti.
Toimivat meemit ovat yksinkertaisia ja omaavat jonkun koukuttavan ominaisuuden. Koukuttava ominaisuuden pitää olla jotain mielihyvää laukaiseva asia. Ihmisen egoon vetoavat mielikuvat ovat koukuttavia mielihyvää laukaisevia asioita. Yksinkertaisesti ajatukset jotka tuottavat kohteessa positiivisia tunteita, kuten ajatus siitä, että hän olisi muihin verrattuna erityisempi, muita parempi, älykkäämpi, viisaampi, vahvempi, kauniinpi, seksikkäämpi, rikkaampi, moraalisempi, tai että hän tietää salaisuuksia joita muut eivät tiedä tuottavat kohteessa mielihyvää ja tästä syystä meemit jotka vetoavat näihin mielikuviin leviävät helposti. Kohde haluaa kuulla omaa erinomaisuuttaan ja tästä syystä meemit, jotka on räätälöity niin, että ne samanaikaisesti pystyvät sisäistämään levittäjän ja kohteen erinomaisuutta johtavat meemin suuren levikkiin. Sillä kohteesta tulee levittäjä, kun hän kokee meemin levittämisen antavan hänelle noita äsken listaamiani atribuutteja.
Meemit rakenteltaan aina sisäistävät yleistyksiä ja stereotypioita. Stereotypiat perustuvat aina psykologisella tasolla memetiikkaan, jossa yksilö pyrkii luomaan positiivista tai negatiivista kuvaa tahdotusta kohderyhmästä. Memetiikkalla räätälöity kohderyhmä voi olla levityksen kohde itse tai kohderyhmä johon levityksen kohde halutaan tahdotulla tavalla reagoivan ja suhtautuvan.
Psykologisessa sodankäynnissä pyritään manipuloimaan yksilön memeettisiä käsitteitä. Psykologisessa sodankäynnissä memetiikka perustuu sosiopsykologisen sisä- ja ulkoryhmän väliseen hierarkiadynamiikan ymmärtämiseen ja tulkintaan ja tuon tulkinnan hallintaan. Psykologisessa sodankäynnissä memetiikalla pyritään saavuttamaan kahta asiaa:
1) Luomaan kohderyhmän sisällä heikkoa identiteettikuvaa, hajontaa, passivoitumista, turhautumista, nihilismiä ja lopulta identiteetistä irtautumista.
2) Luomaan kohderyhmän ulkopuolella muissa ryhmissä halveksintaa, kateutta, vihaa, pelkoa ja tuota kautta hyökättävän kohderyhmä eristäytymistä ulkoiselta tuelta ja sympatialta.
Vaikka meemin leviäminen itsessään ei olisi kovinkaan vahvaa johtuen meemin vahvasta, älykkäästä, ovelasta ja loogisesta sisäisestä rakenteesta, niin meemiä levittävät mediamarkkinaa hallitsevat tahot pystyvät levittämään heikompiakin meemejä ns. "pakottamalla". Pakotus on vahva tapa saada meemi leviämään. Pakotus on toimiva metodi, jos pakottavalla taholla on valtaosa mediamarkkinoista hallinnassaan. Esimerkiksi Suomen valtamedia pakottaa moraalisesti globaalismia, liberaalista monikulttuurisuutta ja "suvaitsevaisuutta". Käytännössä valtamedia panettelee ja maalaa kaikkia tuota arvomaailmaa kyseenalaistavat ihmiset rasisteiksi, natseiksi ja moraalisesti pahoiksi hirviöiksi tai tyhmiksi junteiksi, kun taas globaalia liberaalista monikulttuurisuutta ihannoivia ihmisiä palvotaan hyvinä, älykkäinä ja moraalisesti oikeutettuina sankareina.
Monet nykyiset alakulttuurit sisäistävät samaa moraalista ja maailmakatsomuksellista modernistista arvomaailmapohjaa, joita meemit hyödyntävät leviämiseen. Meemin ei tarvitse olla hauska, sarkastinen tai ovela, jos niin sanottu sosiaalinen "kaikukammio" ja sen sisäinen sosiaalinen viestintä on painostava ja tuon kaikukammion sisäinen arvomaailma on markkinoitu laajalti yhteiskunnassa pakottamalla.
Alakulttuurit ovat kaikukammioina toimivia, jotka sisäistävät esteettistä ja eettistä idealismia. Esimerkiksi 60-luvun liberaali vastakulttuurinen liikehdintä yhdisti musiikkia, pukeutumista, huumeita, seksiä, moraalista sanomaa rakkaudesta ja sodanvastaisuudesta, jotka integroitiin poliittisten ideologioiden ja arvomaailmoiden kuten kommunismin, sosiaalidemokratian, globalismin, anti-nationalismin, anarkismin, liberalismin ja vähemmistöjä nuoleskelevan arvomaailman keppihevoseksi. Tuota keppihevosta sitten ratsastettiin valkoista konservatiivista kristillistä identiteettiä vastaan, jota syytettiin sodista, eriarvoisuudesta, kapitalismista, fasismista, natsismista, holokaustista, orjuudesta, jne.
Meemin levitysmetodit ja sitä kautta aukeavat mahdollisuudet
Meemin levitysmetodi määrittelee meemin kohderymää, levikkiä, mahdollista rakennetta, mahdollisuutta miten luoda stereotypiaa ja miten henkilökohtaisesti kohde kokee meemin. Siksi ei ole yhdentekevää missä muodossa ja miten meemiä levitetään. Jos esimerkiksi mahdollisia levittäjiä ei ole paljon, eikä meemillä ole mahdollisuutta päästä laajaan medialevitykseen, niin meemin sisällöllä ja ovelalla sosiaalisella rakenteella kuten huumorilla voidaan kompensoida, jolloin puskaradio toteuttaa meemin leviämistä.
Eteenkin sosiaalisesti eristetyt ja yhteiskunnan normien vastaiset arvot ja meemit vaativat levitäkseen hyvin tarkkaa ja räätälöityä psykologista operaatiota, sillä valtaa pitävät mediat toimivat heti heidän arvomaailmaa kyseenalaistavia levittäjiä ja viestiä vastaan, ja pyrkivät sosiaalisesti ajaa vasta-ajattelun marginaaliin.
Siksi lyhyet sarjakuvat, rimmaavat sanonnat, rimmaavat ja hyvän kuuloiset kappaleet ja kertosäkee, reaktiokuvat, nopeat ja ytimekkäät mainostyyppiset videopätkät ovat parhaita leviämään ja levittämään meemejä. Tärkeintä ei kuitenkaan ole meemin levitysmuoto, vaan sen rakenne, joka pitää olla hyvin psykologisesti räätälöity. Meemin selkeä yksinkertaisuus ja viestin ytimekäs ironialla vitsailevaa sisältö on valttia. Meemi on koukuttava, jos sen ominaisuus on vetoava huumori parodia, imitaatio, visuaalisella ja sanallisella kaksimielisellä kikkailevalla vitsailulla.
Videoissa leviävät meemit voivät hyväksikäyttää rytmikästä ääntä ja sisäistää sanomaansa, kuten lyhyt ja ytimekäs puheparsi ja rytmitettynä taustalla soivaan rytmikkääseen ja tunnelmaa tuovaan musiikkiin. Hyvä tempoinen ja leikkisä kappale taustalla vetoaa mainonnassa ja meemin levittämisessä, koska se luo tunteellisia assosiaatioita ja komppaa viestin sanomaa ja siinä esiintyviä meemejä.
