Rasismissa ei ole mitään hävettävää

Rasismissa ei ole mitään moraalisesti väärää, koska se on luonnollinen osa ihmisen kognitiota. Rasismi on psykologinen mielentila siinä missä esimerkiksi homoseksuaalisuus tai vaikkapa nälkäreaktio. Jos sinun mielestäsi homoseksuaalien syrjiminen on moraalisesti väärin, koska homoseksuaalit eivät mahda omalle psykoloialleen mitään, tai ruualla pakkomielteisesti mässäilevä ihminen ei omalle psykologialleen mahda mitään, niin johdonmukaisesti rasismin pitäisi olla myös OK-asia samalla johdonmukaisella kriteerillä. Miksi rasismia psykologisena ilmiönä pidetään moraalisesti vääränä, mutta homoseksuaalisuutta tai yleistä hedonismia ei? Tässä on siis näkyvä kaksinaismoraalisuus.

Jos ihmistä ei saisi syrjiä hänen psykologisen, eli seksuaalisten taipumuksen takia, niin miksi ihmisiä sais syrjiä, panetella, vähätellä, marginalisoida ja eristää, jos hän on kykenevä tunnistamaan rotujen ja etnisten ryhmien välistä sosiaalidynamiikkaa ja kilpailua? Eivät rasistit sille itse mitään mahda, että he huomaavat rodut fyysisenä realiteettina, ja tunnistavat rotujen välistä kilpailua ja suosivat omaa etnistä sisäryhmää.

Itse nautin rasismita. Rasismi on seksikästä. Valtaosa pornosta ja seksuaalisista meemeistä perustuu rasismiin ja seksismiin. Rasismi on myös tärkeä osa huumoria. Rasistilla on aina hauskempaa, kuin moraalisella loukkaantujalla ja tiukkapipolla, joka yrittää kontrolloida ja pakottaa sosiaalista ilmapiiriä sensuurilla ja moraalisella vollottamisella. Rasismi on mielestäni sosiaalisesti hyvä asia, koska se viihdyttää, ja tätä kautta kiehtoo ihmisiä. Rasismi ei tarkoita sitä, että ihminen yrittäisi fyysisesti loukata tai syrjiä jotakuta, vaan rasismi on psykologinen mielentila muiden joukossa, jossa ihminen tunnistaa etnistä erilaisuutta, ja etnisten erinlaisuuksien välillä sosiaalista kilpailua ja dynamiikkaa. Tuossa nyt ei itsessään ole mitään moralisoitavaa, jos käytämme Humen Giljotiinia. Tästä sosiaalisesta dynamiikasta ja kilpailusta tulee paljon vitsejä ja huumoria, jota kaikki osapuolet voivat nauttia ja nauraa. Itselle ja omalle etniselle sisäryhmälle pitää pystyä nauramaan, mutta myös muita ryhmistä pitää pystyä vitsailemaan ja nauramaan, jotta ilmapiiri on tervettä ja hyväntuulista.

Rasismi tuottaa huumoria, koska rodut ja etnisyydet psykologiassamme rakentuu käyttäytymisen ja ominaisuuksien stereotypioihin. Standup-koomikot kuten Money Mike, Chris Tucker, tai vaikkapa David Chappelle käyttävät rasismia ja rotujen stereotypiaa jatkuvasti vitseissään. Pidän valkoisesta standup-koomikosta Bill Burrista, koska hän käsittelee seksismiä ja rasismia hienolla ja huumoristisella tavalla, ja rikkoo poliittisen korrektiivisuuden ilmapiiriä. Huumori kun lähes aina rakentuu yhteiskunnallisiin meemeihin ja stereotypioihin. Huumori on paras tapa rikkoa yhteiskunnallisia kaksinaismoraalisuutta, koska se on viihdyttävää ja kiehtovaa. 

Valkoisten ja muiden etnisyyksien välillä on selvä moraalinen kaksoisstandardi. Köyhiä etelävaltion asuntoautokommuuneissa asuvia valkoisia Hillbillyjä haukutaan, ja heitä imitioidaan pilkkaaminen mielessä kaiken aikaa mediassa ja julkisissa tiloissa. Ei-valkoiset ja valkoiset liberaalit jatkuvasti pilkkaavat köyhiö etelävaltiolaisia, ja se on valtavirta-ajattelussa sosiaalisesti hyväksyttävää. Kenelläkään ei ole mitään moraalista sanottavaa näiden ihmisten pilkkaamista vastaan. Mutta jos joku valkoinen kertoo vitsin mustista ihmisistä ja heidän stereotyyppisestä käyttäytymisestä, niin hänet heti leimataan moraalisesti pahaksi ihmiseksi. Ihan yhtä rasistista on haukkua valkoisia köyhiä etelävaltiolaisia, kuin haukkua köyhiä mustia, mutta haukkumalla etelävaltiolaisia, et tule saamaan mitään rasistista sosiaalista leimaa itseesi.

Antirasistit yrittävät selittää oman moraalisen loukkaantumisen sillä, että he haluavat tasa-arvoa ja solidaarisuutta ei-valkoisille. Jos oikeasti halutaan hävittää tai edes vähentää rasismia etnisten ryhmien välillä, niin ehkä se oikea tapa ei ole leimata valkoisia ihmisiä moraalittomiksi, ja kaikkia vähemmistöryhmiä moraalisiksi, vain sen takia, että etnisyys vaihtuu. Vaan ehkä parempi lähestymistapa olisi vitsit ja kyky pystyä nauramaan itselleen ja muille, joka taas laskisi etnisten ryhmien välistä sosiaalista painetta ja tätä myötä konfliktia.

Ongelmana nyt on vaan se, että yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka yrittää kerätä moraalipojoja haukkumalla muita rasisteiksi. Jos koskaan on liikkunut maahanmuuttajien kanssa, niin tietää, että heiltä löytyy ne rääveimmät ja rasistisimmat vitsit. Heitä ei poliittinen korrektiivisuus haittaa. Ilmapiiri on paljon avoimempi ja ei tarvitse välittää mitä sanoo, kun tietää että kaikki osaa heittää ja ottaa vastaan vitsiä. Rasismi ja rasismin moralisointi tuntuu olevan noin lähtökohtaisesti suurempi ongelma kantaväestön keskuudessa, sillä silloin yleensä yrittetään signalisoida moraalista paremmuutta leimaamalla muita kantaväestöläisiä rasisteiksi. Tämä johtaa siihen, että ihmiset yrittää tunnistaa jatkuvasti rasismia muissa, ja asentaa täysin epärealistiset käyttäytymismallit ja käsitykset eri etnisiin ryhmiin ja yksilöihin. Kaikki ihmiset yleistää, haukkuu, loukkaantuu, häpeää, iloitsee ja käyttäytyy egoistisesti. Rasismin esiintyminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa on täysin normaalia ja odotettavaa. Rasismi ei noin lähtökohtaisesti ole mikään ongelma, sillä jos rehellisesti kaikki olisivat rasisteja, niin asioista voidaan puhua ja nauraa. Ongelmaksi tulee sosiaalinen ilmapiiri, jossa kaikki yrittää larpata, etteivät he ole kykeneviä missään tai milloinkaan rasismiin.

Jos joukkoon ilmaantuu mielensäpahoittaja, joka yrittää rakentaa sosiaalista hierarkiaa moraalisuuden ympärille. Tämmöinen antirasistinen mielensäpahoittaja, tai yleensä mikään moraalitantta ei rakenna sosiaalista hierarkiaa tekojen, kykyjen, käytöksen, tai yleisen ryhmässä toimimisen kautta, vaan pyrkii kipuamaan sosiaalista hierarkiaa olemalla moraalisempi kuin muut.

Nämä moraalistit ja loukkaantujat tulee aina pyrkimään moraalijaotteluun sosiaalisessa ilmapiirissä, tai aivan missä tahansa tilanteessa he sattuvat milloinkin olemaan. He puskevat vahvasti identiteettipolitiikkaa, koska siinä he saavat julistaa moraalista paremmuutta. Tuommoisessa tilanteessa ollaan hetkenpäästä laskemassa kuka on eniten sorrettu, ja kenen esi-isät ovat eniten kärsineet rasismia ja syrjintää. Ihmisten ei tarvitse sosiaalisesti kehittyä ja kasvaa ihmisinä, kun aina kaikki nähdään sortona ja rasismina. Itse sitten kiillotellaan moraalista kilpeä, ja esitetään hurskasta.