tiistai 23. syyskuuta 2014

Metapoliittinen tarkastelu: Modernismi ja liberalismi

Liberalismi modernissa maailmassa

Liberaalinen ajattelu perustuu yksilöllisyyden äärimmäisyyksiin viemiseen. Liberalismi viehättää ihmisiä, jotka kokevat olevansa kulutuskulttuurin, sekä kapitalistisen oravanpyörän orjia. Liberaalit huomaavat miten heidän elämä valuu päivä päivältä ohi ja näin kokevat, että heidän elämällään ei ole mitään merkitystä. Heidän arvomaailmansa on nihilistinen. Heidän usko tulevaisuuteen, vahvaan arvomaailmaan ja loppupelissä itseensä puuttuu.

Liberaalit eivät välttämättä tiedosta omaa nihilismiään. Heillä ei ole nimitystä omalle arvomaailmalleen, eivätkä he siksi osaa kuvata omaa tilaansa. Media antaa heille identiteetin, joka selittää ja ajattelee heidän puolestaan. Näin kansalaisista tulee nuoriso-, ja alakulttuureita ja kuluttajia, jotka elävät median antamaa identiteettiä ilman että he kohdistavat energiaansa mihinkään rakentavaan ja yhteiskuntajärjestystä kyseenalaistavaan suuntaan.

He tunnustavat valtakulttuurin vallan heidän identiteetissään, mutta kokevat sen orjuuttavaksi identiteetiksi. He eivät tiedä miten suhtautua omaan asemaan yhteiskunnassa, mutta tuntevat olonsa epämieluisaksi. He haluavat paeta omaa pahaa oloaan, mutta eivät osaa kanavoida omaa turhautumistaan kohti mitään rakentavaa vastarintaa yhteiskuntaa vastaan.

Tässä kohtaa liberalismi tarjoaa kapinahengelle kanavan paeta ja vastustaa kapitalismin vaikutuksia sen luomassa oravanpyörässä tarjoamalla hetkellisyyttä ja hedonismia. Suurpääoma on jo pitkään rahoittanut, tukenut ja rakentanut liberalismista turvallista kapinallista rintamaa, joka toimii kontrolloituna oppositiona tarjoten leipää ja sirkushuveja.

Aldous Huxley kirjaassaan Uusi uljas maailma kuvaa miten kapitalismi ja liberalismi toimii ihmisten kontrolloimiseen käyttämällä ihmisten omaa luontoa heitä vastaan. Vasemmisto liberalismi vetoaa ihmiseen, koska se tarjoaa juurikin leipää ja sirkushuveja.

 Liberalismi tarjoaa musiikkia, huumeita ja vapaata seksiä, sekä kaikenlaista hetkellistä ärsykettä turruttamaan ihmisiä, joka puolestaan kanavoivat turhautumistaan kohti pienempiä ja heikompia alakulttuureita ja identiteettiryhmiä. Tätä yhdistävää identiteetin pilkkominen pienempiin osiin kutsutaan taktisesti hajoita-ja-hallitse-taktiikaksi. Suurempi identiteettiryhmittymä pilkotaan pienempiin osiin ja pilkotut osat laitetaan taistelemaan toinen toisiaan vastaan, jotta kokonaisuutta on helppo hallita.

Identiteettiryhmittymät eivät koskaan saa oikeasti hyökätä valtamekaniikkaa, tai sitä ohjaavia vallanpitäjiä kohtaan. Se tarkoittaa että kaikki yhteiskunnallinen kritiikki pitää kanavoida kohti toisia identiteettiryhmiä vastaan, tai muuten ne kääntyvät luontaisesti oikeaa valtarakennetta vastaan. Siksi median tehtävä on ylläpitää jatkuvaa yhteiskunnallista liberaalista ilmapiiriä ja vastakkainasettelua.

Tämä vastakkainasettelu yhteiskunnan sisällä on "hajoita ja hallitse"-taktiikka, ja se toimii hyvin, koska se perustuu ihmisen primitiiviseen sisäryhmä ja ulkoryhmä ajatteluun. Tämä kahtiajako on täysin median luoma. Media loi musiikin ja muodin kautta nuorisokulttuureita, jotka taistelivat kulttuurisesta vallasta, hyväksynnästä ja näkyvyydestä. Median takia on alakulttuureita, poliittisia ryhmittymiä ja identiteettejä, jotka samaistuvat valtaapitävän eliitin kanssa.

Tietysti on aina niitä, jotka tippuvat median ihannoinnin ulkopuolelle, ja he kokevat olevansa kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella, koska heillä ei ole valtakulttuurista ulosantia. Aina tulee olemaan niitä jotka kokevat tulevansa sorretuiksi nykyisessä sosiaalidemokraattisessa liberaalissa systeemissä ja yrittävät vastustaa valtaeliittiä. Tämä luontainen vastareaktio on ohjattava pois oikeasta ja rakentavasta vastarinnasta ja ohjattava kohti yhteiskunnan sisällä tapahtuvaa kahtiajakoa luoden vastakkainasettelua massojen sisällä.

Media luo poliittisia liittoutumia yhteistyön ja assosiaatioiden kautta. Poliittiset liittoumat ovat hyvin todellisia ja näkyvänä osana populaarikulttuuria. Modernin politiikan keskeinen rakenne ei ole positiivisten poliittisten ratkaisujen tarkastelu, eikä ideoiden mittaaminen väittelyillä, tai edes yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuilla, vaan kyse on identiteettipolitiikasta ja massojen ohjaamisesta identiteettien ja alakulttuurien kautta.

Modernia politiikkaa toteutetaan kulttuurilla, koska kulttuuri on tapa levittää arvoja, identiteettiä, ja asenteita. Esimerkiksi hipsteriliike on täysin uusmarxistisen politiikan uusi kosmopolitaani kulttuuri-identiteetti.

Mitään yhteistä poliittista julistusta ei tässä dynaamisessa sosiaalisessa rakenteessa julisteta, vaan kyse on yhteiskunnallisen ilmapiirin(hegemonia) luomisesta, jossa ilmapiirillä ja poliittisella korrektiivisuudella ohjataan kansalaisia. Kaikenlainen avoin yhteikunnallinen ja sosiaalinen liittoutuminen on modernin politiikan perusta ja siksi poliittiset liittoutumat on pystyttävä kieltämään.

Moderni politiikka perustuu vastuun väistelemiseen ja siksi myös liittoutumien julistaminen olisi vastuun jakamista. Myöhemmässä vaiheessa ihmisiä voitaisiin vaatia kantamaan vastuuta toiminnastaan, joten tästä johtuu että mitään virallistettuja yhteistyöjulistuksia ei harvemmin tehdä. Kaikki pitää pitää epämääräisenä, ja kiinni kulttuurisen hegemonian varassa. 

Avoita yhteistä julistusta ei julkisesti tehdä. Politiikka on muokkaantunut kohti passiivista sosiaalista hyväksyntää kohti joka toimii ryhmittymien välillä sanomattomana liittoumana. Kyse yhteisessä poliittisessa rintamassa ei ole yhteinen identiteetti, vaan yhteinen vihollinen jota kaikki voivat yhdessä vihata. Tietyt poliittiset tahot pitää valtaapitävien tahdosta häpäistä, syrjiä ja saada ne poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi itsemurhaksi yhteiskunnassamme, jotta oikeaa vastarintaa ei systeemille synny. Passiivisessa poliittisessa liittoumassa vihollisesi vihollinen on myös sinun vihollisesi ja ystäväsi ovat passiivisia sivusta seuraajia, joka erimielisyyksistään huolimatta hyväksyvät toinen toisensa.

Kyse modernissa politiikassa ei ole enää luokkajaoista, valtarakenteista, tuloeroista, vaan sosiaalisesta ilmapiiristä ja yhteisistä vihollisista. Tässä ilmapiirissä liberalismi ja yksilökeskeisyys pääsee hengittämään ideaalisti, koska se on ainoa turvallinen tapa kanavoida poliittisesti epäkorrekteja ajatuksia julkisesti. Kritisoimalla toisia poliittisia ryhmittymiä ja identiteettejä, on helppo vedota sananvapauteen, humanismiin ja liberalismiin, ja näin välttää koko yhteiskunnallinen liberaalinen moralistinen ilmapiiri, vedoten itse liberalismiin ja sen rakenteelliseen dogmaan. On ideologisesti helpompaa taistella muita liittoutumia vastaan liittoutumalla valtaa pitävän ideologian kanssa ja kristisoida ihmisiä itse ideologisen rungon ja systeemin sisältä, kun kyseenalaistaa koko valtaa pitävää ideologiaa ja samalla saa kaikkien liberaali-ilmapiirin sisällä työskentelevät liittoutumat kimppuunsa.

Liberaalismi ja dogmalla kanavoitu ajattelu

Kaikki yhteiskuntaa ja kollektiivia hajoittava yksilöllisyys on liberalismin mielestä suvaittavaa, koska yksilökeskeisyys on korkein arvo ja moraali, ja menee aina yhteisöllisyyden edelle. Tämä on liberaalinen ajattelurunko ja tämän rongon ympäriltä he tarkastelevat ympäröivää maailmaa ja rakentavat maailmankuvaansa.

Liberaalit perustelevat kaiken yksilökeskeisen hedonismin sallimisen yksilövapauksien nimissä, jopa hedonismia, joka vaikuttaa haitallisesti koko yhteiskuntaan. He vaativat koko yhteiskuntaa hyväksymään hedonismin korkeimpana arvona. Kaikki hedonismi on sallittava, jopa hedonismi jolla on hajoittava ja rikkova vaikutus yhteiskuntaa kohtaan. Liberaalille yhteiskunnan hyvinvointi on toissijaista yksilönvapauden edessä. Liberaalille yksilökeskeinen narsismi on moraalisesti oikein.

Liberaalit ajavat seksuaalista vallankumousta, koska se on osana heidän yksilökeskeitä ja hedonistista maailmankuvaansa, jossa seksuaalisuus on yksilön henkilökohtainen asia, eikä yhteiskunnan asia. He ovat pitkäaikaisella kulttuurisella liikehdinnällä ja kritiikillä, sekä poliittisella toiminnallaan onnistuneesti pystyneet tuhoamaan länsimaisen perherakenteen.

Liberalismi ja perheyksikön tuho

Perhe tai lauma on luonnon oma sosialismin muoto, joka esiintyy jokaisessa laumaantuvassa eläinlajissa. Perhe yksikkönä tuo tukea ja turvaa kilpailukeskeissä luonnossa. Perherakenteella on myös hyvin tärkeä toiminto yhteiskunnan kannalta, jossa perheen kasvatuksellinen ilmapiiri rakentaa seuraavaa sukupolvea kulttuurisella, kansallisella ja vahvistamalla sukupuolta edustavaa identiteettiä.

Liberalistit eivät ole pelkästään hyökänneet perhekäsitystä vastaan muuttamalla sen laillista tulkintaa, vaan ovat pitkään hyökänneet perherakennetta vastaan kulttuurisen ja käsitteellisen ymmärryksen kautta.

Mikä on perhe?
Mistä perhe koostuu?
Miltä perheen pitäisi näyttää?
Mitä arvoja perhe edustaa?
Miten muiden pitäisi suhtautua perheeseen?
Mitkä ovat perhearvoja?

Nämä ovat kaikki asioita, joita liberaalinen media on pyrkinyt vastaamaan ja määrittelemään uudestaan. Sillä muuttamalla yhteiskunnan perusyksikköä traditionalistista perhettä liberaalit uskovat luovansa individualistisen yhteiskunnan. Tästä syystä he ovat pyrkineet muokkaamaan ihmisten käsitystä perheestä, ja tulevat jatkossakin ajamaan perhekäsityksen rappioitumista..

Perhe rakennetta kritisoidaan mediassa, mutta myös poliittisen vasemmisto-oikeisto akselin molemmin puolin. Jo tästä näkee, että liberaalinen ajattelu on vallannut molemmat vasemmiston ja oikeiston.

Vasemmisto syyttää perhettä patriarkaattiseksi seksistiseksi instituutioksi, ja yrittää uudelleen määrittää miesten ja naisten roolia yhteiskunnassa. Feminismi ja seksuaalivähemmistöjen ajama sukupuolineutraalisuus on juuri vasemmiston tapa rappeuttaa, eli heidän kielellään puskea "edistystä".

Oikeisto seuraa samaa liberaalista dialogiaa ja puolustaa argumentoimalla yksilönoikeuksien kautta, ja siksi ovat kykenemättömiä vastaamaan loogisesti ja moraalisesti liberaalivasemmistolle. Oikeiston argumentit pyörivät argumentit, jossa kaikki ovat vapaita tekemään mitä haluavat ja vasemmistolla ei ole oikeutta käskyttää muita ihmisiä ja näin ollen määrittää uudelleen perheitä. Samalle he itse kieltävät itseltään minkäänlaisen kritiikin liberaalisesta uusperheellisyydestä.

Oikeisto argumentoi saman liberalistisen yksilövapausdialektiikan läpi ja siksi heidän logiikkansa johtaa passiiviseen vastarintaan, jossa kaikkea pitää suvaita yksilövapauden nimissä. Kun oikeisto ja vasemmisto jatkavat kinastelua liberalistisen dialogian parissa, samaan aikaa mediayhtiöt määrittelevät perherakennetta, kulttuuria ja arvomaailmaamme avoimesti kaikessa rauhassa ilman mitään vastarintaa kummaltakaan osapuolelta.

Ääriliberaalit hyökätessään koko yhteiskuntamme rakennetta ja perhettä vastaan, he yrittävät vaihtaa yhteiskunnallista käsitystä avioliitosta ja paikata alkuperäisen merkityksen omalla liberaalisella  merkityksellään.

Arvoliberaalit tarjoavat traditionalistiselle perherakenteen tilalle avioliittokäsitystä, joka on  samassa linjassa liberaalisen ideaalin kanssa, eikä näin luo ristiriitaisuutta ja arvomaailmallista ja kulttuurista vastarintaa liberalismia vastaan. Nuo liberaalit ideaalit ovat perheen turvaverkon paikkaamisen valtiollisella sosiaaliturvaverkostolla, populaarikulttuurin luomilla mielikuvilla perheestä ja mitä sen kuuluu edustaa, yksilöllisyyttä ihannoivalla kulutus identiteettillä, alakulttuureilla ja hedonismilla.

Liberaalinen dialektiikka

Oikeisto ja vasemmisto -akseli perustuu liberalistiseen dialektiikkaan, jossa teesi ja antiteesi johtaa aina samaan liberalistiseen synteesiin. Tämä on argumentatiivinen ja dialektinen ansa, jota on euroopassa onnistuneesti syötetty 200-vuotta kansalaisten kurkusta alas aina Ranskan vallankumouksesta saakka.

Liberalistisen dialogian sisällä pyörivät erilaiset ryhmittymät. Varmasti tunnetuimmat ja eniten ääntä pitävät liberaalit ovat feministit ja homoaktivistit. Feministit ja homoaktivistit ovat jo pitkään tehneet poliittista yhteistyötä toinen toisiaan suvaiten ja yhdessä hyökänneet kaikkia kriitikoitaan vastaan.

Liberaalit ja seksuaalipolitiikka

Liberaalit eivät välitä kansallisesta yhteisöllisyydestä tai kansanterveydestä. Tässä parhaiten esimerkkinä toimii taas kerran seksuaalinen vallankumous, jonka takia sukupuolitaudit ovat lähteneet rakettina nousuun. Seksuaalinen vallankumous ja vapautettu seksuaalisuus ei ole ollut kansanterveydellisesti hyvä asia. Tämän tiedostaa jokainen ympärilleen katsova ihminen, mutta silti seksuaalivähemmistöjen aktiivit, feministit ja muut arvoliberaalit ovat ajaneet vapaata seksiä yhteiskunnassamme tiedostaen sen haitalliset kansanterveydelliset vaikutukset.

Avoin liberaalinen hedonistinen seksuaalisuus kasvattaa sukupuolitauteja, yksinhuoltajia ja henkisesti rikkinäisiä ihmisiä yhteiskunnassamme ja on haitallista monin tavoin. En tietystikkään sano, että puritaaninen kristinusko, tai sen edustama seksuaalisuus olisi yhtään sen terveempää, mutta yritän nyt osoittaa että tuommoinen vastuuton liberalismi ilman minkäänlaista yhteisöllisyyden tuntoa ja kansanterveydellista tukemista ole millään tavalla parempi asia tulevaisuuden kannalta.

Liberaali ei kykene ymmärtämään miten tärkeää yhteenkuuluvuus, yhteisen tulevaisuuden rakentaminen, sekä kansalaisten keskeskellä tapahtuva vastuun jakaminen on yhteisen tulevaisuuden  kannalta tärkeää. Ideologinen, sokea ja loogisesti liberalismin äärimäinen loppuun asti saattava toiminta johtaa yhteiskunnan nihilistiseen tilaan, jossa yksilö ei välitä mistään muusta kun liberalistisen ideaalin tavoittelemisesta.

Liberalismin kognitiivinen dissonanssi

Liberaali ajaa kaikkea mikä maksimoi yksilövapautta, mutta hän ei tee tätä enää poistamalla valtarakenteellisia esteitä, vaan hyökkää eri arvoja edustavia kansalaisia kohtaan hyökkäämällä heidän kulttuuria, erilaisia ideaaleja ja ideoita kohtaan, jotka hän kokee edustavan "fasismia" ja sortoa.

Fasismiksi liberaali määrittää kaiken, joka tukee tai pohjaa entistä valtarakennetta. Tähän kuuluu kaikki säädyllisyys, moraalit, arvot, kulttuuri, tiede, sekä kirjakieli ja symboolit jotka saattavat edustaa "valtarakennetta", ja kaikki henkilöt jotka ovat tuon heidän määrittämän positiivisen muutoksen tiellä. He eivät välitä tulevaisuudesta, koska heille kaikki uhraukset on hyväksyttäviä liberalistisen ideologian tiellä.

Yhteisöllisyys, yhteisvastuun, hierarkinen ajattelu, ja vahvan positiivisen tulevaisuuden rakentaminen ovat heille kirosanoja, jotka pitää sivuuttaa, koska ne ovat ristiriidassa liberaalisen ideologian kanssa. Nämä asiat ovat ne pääasialliset kohdat, jotka erottaa rationaalisen ihmisen ja ideologisesti ohjautuvan liberaalin toisistaan. Sillä arvoliberaali ei kykene ymmärtämään, että hänen ideaalinsa on ideaali, utopia ja dogma, joille ei löydy realistista ja käytännöllistä vastinetta todellisuudesta.

Kaikki positiiviset liberalismin vaikutukset ovat liberaalille todiste liberalismin onnistumisesta ja kaikki negatiiviset vaikutukset johtuvat aina pahasta fasismista, ja yhteiskunnassamme piilevistä vääristä asenteista, joita ei ole ehditty vielä kitkemään pois. Liberalismi toimii jos siihen uskoo tarpeeksi sokeasti. Tämän takia kaikki jotka kyseenalaistavat liberalismia ovat kereettiläisiä, vääräuskoisia, fasisteja ja vihollisia. Heidät pitää hävittää pois tieltä suuremman hyvän edestä.

Liberalismin sielu lepää dogmassaan ja dogman ympärillä pyörivässä fanatismissa. Fanatismissa, joka palvoo sokeasti yksilövapauksia jumalana. Liberalismi on moderni sekulaarinen uskonto uskoa janoaville sieluille, jotka etsivät jotain korkeampaa syytä elää nihilistisessä modernismissa. Liberalismi on poliittisesti korrekti ideologia juurikin siksi, että se ideologiana toimii hyvin kontrolloitavana oppositiona.

Yhteiskunnan liberaali rakenne

Surullisen huvittavaahan on, että liberalismi itsessään on ollut yksi modernin yhteiskunnan ideologisista rakenteista, joka tuottaa talouden vuoristorataa ja kulttuurin juurettomuutta ja rappiollisuutta ja tätä kautta on syy nykyiseen modernistiseen nihilistisyyteen. Liberalismi on täydellinen huume, sillä se luo pahaa oloa tuhoamalla vanhaa ja arvokasta ihmisiä yhdistytävää kulttuuria, mutta tarjoaa sieluttomaan elämään lohdutusta omasta ideologiastaan ja hedonismista.

Kristinuskon väistyttyä länsimaissa liberalistisen sekulaarisuuden tieltä sai fanatismi uudet kasvot, joka näkyy sosiaalioikeussoturismina, jossa liberaali aktivismi etsii moraalista vapautusta pahasta fasistisesta menneisyydestä.  Liberalismi tarjoaa menneen tilalle fanaattista humanismia, egalitarismia ja ympäristötaistelua.

Liberalistit haluavat näyttää muiden silmissä moraaliselta ja liberalistisessa mielessä äärimmäinen yksilökeskeisyys ja yksilöllisyydestä ammennettu arvomaailma on moraalista. Liberalistit pyrkivät kohti moralismia, jossa kaikki on dualistisesti hyvää ja pahaa. Heille liberalismi luo moraalisen rungon, jonka läpi he tarkastelevat maailmaa ja itseään.

Liberaalit ovat omassa yksinkertaisuudessaan hyödyllisiä idiootteja, jotka reagoivat median moralisointiin ja sen tuottamiin ärsykkeisiin. Mediayritykset moralisoivat ympäröivää maailmaansa liberalistisen ideologian kautta ja liberaalit omaksuvat nämä ideat. He toimivat itse moraalipoliisina ja tuomitsevat kaiken liberalismia kyseenalaistavan ajattelun ja toiminnan moraalittomana. Media mainostaa liberalistista ideologiaa, arvomaailmaa ja ideaalia jatkuvasti suorasti tai epäsuorasti. Liberaaleista tulee markkinaryhmä, jotka kuluttavat liberaalia kulttuuria.

Mediayrityksiä johtaa sama kapitalistinen voiton maksimointi, kuin mitä tahansa muuta yritystä. Valtamediaa ohjaa pääoman lisäksi yksityiset intressit, ideologinen sanoma ja poliittiset mielipiteet, joita yritetään piilottaa puolueettomuuden ja sen valheellisen naamarin taakse, jotka kutsutaan journalismiksi. Mediayritykset ja niiden tuotteet kieltävät kaiken puolueellisuuden, mutta jos he jäävät kiinni poliittisesta puolueellisuudesta, niin vetoavat he mielipide-, ja sananvapauteen, tai vapaamarkkinaan, jossa syy vierittävät kuluttajien päälle julistaen että kuluttaja tietää ostaessaan mediapalvelun olevan poliittisesti latautunutta.

Vapaa media on valhe. Mediassa on vain yksi sanoma. Äänensävy voi muuttua vasemmasta oikeaan, mutta aina media soittaa liberalismin ilosanomaa. Koska suuremmassa määrin ihmiset huomaavat, että media on latautunutta kääntyvät he vertaismediaan ja internettiin. Valitettavasti internetti on pääasiallisesti täynnä samaa ideologiaa monia isoja uutissivuja johtaa samat mediayritykset.

Sosiaalinen media on kiristänyt liberalismia yhteiskunnassamme, koska sosiaalisessa mediassa yksilö on jatkuvasti sosiaalisen tarkkailun alla ja selvitäkseen joutuu sensuroimaan itseään. Sensuuria ei pelkästään tapahdu puheen, mutta myös ajattelun kautta. Liberaalinen naisellistunut heikko mieli pelkää omaksua epäkorrekteja ajatuksia, koska he pelkäävät tulevansa "pahan" lumoamaksi.

Liberaalit pelkäävät että ajatukset jäävät kytemään heidän mieleensä ja pikku hiljaa muokkavat heistä pahoja ja muiden silmissä pahan ihmisen. Näin poliittinen korrektiivisuus kaappaa henkisesti vallan ihmisten elämästä. Sitä tiukemmin ihmiset ovat yhteydessä muihin, sitä vahvemmin poliittinen korrektiivisuus tarraa heidän psyykeeseen.

Psykologisesti tätä poliittisen korrektiivisuuden ilmiötä kutsutaan ylisosialisoitumiseksi. Ylisosialisoituminen on kasvava ilmiö, koska ihmiset globalisoituvassa modernissa maailmassa kantavat kännyköitä ja vastaavat sosiaalisessa mediassa viesteihin vaikka he ovat ulkona, vessassa, tai kalareissulla. Joka paikassa pitää olla tavoitettavissa ja tämä sosialisoi ihmisiä. Jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen poliittisesti korrektiivisessa ilmapiirissä emaskuloi ja tekee raavaammastakin miehestä heikon ja naisellisen.

Valtamedialla on tärkeä osa pelattavana poliittisen korrektiivisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Valtamedia demokraattisessa yhteiskunnassamme ohjaa kansaa hallitsemalla kulttuuria ja sosiaalista ilmapiiriä. Demokratia eli kansanvalta nojaa tiedon kulkuun. Kansalaisten pitää olla tietoisia päätöksenteosta ja omata kaiken mahdollisen tiedon ja ymärryksen, jotta voivat tehdä kaikkein harkittuja ja järkeviä ratkaisuja yhteisen hyvän takaamiseksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tieto kansalaisten keskuudessa määrittää yhteiskunnan poliittisen kentän ja pelaajat demokraattisessa yhteiskunnassa. Valtamedia ohjaa liberaalisia massoja, jotka kalastelevat lukijakuntaa moralisoiden ja luoden teennäistä moraalista rintamaa.

Liberaalinen logiikka suhteutettuna

Liberaalit puolustavat hedonismia yksilövapauden nimissä. Tämä esiintyy hyvin esimerkiksi sukupuolineutraalissa avioliittolakikeskustelussa, jossa liberaalit argumentoivat keskustelua tasa-arvon ympäriltä. He eivät ymmärrä avioliiton luontaista funktiota luontoa ja sivilisaatiota kunnioittavana rituaalina. Rituaalina joka palvoo ihmisen voittoa omasta seksuaalisesta eläimellisyydestään ja näin mahdollistaa sivilisaatioiden rakentumisen ja kestävän tulevaisuuden.

Liberaalit tarkoittavat kehityksellä vapautta ja kehitystä kohti vapautta. Tämä on kieroa logiikkaa, koska anarkiaa/entropiaa kohti ei kehitytä vaan rappioidutaan. Kehitys sanana viittaa toimintona aktiiviseen panostukseen kohti tavoiteltavaa päämäärää ja nän ollen järjestystä. Liberaalit tuntuvat määrittelevän liberaali anarkistisen yhteiskunnan itsessään edistyksenä ja kutsuvat tätä kehitystä "vapaudeksi". Yhteiskunta heidän ymmärryksessään on kaikkea muuta kuin edistyksellistä. Heidän edistyksellisyys on rappiollista. Liberaalisuus kulkeekin käsi kädessä rappiollisuuden kanssa.

Mitään kehitystä ei voi tapahtua, ellei yhteiskunta suunnittele ja rakenna tulevaisuutta kohti tahdottua päämäärää. Mitään kehitystä ei tapahdu itsestään, vaan ainoa asia joka lisääntyy itsestään on entropia ja rappio. Paremman tulevaisuuden rakentaminen on kaiken rationaalisen ihmisen päämäärä, mutta mikä määritellään paremmaksi ja miten se saavutetaan ovat kysymyksiä, jotka saattavat erotella ihmisiä toisistaan ja jakaa ihmiset poliittisiin ja maailmankatsomuksellisiin ryhmiin. Kaikki voivat kuitenkin samaistua ideaan paremmasta tulevaisuudesta, vaikka heidän näkemys yhteisestä tai paremmasta tulevaisuudesta ei ole sama.

Liberalismi on yhteiskunnassamme vallassa vain, koska kapitalistinen luokka hyötyy talousliberalismista ja hedonismi markkinointi taktiikkana myy. Kulttuurinen liberalismi ja talousliberalismi tukevat tästä syystä toinen toisiaan. Tämä johtaa yhteiskunnalliseen anarkismiin, jossa raha ja mediavalta ohjaavat yhteiskuntaa valtiomiesten ja kansallisten vastuuhenkilöiden sijaan.

Monet vasemmistoliberaalit kutsuvat itseään sosialisteiksi ja kuuluvat sosialistisiin puolueisiin, sekä pitävät sosialistisia symbooleja ja värejä, mutta eivät edusta sosialismia ja taistelua vapaamarkkinaa ja talousliberalismia vastaan. He ovat liberaaleja ja palvovat vapautta ideologiana enemmän kuin tahtoa rajoittaa pääomaa ja sen valtaa yhteiskunnassamme. Siksi on tärkeää erotella ketä ovat oikeita sosialisteja, joiden kanssa voidaan tehdä mahdollista yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi ja ketkä ovat kontrolloitua oppositiota joiden tarkoitus ei ole taistella pääomaa vastaan, vaan ajaa narsistista yksilövapautta muun yhteiskunnan kustannuksella. Suuryhtiöiden edustama liberalismi eli vapaamarkkina politiikka johtaa aina sosialistisen taistelun kukistumiseen.

Talousliberalismi ja kulttuurinen liberalismi ovat maailmankatsomuksellisesti samanlaisia. Nämä kaksi asiaa tunnetaan myös nimillä vapaamarkkina ja monikulttuurisuus. Molemmat edustavat suunnitelmatonta anarkistista ja epärationaalista maailmaa, josta puuttuu yhdistävä arvopohja kansan tulevaisuutta ajatellen. Väite siitä että meidän kansakuntana pitäisi toimia hetkessä ja anarkiassa on ajatus joka sotii kaikkea rationaalista ajattelua ja eurooppalaisia arvoja vastaan.

Ihmiset voisivat modernissa paternalistisessa yhteiskunnassa lisääntyä miten sattuu välittämättä toisesta osapuolesta tai lapsistaan ja heidän tulevaisuudestaan. Tästä johtuu kasvava aviottomuus, yksinhuoltajuus ja rikkinäisten perheiden kasvu. Avioliitto on julistus vastuusta ja tulevaisuudesta. Ihmiset voisivat olla perustamatta perheitä, koska perhe ei enää edusta tarvittavaa turvallisuutta valtion tuodessa esiin oman paternalistisen turvaverkostonsa. Kyse ei kuitenkaan ole oman eläimellisyytensä kieltämisestä, koska se olisi itselleen valehtelemista, vaan traditionalismissa on kyse oman eläimellisyyden hallitsemista ja sen hallittusta kanavoimisesta. Kaikki uskomukset, rituaalit, tavat ja kulttuuriset perinteet ovat tapoja juhlistaa menneisyyttämme ja sitä ihmisen historiallista voittoa omasta eläimellisyydestään, jonka jälkeen sivistys ja sivilisaatio lähti kukoistamaan.

Liberaalisen arvomaailman vastapuolella on traditionalismi. Traditionalismi edustaa itsensä hillintää ja hallintaa. Traditionalismi edustaa suunnitelmallista säädyllisyyttä, kun taas liberaismi edustaa hetkessä elävää itsekeskeistä hedonismia. Tämä traditionalistinen ajatus peilautuu kaikessa hedonismin ympärillä tapahtuvassa, koska se kyseenalaistaa hedonismin motiivia yksilön ja yhteisön edun ajajana. 

Me voisimme mässätä hedonistisesti ja nopeuttaa syömistämme syödä käsin kuten eläimet, mutta me käytämme aterimia koska juhlistamme omaa voittoamme eläimellisyydestämme. Me hallitsemme itseämme ja eläimellisyyttämme, joten me emme ole impulssiivisuuden uhreja. Tämä itsensä hallinta on aristokraattista ja näkyy kaikissa muinaisissa kulttuurisissa riiteissämme, kuten myös avioliitossa, ateriastojen käytössä, tai vaikkapa siisteyden ylläpitämisessä. Siinä missä liberaali alistuu ja palvoo hetkeä, hedonismia ja entropiaa, niin traditionalistinen ihminen pyrkii esteettiseen järjestykseen, riitteihin, perinteisiin ja arvokkuuteen juhlistaen esi-isiensä ja omaa voittoa entropiasta ja omasta eläimellisyydestään.

Avioliitto on lupaus rakkaudesta, yhteisestä tulevaisuudesta miehen ja naisen välillä ja lasten yhteisestä kasvattamisesta. Avioliitto on lupaus perheen perustamisesta, jonka tarkoitus on virallistaa kahden keskein lupaus toisilleen, mutta myös lupaus koko yhteiskunnan edessä, jossa kaikki tietävät kunnioittaa pariskuntaa ja heidän liittoaan. Avioliitto edustaa ja lupaa elämän jatkumisesta, joka itsessään on kaunis ja esille tuotava asia.

Perhe on sosiaalinen altruistinen, mutta myös nepotismi liitto, jonka tarkoitus on tarjota jälkikasvulleen turvaverkko ja mahdollisuus hyvään elämään. Tämä naisen ja miehen välisessä suhteessa korostuu hedelmällisyys ja tämän takia on luonnollista ja normaalia. Liberaalit eivät halua, että ihmisillä olisi perheestä lähtöisin oleva turvaverkkoa, joka tulee biologisesta yhteydestä, eli perheestä, koska perheen sisäinen lojaalisuus saattaisi kyseenalaistaa liberaalisen dogman ja valtiollisen hierarkian.

Liberaalit eivät halua kenenkään kansalaisen olevan liberalististen instituutioiden ulkopuolella traditionistisissa suurperheissä, jotka toimivat valtiollisen sosiaaliturvan ulkopuolisena turvaverkostona. Todellinen lojaali ystävä on ystävä, joka auttaa sinua piilottamaan vaikka ruumiin kyselemättä asiasta sen enempää. Mikään sosiaalinen yhteisö ei pysty pysymään yhdessä ilman jonkinlaista luottamusta ja lojaalisuutta omaa ryhmäänsä kohtaan. Suurimmat mafiat, media, pankki-, ja talouskartellit toimivat perheiden ja perhesuhteiden ympärillä luotujen hyväveliverkostojen ja lojaalisuuden kautta. Perheen sisällä pidetyt salaisuudet pysyvät parhaiten piilossa, koska lojaalisuus on sen sisällä korkeampaa. En sano että nepotistiset kartellit olisivat vastaus poliittisiin ongelmiin tai edes haluttava ja yhteiskunnallisesti järkeviä tavoite, mutta sanon että perhe instituutiona on tärkeä osa lasten kasvatuksellista ympäristöä ja arvojen rakentamisessa, kuten lojaalisuuden, kunnian, rehellisyyden, altruismin ja identiteetin luomisessa. Nepotismi ja luottamus oman perheen sisällä luovat luontaisen turvaverkoston.

Liberaalit eivät usko perheeseen tai lojaalisuuteen. Liberaalilta puuttuu jalo miehekäs arvomaailma, joka perustuisi lojaalisuuteen muita ihmisiä kohtaan. Liberaali on oikeastaan sosiaalinen rotta, joka selviytyy yksilökeskeisessä yhteiskunnassa hyväksikäyttämällä sosiaalista jännitettä ja kerättyä yksityistä tietoa muista, jota hän sitten käyttää manipuloidessaan ja navigoidessaan itseään kohti sosiaalista valtaa. Traditionalistinen ihminen arvostaa luontoa ja näin ollen luontaisia sosiaalisia arvoja. Luontaisiksi arvoiksi lasketaan sukupuoli-ideaalit, lojaalisuus, oman ryhmän sisällä tapahtuva altruismi ja rohkeus, urheus ja kunnia. Siinä missä traditionalistinen ihminen kyseenalaistaisi liberaalista logiikkaa absoluuttisista vapauksista, ihmisoikeuksista tai tasa-arvosta, niin liberaali kieltäytyy rikkomasta omaa arvomaaiilmaansa muiden ihmisten hyvinvoinnin edessä. Liberaali ei anna ihmisten keskeisen kunnian, rehellisyyden, lojaalisuuden ja identiteetin mennä hänen liberaalisen ideologian edelle. Hän on idealisti ja valmis myymään kaiken oman idealismin edestä. Liberaalille liberalismi ideologiana on tärkeämpää kuin muut ihmiset, todellisuus, luonto, luontaiset taipumukset arvoihin ja sen kautta perustuvaan identiteettiin.

Tästä syystä isot traditionalistiset perheet edustavat uhkaa liberaaliselle ideologialle, koska liberalistinen ideologia haluaa hallita miten ihmiset sosialisoituvat, tekevät ystäviä, liittoja keskenään ja pariutuvat vastakkaisen sukupuolen kanssa. Liberaalit vihaavat suurperheitä ja järjestettyjä avioliittoja, koska se edustaa kilpailevaa tapaa tavata vastakkaista sukupuolta viikonloppujen yökerho ja viinarallin sijaan. Liberaalit määrittävät tämän patriarkaattiseksi sortamiseksi, vaikka todellisuudessa he itse vähättelevät naisia ja naisen asemaa tärkeänä perheen tulevaisuuden ja toimivuuden kannalta. Perhe on miehen ja naisen välinen liitto, jossa molemmat osapuolet ajavat oman perheensä tulevaisuutta ja etua. Liberaalit haluavat tehdä tästä käsitteestä mitättömän omien epäloogisten mielipiteidensä takia. Liberaali haluaa tuhota ideaalin perheestä, koska se vihaa kaikkea mikä on materialistisen arvon ulkopuolella.

Liberaalisessa logiikassa hedonismi ja yksilöllisyys on tärkein arvo ja siksi seksi ja perversiot ovat kaikki hyväksyttäviä heidän silmissään. Avioliiton pitää palvella tätä hedonistista liberaalia arvomaailmaa. He argumentoivat että kaikki hedonismi taivaan alla pitää sallia, jolla ei suoraan satuta ja loukkaa toista ja toisen vapautta. Tämän argumentin kautta he pääsevät loogisesti siihen tulokseen, että kaikki seksi ja kaikenlainen avioliitto on sallittava, jos molemmat osapuolet ovat toiminnan puolella. He eivät kykene ymmärtämään kolmannen osapuolen näkökulmaa ja kokonaisvaikutusta koko yhteiskuntaan. Liberaali ei ymmärrä yhteiskunnallista vastuuta, vaan kokee yhteiskunnalliset rajoitukset osana pahaa "fasismia". Heille yhteisöllisyys ja koko yhteiskunnan terveys, rakenne ja tulevaisuus ei merkitse mitään. Siksi he eivät välitä vakavista muutoksista, jota sukupuolineutraali avioliittolaki toisi mukanaan.

Liberaalien argumentti käytännössä perustuu hedonismin sallimiseen. Avioliittokysymyksen järjettömyys voidaan parhaiten osoittaa muuttamalla seksuaalista hedonismia vaikkapa syömiseen ja mässäämiseen ja mitä kansanterveydellistä vaikutusta epäterveillä ruokatottumuksilla ja roskaruualla on yhteisöön ja sen tulevaisuuteen.

Tuntuu, että jos jossain päin maailmaa ylisyöminen, mässääminen ja lihavoituminen on normaalia, niin meidänkin pitäisi normalisoida ja tehdä mässäilystä sosiaalisesti hyväksyttävää ja jopa ihailtavaa täällä Suomessa. Liberaaleilla on aivan sama vaikka sillä olisi kansanterveydellisesti negatiivisia vaikutuksia. He eivät välitä Suomen tulevaisuudesta tai kansanterveydestä, vaan he välittävät liberalistisen ideologian äärimmäisyyksiin viemisestä.

Liberaalien taktiikkaan kuuluu haukkua ja yrittää sosiaalisesti eristää kaikki lihavuutta vastustavat ja terveitä elämäntapojen puolustavat tahot vihaajiksi tai läskien häpäisijöiksi(fat shaming). He kutsuvat kaikkea kansanterveyttä kohentavaa kampanjointia fasismiksi, vihaksi, ja sorroksi, koska sen tarkoituksena on rajoittaa hedonistista ylisyömistä ja kohentaa kansanterveydellisyyttä.

Tässä kohtaa pitäisi kaikkien nähdä selvästi ja ymmärtää liberaalisen logiikan järjettömyys. Tämä sama logiikka seuraa heitä myös seksuaalipolitiikkaan ja sukupuolineutraaliin avioliittokeskusteluun, jossa kaikenlainen hedonistinen seksuaalisuus pitää normalisoida yhteiskunnassamme yhteiskunnan kansanterveyden ja tulevaisuuden kustannuksella. Nämä samat liberaalit eivät kampanjoi fanaattisesti rehellisyyden, urheuden, tai kansallismielisen altruismin puolesta, mutta suu vaahdossa ja pää punaisena marssivat hedonistisen seksuaalisuuden, hetkellisyyden, päihteiden ja eläimellisyyden puolesta.

Liberalismia on vastustettava arvomaailmallisella ja kulttuurisella sodalla. Tämä tapahtuu verkostoitumalla ja rakentamalla tribaalisia yhteisöjä, jotka perustuvat noiden luonnonläheisten, traditionalististen ja pakanallisten arvojen ympärille. Tarkoitus on kilpailuttaa liberaaliset ideaalit ja tarjota elämäntapa, arvomaailma ja kulttuurinen vaihtoehto. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan ihmisten on verkostoiduttava ja tehtävä itse töitä tuon asian ajamiseksi.

tiistai 12. elokuuta 2014

Seksuaalipsykologiaa: seksuaalinen perversio ja homoseksuaalisuus

Homoseksuaalisuus on seksuaalinen perversio, joka on ottanut seksuaaliseksi kohteekseen saman sukupuolen. Yleisesti homoseksuaalisuutta ja heteroseksuaalisuutta käsitellään seksuaalisesti ja psykologisesti erilaisina ilmiöinä, mutta tässä kirjoituksessa koetan osoittaa, että homoseksuaalisuus on vain yksi perversio muiden joukossa ja pohjautuu samaan psykologiseen rakenteeseen kuin heteroseksuaalisuus. Väitän että homoseksuaalisuus on vain muokkaantunut heteroseksuaalisuudesta ja että seksuaalisuutta pystytään muokkaamaan ympäristöllä ja sosialisoitumisen kautta tapahtuvilla seksuaalisilla assosiaatioilla.

Esseeni perustuu Sandor Radon "A Critical Examination of the Concept of Bisexuality", jossa Rado puhuu sukupuolten omaavan taipumusta naiselliseen ja miehiseen seksuaalisuuteen, sekä Otto Weiningerin teoriaan kirjassaan Sukupuoli ja luonne, jossa Weininger esitti sekä naisellisen että miehisen sukupuoliroolin olevan rakenteellisesti mukana molemmissa sukupuolissa. Molemmissa sukupuolissa on sekä naisellista, että miehistä psykologista rakennetta, jotka ovat konfliktissa keskenään ja reagoivat toiseuteen sosiaalisoitumisen ja sosiaalisten assosiaatioiden tarkastelun yhteydessä.

Homoseksuaalisuutta esiintyyy luonnollisesti alistuneissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalinen alistuminen on normaalia sosiaalista käyttäytymistä ryhmähierarkian sisällä, jossa ryhmän sisäisen rauhan ja yhteisen toiminnan kannalta jokaisen on pakko toimia yhteistyössä ja hyväksyä "toiseus", jotta lauman sisällä pysyy rauha. Jokainen lauman jäsen joutuu sosialisoitumaan halutessaan kuulua ryhmään, ja näin ottamaan muut lauman jäsenet huomioon toteuttaessaan itseään ja omia tarpeitaan. Tämä yksilöllisyys, eli oman eläimellisyytensä sensuuri on emaskulaatioitumista laumahierarkiassa. Me joudumme rajoittamaan impulssiivisuuttamme sosiaalisten normien mukaan, tai kärsiä muiden silmissä sosiaalisen leimautumisen. Vain yleisesti hyväksytyillä sosiaalisilla kilpailumuodoilla saamme osoittaa omaa paremmuuttamme ja kivuta hierarkiassa.

Sosiaalisilla normeilla ja assosiaatioilla on vahva linkki seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus on vahvasti yhteydessä persoonallisuuden ja sosiaalisen dynamiikan kanssa. Seksuaalisten roolien toiminta perustuu alistuva- ja alistaja-rooleihin; lävistäjään ja lävistettävään, eli niin sanottuun subjektiin ja objektiin. Sukupuoliroolit edustavat binäärisesti alistavia sekä alistuvia seksuaalirooleja. Seksuaalinen roolisuoritus on sosiaalinen, mutta vahvasti kilpailuhenkinen tilanne, joka perustuu toisen ihmisen seksuaaliseen hallitsemiseen. Miehelle seksuaalinen kokemus on maskuliinisuuden voitto, kun taas naiselle seksuaalinen tavoite on antautua uroksen edessä.

Sukupuoliroolien muokkaantuminen

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin muokkaantuminen tapahtuu kun henkilö kokee seksuaalista turhautumista, eli henkilön seksuaalinen energia ei pääse purkautumaan yksilöstä. Seksuaalisen turhautumisen takana on sosiaalinen eristäytyminen vastakkaisesta sukupuolesta, josta johtuu seksuaalinen patoutuminen. Tämä patoutuminen johtaa masennukseen, ja masennuksen kautta dysforiaan, joka heikentää ja emaskuloi identiteettiä (minä-kuvaa). Vaikka ihminen tyydyttäisi itseään päästämällä seksuaalista energiaansa ulos, se ei koskaan ole yksinään tarpeeksi. Vaikka ruumiillinen  seksuaalinen tyydytys tapahtuisi, eli masturbaatio, niin seksissä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus jää tapahtumatta. Tällöin seksuaalinen kokemus jää vajaaksi. Seksuaalisen paineen purkautumista ei tapahdu, ellei ihminen koe sosiaalista vuorovaikutusta toiseen ihmiseen seksin yhteydessä.

Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa yksilössä sukupuoliroolin, ja tästä syystä myös yksilön identiteetin kyseenalaistumista. Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa epävarmuutta omasta sukupuolestaan. Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa epävarmuutta omasta miehisyydestään tai omasta naisellisuudestaan. Miehellä tämä tarkoittaa emaskuloitumista ja oman mieskuvan heikkenemistä, kun taas naisilla epävarmuus esiintyy oman ulkonäön ja käyttäytymismallien kyseenalaistamisella, jotka sosiaalisesti peilaavat seksuaalista markkina-arvoa.

Miehillä emaskulaatio, eli naisellistuminen luo epävarmuutta omasta seksuaalisuudesta, joka taas kohdistaa kerääntynyttä seksuaalista energiaansa suuntaan, joka antaa vähiten vastusta. Jos sosiaalinen ympäristö ei muutu suhteessa seksuaalisuuteen, voi seksuaalisuus etsiä tietä paineen purkautumiselle muokkaamalla yksilön omaa identiteettiä, ja jopa seksuaalista roolia naisellisempaan suuntaan.

Seksuaalienergia etsii tapaa ja suuntaa purkautua, joka tarjoaa vähiten vastusta. Sillöin yksilön mieli alkaa kyseenalaistamaan kaikkia sosiaalisesti ylläpidettyjä seksuaalisia ihanteita. Ihminen alkaa kyseenalaistamaan yhteiskunnallisten normien ja assosiaatioiden yksilön mieleen rakennettuja seksuaalisia tabuja, koska ihmisen seksuaalinen paine ei pääse purkautumaan ympäristön jo rakennettujen sosiaalinormien, arvojen ja sosiaalisen hierarkian kautta. Seksuaalienergian patoutuma saa ihmisen tarkastelemaan ympäristöään seksuaalisesti, ja etsimään uusia seksuaalisia assosiaatioita, jonka kautta seksuaalipaine pääsee purkautumaan. Ihminen yrittää tulkita sosiaalisia tilanteita ja seksuaalisia piirteitä ympäristöstään, jotta saa patoutuneen seksuaalisen energian purkautumaan.

Yhteiskunnallisten seksuaalisten normien rajat heikkenevät ja pikku hiljaa häviävät rajoittamasta yksilön seksuaalisuutta. Seksuaalisuuden primitiivinen väkivaltainen luonne pääsee eroon kahleistaan. Henkilö etsii seksuaalista kumppaniaan paljon laajemmalta sosiaaliselta skaalalta, jonka seurauksena seksuaalisuus palaa takaisin primitiiviseen tilaansa; alistajaan ja alistettavaan, eli alimpaan yhdistävään nimittäjään. Tässä tilanteessa seksuaalisuus ei enää edusta visuaalista seksuaalista, vaan on puhtaasti sosiaalinen ja predatorinen binääri-identiteetti.

Miesten homoseksuaalisuus ja naisten lesboseksuaalisuus ovat seksuaaliselta rakenteeltaan erilaisia.  Naisilla emaskulaatiotila on jatkuvasti päällä, koska se on vahva osa naisten seksuaalista ja sukupuolista identiteettiä. Nainen on lähtökohtaisesti alistuva, ja vaikka nainen esittää vahvaa modernin feminismin tarjoamaa maskuloitua roolia, niin silti nainen on oman biologisen sukupuolen rajoittama.

Modernin feminismin myötä miesten rooli yhteiskunnassa on muuttunut ja miehet ovat paljon naisellisempia, kun taas naiset käyttäytyvät paljon agressiivisemmin ja maskuliinisemmin. Lesboilla biologista sukupuolta ja vahvaa sukupuolesta johtuvaa seksuaalisuutta ei voi muuttaa emaskuloimalla, koska he ovat jo äärimmilleen emaskuloituja, jotta he ovat alkaneet kyseenalastamaan heidän seksuaalisuuttaan alunperin, mutta uuden lesboidentiteetin myötä tapahtuva onnellisuus saattaa vahvistaa ja täten maskuloida seksuaalista lesbo-identiteettiä.

Lesboilua pohjustaa enemmän yhteiskunnallinen viha miehistä identiteettiä kohtaan, kuin suora seksuaalinen luonne. Naisten seksuaalisuus yleisesti on vahvasti emaskuloitunutta jo lähtökohtaisesti ja siksi he eivät käsittele seksuaalisuutta niin vahvasti visuaalisesti, vaan seksuaalisuus on normaalia enemmän sosiaalirooleihin ja äärimmäisen eläimellisyyteen vietyä alistaja ja alistettava rooleihin uppoutumista.

Seksi leboilla kohdistuu sensuaaliseen toiseuteen uppoutumiseen. Itsensä unohtamiseen ja naiselliseen antautumiseen toiseuden edessä. Tässä tapauksessa koska seksuaalisuus on irtautunut visuaalisista ja visuaalisuuden kautta tulevista sosiaalisista määritteistä, voi toinen nainen ottaa maskuliinisen tyydyttäjän roolin.

Masennus ja identiteetti

Masennus on oire emaskulaatiosta ja identiteetin heikkenemisestä, joka lopulta johtaa dysforiaan. Ympärstöllinen ja sosiaalinen onnettomuus masentaa. Masennus on aina seuraus sosiaalisesta eristäytymisestä, tai identiteetin heikkenemisestä sosiaalisesti muiden edessä, ja tätä kautta merkki tapahtuvasta yksilön identiteetin hajoamisesta. Tämä mekaniikka on evoluution myötä kehittynyt muokkaamaan yksilön identiteettiä, jotta yksilö sopeutuisi sosiaaliseen yhteisöön ja myös ilmoittamaan ahdistuksen kautta yksilölle, että jotain pitäisi tehdä oman sosiaalisen statuksen säilyttämiseksi.

Naisellisemmassa ilmapiirissä yhteisöä johtaa vahva sosiaalinormien palvonta. Tämmöisissä erittäin sosiaalisten signaalien ja sosiaalisen tarkkailuun keskittyvässä ympäristössä maskuliininen yksilöllisyys katoaa ja ihmiset sensuroivat itseään peläten oman sosiaalisen statuksen heikkenevän muiden silmissä. Tätä kutsutaan poliittisessa ja sosiaalisessa keskustelussa poliittiseksi korrektiivisuudeksi. Siellä ihmiset sensuroivat itseään, koska pelkäävät tulla leimatuiksi ja hyljityiksi mennessään sosiaalinormien vastaisesti. Tätä kutsutaan ylisosiaalisoitumiseksi.

Homoseksuaalisuus ja sosiaalinen hierarkia

Evoluutiopsykologian kautta tarkasteltuna evoluutiolliset paineet ovat olleet vahvasti mukana ihmisen seksuaalisen psykologian rakentumisessa, sekä sosiaalisen ja geneettisen kehityksen pohjana. Sosiaalisisessa ympäristössä homoseksuaalisuus voi esiintyä vallan välikappaleena, jossa yksilö tulee alistetuksi tai alistaa sosiaalisen hierarkian edistämiseksi. Tästä johtuu että naisvaltaisissa sekavissa valtahierarkiallisissa laumoissa homoseksuaalisuutta esintyy suuremmissa määrin, kuin selkeästi miesvaltaisissa laumoissa, joissa on selkeä hierarkia, jota ei kyseenalaisteta naisellisesti häpäisemällä ja sosiaalisella eristämisellä, vaan tuomalla jotain älyllisesti, sosiaalisesti, tai materiaalisesti pöytään. Miehet viihdyttävät toisiaan kertomalla mitä härskeimpiä vitsejä, tai puhumalla asioista, jotka saattavat edesauttaa yleistä yhteistyötä, tai sosiaalista sidettä materiaalisesti. Kunnioitus ja tätä kautta rauhallisuus miesvaltaisissa laumoissa on yleisempää kuin naisvaltaisten laumojen sisällä. Mitä naisellisempi lauma, sitä enemmän entropiaa ja valtakamppailua naisellisen sosialisoitumisen ympärillä.

Homoseksuaalisuutta esiintyy enemmän naisvaltaisissa yhteisöissä, jossa urokset ovat alistetummassa asemassa suhteessa naaraisiin. Lauman sisällä tapahtuvan miesten emaskuloitumisen kautta miehet hylkäävät miehisen tavan sosialisoitua, ja alkaavat omaksumaan naisellisia sosialisoitumistapoja ja jopa keskitymään kilpailemaan seksuaalisesti ulkonäöstä. Tämmöisissä tapauksissa mies kokee hyödyllisemmäksi kasvattaa valtaansa olemalla osana naaraita ja pelaamalla valtaa epäsuorasti, kun iskemällä päitä yhteen laumaa johtavan naisellisen ilmapiirin ja ilmapiiriä ylläpitävien naisten kanssa. Näin ollen emaskuloitu mies kokee sosiaalisemman tavan edukkaammaksi tavaksi kalastella naisten huomiota, kuin pyrkiä hallitsemaan sosiaalista ilmapiiriä miehekkäämmillä menetelmillä.

Hierarkiassa laskeutuminen usein tarkoittaa myös lisääntymismahdollisuuksien katoamista, jonka takia henkilö masentuu entisestään ja hänen seksuaalisuuensa alkaa muokkaantumaan sosiaalisen ympäristön mukaan. Homoseksuaalisuutta esiintyy erityisen paljon niissä tapauksissa joissa eläin on jäänyt laumassaan tai sosiaalisessa hierarkiassa valtarakenteen ulkopuolelle ja kokee olevansa olosuhteidensa uhri.

Yhteiskunta ja miesten naisellistuminen 

Seksuaalinen turhautuminen, emaskulaatio, masennus ja perversioiden määrän kasvu ihmisyhteiskunnassa saattavat johtua monestakin erillisestä syystä. Näitä on toki vaikea lähteä suoralta kädeltä listaamaan ja tutkimaan, koska yhteiskuntamme ja sosiaaliset rakenteemme ovat paljon monimutkaisempia ja yksilölliset elämänkokemukset saattavat olla radikaalisti erilaisia, vaikka heidän sen hetkinen tarkasteltava elämäntilanne olisikin samanlainen. Pohjimmiltaan psykologinen rakenteemme on kuitenkin eläimellinen ja psykologiaamme ohjaa samat evoluutiolliset; biologiset ja sosiaaliset normit, ja noita normeja tarkastelemalla me voimme saapua yleisymmärrykseen.

Yhteiskunnan naisellistumisen myötä seksuaalisuus palaa primitiiviseen alistaja-alistettava-tilaan ja tuolloin seksi väkivaltaistuu. Kun pienellä alueella populaatio kasvaa yli tietyn pisteen hierarkian kärki ja pohja kärjistyy. Tietty määrä uroksia kokee itsensä turhautuneiksi ja sosiaalisen hierarkisen tilanteensa kautta alistetuiksi. He turhautuvat omaan voimattomuuteensa, emaskuloituvat ja kokevat dysforiaa ympäristönsä takia, mistä johtuu heikko sukupuoli-identiteetin ja libidon heikkous, tai puolestaan agressiivisuus ja ylikorostunut maskuloituminen. Homoseksuaalisuus tässä tilanteessa toimii luonnollisena populaatiotasauttajana, koska populaatiotiheyden kasvaessa tiettyyn pisteeseen tietty määrä miehistä jää sosiaalisessa hierarkiassa ja seksuaalisessa kamppailussa ulkopuolelle ja naisellistuu.

Ihmisissä tämä esiintyy parhaiten suurissa teollistuneissa populaatiokeskittymissä, joissa pieni prosentti miehistä kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Jatkuvan itsensä ja miehisyytensä vertaileminen johtaa emaskulaatioon ja lopulta homoseksuaalisuuteen. Vaikka homoseksuaalisuus on luonnollista populaatiokasvun ja laumahierarkian myötä, niin sitä ei voi kutsua luonnolliseksi siinä suhteessa kuin heteroseksuaalisuutta voidaan. Homoseksuaalisuus on seksuaalinen poikkeama ja tyhjä suunta evoluutiollisessa mielessä. Laumassa homoseksuaalinen uros ei kyseenalaista alfan määräysvaltaa. Siksi lauman alfa haluaa emaskuloida muita lauman miehiä ja näin ollen hallita epäsuorasti naaraita.

Homoseksuaalisuuden lisääminen on pelkästään populaation passiivisuuden ja kansan hallinan kautta hyvä tapa saada kansalaiset passiivisiksi. Siksi homoseksuaalisuutta on edistetty median ja eri poliittisten puolueiden taholta. Se on tapa emaskuloida miehiä, jotta miehet eivät toimisi maskuliinisesti ja kyseenalaistaisi auktoriteettia. Tästä syystä esimerkiksi kaikki vallankumoukselliset liikehdinnät ja autoriteettia kyseenalaistavat tahot pitäisi vastustaa homoseksuaalisuutta ja miesten emaskulaatiota, koska se vähentää maskuliinisten miesten määrää yhteiskunnan sisällä. Homoseksuaaliset miehet, kuten myös naiset palvovat autoriteettia ja alistuvat sen edessä.

Homoseksuaalisuuteen vaikuttavat tekijät

Homoseksuaalisuudessa on kyseessä eräänlainen kateus, joka ilmaisee itsensä seksuaalisesti. Kaikki homoseksuaalit ovat henkisesti emaskuloituja tavalla tai toisella ja yrittävät kompensoida kokemaansa heikkoutta seksuaalisella identiteetillään toimimalla lähtökohdiltaan kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla: alistamalla seksuaalisesti muita uroksia ja näin pyrkien osoittamaan olevansa seksuaalisesti alfa muiden urosten kesken, tai kilpailemalla naaraiden kanssa toisen miehen seksuaalisesta huomiosta, ja näin pyrkimällä alfan suosioon omaksumalla naiselliset tavat.
Siispä homoseksuaalinen yksilö yrittää rakentaa seksuaalista mieskuvaansa käyttäytymällä hypermaskuliinisesti, mutta omaksumalla sen teennäisesti eli symbolisesti. Hän hakee maskuliinisuuttaan hankkimalla maskuliinisuuden symboleja, kuten lihaksia, miehiseksi käsittämänsä vaatetuksen, tai käyttäytymällä agressiivisesti peittäen omaa sosiaalista pelkoaan. Hypermaskuliininen homoseksuaali pyrkii haalimaan muita identiteetillisiä maskuliinisuuden symbooleja, jotta voi osoittaa muille alistuville uroksille olevansa "alfa".

Sosialisoituminen alkaa jo ihan lapsesta sukupuolitietoisuuden kasvaessa. Esimerkiksi hemmotellusta ja hiljaisesta lapsesta kasvaa paljon todennäköisemmin homo, kuin hemmotellusta sosiaalisesti aktiivisesta ja äänekkäästä lapsesta. Lapsesta jota ei hemmotella, vaan joka joutuu kokemaan kamppailua ja vastoinkäymisiä, kasvaa paljon todennäköisemmin vahvemman sukupuoli-identiteetin kautta heteroksi, mutta lapsi, jota ei myöskään hemmoteltu ja on vahvasti kokenut hyväksikäyttöä, alitetuksi tulemista ja sosiaalista eristämistä, tulee suuremmalla todennäköisyydellä homoseksuaali.

Henkilön emaskulaatiota voidaan toteuttaa suoraan fyysisellä alistamisella tai sosiaalisella häpäisyllä ja eristämisellä. Väkivaltaa ja fyysistä alistamista voidaan käyttää emaskuloimaan jopa aikuisia miehiä, ja fyysisen sekä seksuaalisen väkivallan kautta voidaan luoda masennus eli emaskulaatiotila, ja masennuksen kautta yksilö oppii sopeutumaan sosiaalisesti ja seksuaalisesti alistuvaan rooliinsa. Ihmisen ego on evoluutiollisesti kehittynyt suojelemaan yksilöä ja tästä syystä yksilö alkaa hakemaan ylpeyttä uudesta emaskuloidusta seksuaalisesta roolistaan. Tämä on täysin normaali reaktio ihmisen psyykessä, koska se varmistaa, että mielenterveys ei ajaudu psykoottisiin tiloihin eikä ihmisestä tule itselleen vaarallinen.

Kukaan ei ole emaskulaation ulkopuolella, ja oikean sosialisoitumisen kautta ketä tahansa voidaan kasvattaa uuteen parafiliaan ja jopa kokonaan uuteen seksuaaliseen identiteettiin.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Globalisaatio on kapitalismin suurin tuote

Globalisaatio ja teollistuminen molemmat nousevat käsi kädessä kapitalismista. Globalisaatiota ei ilmiönä olisi ellei kapitalismi ja voiton maksimointi olisi luonut teollistumista ja tahtoa laajentaa markkinoita. Teollistuminen sai kapitalismin karkaamaan käsistä, jolloin siitä tuli yhteiskunnallinen ongelma paikallispopulaatiolle. Siinä missä ennen kapitalismi oli rajoitettu paikallistalouteen, niin teollistuminen sai voiton tavoittelun koko maailman kattavaksi. Ihmisestä tuli proletaari, eli työntekijä ja kuluttaja. Koska kapitalismi ja raha käsittelevät arvoa on ymmärrettävä mitä oikein "arvo" ja "arvokkuus" merkitsee.  Arvokkuus ja arvo ovat abstrakteja käsitteitä, jota raha yrittää valjastaa ja antaa tuotteen arvolle numeroarvoa jolla verrata muihin tuotteisiin. Ihmisyydessä  arvokkuus nousee orgaanisesti ihmisistä ja ihmisten sekä kansakuntien historiasta. Kulttuurinen ainutlaatuisuus on aina arvokkuutta, joka kumpuaa ajasta eli historiastamme. 

Ihminen käsittää ainutlaatuisuuden vertailemalla kahta kohdetta keskenään ja ymmärtäen mitkä asiat tekevät niistä ainutlaatuista, eli ymmärtämällä arvoa erottelemalla. Myös ymmärtämällä elämän ja asioiden hetkellisyyden tuo asioille ja ihmisille arvoa. Aika on kultaa ja tuo lisä arvoa tavaraan. Aikaamme ei saa koskaan takaisin, joka tekee antiikkisista ja vanhasta taiteesta arvokasta ja ainutlaatuista. Kulttuuri joka edustaa kansakuntaa ja sen historiaa on se mikä tekee taiteesta ja kulttuurista arvokasta, koska sitä ei voi rahallisesti mitata. Yhtä lailla Etelä-Ameriikan intiaanisivilisaatioiden rauniot ja pyramiidit ovat arvokkaita ainutlaatuisuudessaan kuin Japanin vanhat temppelit tai Ruotsin viikinkien riimukivet. Niiden arvoa ei mitata rahassa, vaan historiallisessa ainutlaatuisuudessa, joka edustaa kansallista perintöä

Tätä arvokkuuden nostamista ainutlaatuisuuteen ja historiaan voidaan aina sanoa kapitalismin vastaiseksi. Siksi kapitalistisessa yhteiskunnassa historia nähdään paheena, ellei tuota historiaa voida valjastaa markkinavoimien hyödyksi. Kapitalistinen kulutuskulttuurimme on rakentanut uutta kulttuurista identiteettiä, joka luo ihmisistä kuluttajia ja käveleviä mainosnukkeja, jotka kantavat ylpeinä yritysten ja heidän tuotteidensa logoja, ja näin syrjäyttävät vanhan ja ainutlaatuisen alkuperäiskulttuurin. 

Kapitalismi haluaa nostattaa omaa vaikutusvaltaansa, joten sen on pelkästään luonteensa puolesta tultava globaaliksi, jotta se voi maksimoida voittoa. Siksi globalismi on kapitalismin suurin tuote. Saman aikainen kapitalismin vastustaminen ja globalisaation puolustaminen on ristiriitaista ja mielenvikaista.

Todellinen taistelu kapitalismia ja globalisaatiota vastaan vaatii kokonaan arvomaailmallisen muuttamista rahallisesta arvosta kohti ihmisläheisempää sosialistista arvomaailmaa. Monet vasemmistolaiset julistavat kapitalismin vastaisuutta, mutta kieltäytyvät muuttamasta arvomaailmaansa kuka mistäkin syystä. He palvovat rahaa ja rakentavat omaa identiteettiään kuluttajana. Heille raha on korkein arvo, vaikka moni sen itselleen kieltäisi. He kuitenkin ostavat uusimmat iPodit ja muotituotteet, jotka osoittavat muille, että he ovat muita modernistisempia kuluttajia. 

Raha ei tunne lojaalisuutta. Lojaalisuus on sosiaalisista arvoista korkein, koska se on henkilökohtaista ja ihmisläheistä. Yhtälailla kapitalismin vastainen arvomaailmaan kuuluu kulttuurihistoriallinen revionismi, traditionalismi, kuin sosiaaliset ja orgaaniset elämää ylistävät arvot lojaalisuudesta, kunniasta, ylpeydestä, kauneudesta ja urheudesta, tai työstä joka on kaikkien ihmisten saavutusten takana. Nämä ovat asioita, jotka ovat rahallisen arvon ulkopuolella. 

Miksi itseään sosialisteiksi ja antikapitalisteiksi siteeraava vasemmisto sitten vihaa näitä käsitteitä rahallisen arvon syrjimisestä ja orgaanisen historiallisen ja sosiaalisen arvon nostattamisesta? Koska heidän ideologinen rakenteensa on ristiriitainen ja kognitiivinen dissonanssi estää heitä hyväksymättä tätä tosiasiaa. Relatiivisuus ja tasa-arvoisuuden julistaminen kulttuurisesti on saattanut heidät kohti tyhjää kulutuskulttuuria ja kuluttajan identiteettiä, mutta silti he yrittävät pitää teennäisestä kapitalismin vastaisuudestaan kiinni. Tämän ristiriitaisuuden julistaminen ja julkituominen saa kenet tahansa rehellisen yksilön miettimään omaa arvomaailmaansa uudestaan.



perjantai 23. toukokuuta 2014

48 Valtalakia


Robert Green kirjoitti kirjan 48 vallan lakija, jotka ovat tiiviste machiavelliämäisestä ajattelusta. Näiden lakien opettelu ja sisäistäminen auttaa sinua menestymään työjohdossa, politiikassa, sosiaalissa tilanteissa, tai missä tahansa elämän osa-alueessa. Jokaisen politiikasta ja menestyksestä kiinnostuneen on ymmärrettävä nämä politiikan perusteet. NÄMÄ OVAT VALLAN KULMAKIVET ja KAIKKI politiikka perustuu tähän machiavelliseen ajatteluun.

Moderni politiikka on vain naamioinut nämä kylmät tosiasiat moralismin taakse. Moderni ihminen palvoo fanaattisesti tuota moralistista illuusioitaan. Miksi ihmeessä moderni sosiaalidemokratia ei palvele kansaansa, jos jokainen kansalainen ja kansanedustaja haluaa vain kansansa hyvää? Vallassa ei ole kyse hyvästä ja pahasta vaan hallinnasta. Se miksi mitään "hyvää" ei koskaan saada aikaiseksi johtuu juuri siitä, että politiikka on valtapeliä. Tässä on oma käännökseni Robert Greenin 48 vallan lakia...




Laki 1
Älä koskaan astu mestarisi edelle
Anna aina mestarisi nauttia turvallisesti omasta paikastaan. Kun haluat tehdä vaikutuksen mestariisi älä koskaan leveile ja tee hänen oloaan uhatuksi tai epävarmaksi. Yritykset luoda vaikutusta saattavat helposti luoda käänteisen vaikutuksen. Varmista että mestarillesi jää aina viimeisenä erinomainen mielikuva itsestään, samalla varmistaen oman paikkasi mestarin vieressä.

Laki 2
Älä koskaan luota ystäviin - Opi hyväksikäyttämään vihamiehiäsi
Varo ystäviäsi, koska vain ystävä johon sinä luotat voi pettää. Jos kateus kasvaa vapaasti voi ystävän mieli tulehtua. Ystävistäsi tulee helposti hemmoteltuja ja tyrannisia. Palkkaa siksi vaikka joku entisistä vihamiehistäsi, koska hän on paljon lojaalisempi. Vihamiehillä on enemmän todistettavaa kuin ystävälläsi. Sinulla on enemmän pelättävää ystäviltäsi kuin vihamiehiltäsi.

Laki 3
Piiloita aikeesi

Pidä ihmiset epätasapainossa ja pimennossa kertomatta koskaan aikeitasi. Jos heillä ei ole mitään tietoa mitä sinä olet aikomassa, niin he eivät voi myöskään puolustautua. Ohjaa heidät pitkälle väärää polkua, eksytä heidät usvaan ja kun he vihdoin ymmärtävät sinun todelliset aikeesi, niin on jo liian myöhäistä.

Laki 4
Puhu aina vähemmän kuin tarvittaan

Kun yrität vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin sanoilla pitää sinun muistaa mitä enemmän puhut, sitä tavallisemmalta ja arkipäiväiseltä sinä kuulostat. Liiallinen mäkätys saa sinut näyttämään heikolta, tyhjänpäiväiseltä ja henkilöltä jolla ei ole oikeaa vaikutusvaltaa. Vaikka sanotkin silloin tällöin jotain erityistä, niin se uppoaa kaiken muun arkipäiväisen joukkoon. Suuret hallitsijat tekevät vaikutuksen sanomalla vähän. Sitä enemmän sinä olet äänessä, sitä todennäköisempää on että sinä sanot jotain tyhmää. Hiljaisuus on kultaa.

Laki 5
Niin moni asia riippuu julkikuvastasi – Puolusta sitä elämälläsi

Imago on vallan kulmakivi. Pelkän kuuluisuutesi kautta voit pelotella, hallita ja voittaa. Tee imagostasi rohkea, vahva, älykäs lojaali, lutettava, mutta ennen kaikkea muodoton, jotta sitä vastaan on vaikea hyökkätä. Ole aina valmis mahdollista hyökkäystä vastaan ja kalasta ne jo ennen kuin ne tapahtuu. Samalla opi tuhoamaan vihamiehesi tuhoamalla heidän imagonsa avaamalla reikiä heidän haarniskaan. Sen jälkeen anna yleisön ja yleisen mielipiteen päättää vastustajasi kohtalon.

Laki 6
Kaappaa näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä
Se mikä ei näy julki ei merkitse mitään. Älä koskaan anna itsesi kadota väkijoukkoon. Astu esiin! Ole näkyvillä hinnalla millä hyvänsä. Tee itsestäsi julkisuuden magneetti esiintymällä isompana, värikkäämpänä, mysteerisempänä kuin muut.

Laki 7
Teetä muilla asioita puolestasi, mutta
ota aina kunnia itsellesi
Käytä viisautta, tietoa ja liikettä edistääksesi omia tavoitteita. Muiden hyväksikäyttö säästää aikaa ja energiaa, sekä se antaa sinulle nopeuden ja elastisuuden auran muiden silmissä. Loppujen lopuksi auttajasi jäävät unohduksiin, kun sinä saat kaiken kunnian. Älä koskaan tee asioita, jota joku toinen voi tehdä.

Laki 8
Houkuttele käyttämällä syöttiä jotta muut tulevat luoksesi

Kun pakotat muut toimimaan, sinä hallitset tilannetta. On aina parempi saada vastustajasi tulemaan luoksesi, jolloin hän reagoi sinun alotteisiin ja luopuu omista alkuperäisistä suunnitelmistaa. Viettele hänet suurin lupauksin ja hyökkää kun hänet on vieyelty. Sinä hallitset petoksella.

Laki 9
Voita aina toiminnan kautta - Älä koskaan voita argumentoimalla

Väittelyllä saavutat vain hetkellisen voiton. Voittot väittelyn kautta ovat teennäisiä voittoja. Argumentoimalla itsesi voittoon luot vain hiljaista ja pitkäikäistä vihaa. On parempi muuttaa mieltään lennossa ja esittää yksinkertaista, tyhmää ja olosuhteiden uhria, kuin olla vahvasti erimieltä ja osoittaa erimielisyytensä väittelemällä. On paljon parempi että saat ihmiset liittymään mukaasi esimerkilläsi ja toiminnan kautta sanomatta sanaakaan. Vahva johtaja ohjaa esimerkillä eikä sanoilla!

Laki 10
Välttele onnettomia ja epäonnisia ihmisiä 
Sinä voit kuolla jonkun toisen epäonnesta. Tunteet ovat tarttuvia tauteja. Voi tuntua että autat hukkuvaa miestä, mutta sinä vain edistät omaa tuhoasi.  Epäonniset ihmiset usein luovat itselleen lisää epäonnea ja heidän epäonni voi tarttua myös sinuun. Ympäröi itsesi onnellisilla ja menestyvillä ihmisillä.

Laki 11
Opetta muut riippuvaiseksi sinuun

Jotta voit maksimoida oman vaikutusvaltasi on muiden tarvittava ja haluttava sinua. Mitä enemmän toiset tarvitsevat sinua, sitä enemmän valtaa sinulla on. Jos ihmiset ovat riippuvaisia sinusta oman taloudellisen hyvinvointinsa ja onnellisuutensa puolesta voit olla varma että olet turvassa. Älä koskaan opeta alamaisiasi pärjäämään ilman sinua.

Laki 12
Käytä valikoivaa rehellisyyttä ja avuliaisuutta riisuessasi uhrisi aseista

Yksi rehellinen ja vilpitön toteutus korvaa tusinan epärehellisiä valheita. Avoimin sydämmin esitetyt rehellisyyden ja avulijaisuuden eleet laskevat jopa kaikkein skeptisimmän vastustajasi haarniskan. Yksi tarkkaan harkittu lahja ja vastustajasi suojaukseen tulee aukko, jota voit hyväksikäyttää ja manipuloida.  Rehellisyyden ja vilpittömyyden tilalla voidaan myös käyttää lahjaa, joka toimii troijalaisena hevosena.

Laki 12
Pyytäessäsi apua vetoa ihmisten ahneuteen - Älä koskaan vetoa heidän armoon ja hyväsydämmisyyteen

Kun pyydät apua liittolaiseltasi, älä vetoa velkaan tai menneisiin hyviin tekoihin, sillä tuommoisista tarjouksista on helppo kieltäytyä. Avun pyynnön pitää sisältää lahja tai palkkio, joka hyödyttää liittolaistasi. Ehdottamalla palkkiota liittolaisesi kokee hyötyvänsä yhteistyöstä ja näin ollen ottaa ehdotuksesi innokkaammin vastaan.

Laki 14
Esitä ystävää ja vakoile

Vastustajasi tunteminen on elintärkeää. Käytä vakoojia kerätessäsi tietoa, joka saattaisi pitää sinut askeleen edellä vastustajiisi. On kuitenkin parempi itse toimia vakoojana. Keveissä sosiaalisissa tilanteissa opi myötäilemään ja nostattamaan vakoiltavan egoa. Kysy epäsuoria kysymyksiä, jotka saattaisivat paljastaa vastustajasi heikkoudet ja suunnitelmat. Ei ole mitään semmoista sosiaalista tilannetta, jossa ei voisi vakoilla ja kerätä tietoa.

Laki 15
Tuhoa vihollisesti totaalisesti

Kaikki johtajat tiedetyn historiamme aikana ovat tienneet, että sinun pitää tuhota vastustajasi totaalisesti. Joskus tuo tieto on jouduttu oppimaan kantapään kautta. On parempi sotia sota loppuun ja saattaa koitos päätökseen, kuin lopettaa puolitiehen ja pitkittää kamppailua. Enemmän menetät jos pitkität sotaa antamalla vastustajasi kerätä uudestaan voimansa ja yrittää sotia uudestaan. Tuhoa hänet kerralla lopullisesti henkisesti ja fyysisesti!

Laki 16
Käytä poissaoloasi kasvattaessasi omaa kunnioitustasi

Liiallinen kierrätys laskee markkina-arvoa. Sitä enemmän sinua kuullaan ja nähdään sitä tavallisemmalta sinä näytät. Jos hallitset varmasti ryhmääsi poissaolosi saa ihmiset puhumaan sinusta, joka taas kasvattaa suosiotasi. Sinun pitää tietää milloin lähteä pois, jotta et painosta ilmapiiriä ja ihmisiä.

Laki 17
Pidä ihmiset kauhun vallassa: Rakenna epätietoisuuden ja epävarmuuden ilmapiiriä
Ihminen on eläin joka on tapojensa orja. Hän haluaa nähdä samankaltaisuutta muiden ihmisten toiminnassa. Kyky ennustaa toimintaasi antaa vastustajallesi vallan tunteen. Älä ole toiminnaltasi ennalta arvattavissa.  Toiminta jolla ei tunnu olevan mitään johdonmukaisuutta tai päämäärää pitää vastustajasi varpaillaan, jonka takia he yrittävät jatkuvasti ymmärtää sinua ja motivaatioitasi. Tämä strategia saa vastustajasi pelkäämään ja epävarmaksi.

Laki 18
Älä rakenna linnaa puolustaaksesi itseäsi – Eristäytyminen on vaarallista

Maailma on vaarallinen paikka ja vihollisia on joka puolella, joten jokaisen pitää puolustaa itseään.  Linna saattaa tuntuu turvalliselta, mutta eristäytyminen lisää ongelmiasi. Eristäytyminen rajoittaa sinun kykyäsi kerätä tietoa, tekee sinusta silmiinpistävän ja helpon kohteen. On parempi ympäröidä itsesi liittolaisillasi. Avoimuus on sinun suojasi.

Laki 19
Tiedä kenen kanssa asioit – Älä hermostuta vääriä ihmisiä

Maailmassa on paljon erilaisia ihmisiä, etkä voi koskaan olettaa että kaikki ihmiset reagoivat taktiikoihisi samalla tavalla. Huijaamalla ja tekemällä poliittista liikehdintää ihmisiä vastaan rakentaa aina vihamiehiä. Vihamiehiö jotka saattavat viettää loppuelämänsä yrittäen kostaa sinulle. He ovat susia lampaiden vaatteissa. Valitse uhrisi ja vastustajasi tarkasti, äläkä astu väärän miehen varpaille.

Laki 20
Älä ryntää ottamaan puolia

Vain tyhmällä on kiire ottamaan puolia. Älä asetu ja ota kenenkään muun puolta kuin itsesi. Ylläpitäen oman itsenäisyytesi sinusta tulee muiden silmissä mestari. Konfliktin ulkopuolelta sinä pystyt usuuttamaan ihmisiä toisiaan vastaan.

Laki 21
Esitä tyhmempää kuin olet, jotta huijaat tyhmää – Esitä aina tyhmempää kuin oikeasti olet

Kukaan ei halua tulla leimatuksi tyhmäksi. Temppu on tehdä uhristasi ylimielinen ja saada hänet luulemaan että hän on älykkäämpi kuin sinä. Vasta kun hän on sokeutunut itsevarmuudessaan ja omasta erinomaisuudestaan on hän helppo uhri.

Laki 22
Käytä luovuttamista taktiikkana: Tee heikkoudestasi voimavara

Kun olet heikoilla älä koskaan taistele kunniastasi. Antautuminen on aina parempi vaihtoehto. Antautuminen antaa sinulle aikaa keräillä itsesi ja etsiä uusia mahdollisuuksia kostaa. Jos vain suinkin mahdollista älä anna vastustajallesi tuhoamisen iloa, vaan antaudu ensiksi. Rakenna antautumisesta ja rauhasta aseesi.

Laki 23
Keskitä voimavarasi

Säästä voimaasi ja energiaasi, ja keskitä ne vastustajasi vahvimpaan kohtaan. Sinä rikastut helpommin kaivamalla syvemmältä ja rikkaammasta, kuin kaivaen pinnalta ja ehtyneestä kaivoksesta. Intensiivisyys voittaa pitkäaikaisuuden joka kerta. Kun sinä tavoittelet valtaa jolla nousta kilpailevassa hierarkiassa, on tärkeämpää etsiä rikas ja riittoisa kaivos, josta saa pitkään ja paljon.

Laki 24
Esitä täydellistä palvelijaa

Paras hovipalvelija nauttii vallan ja poliittisen liikehdinnän maailmassa. Hän hallitsee poliittisin silmänkääntötempuin. Hän imartelee ja myötäilee hallitsijaa. Hän jakaa valtaa epäsuorasti ja viehkeästi. Opi käyttämään hovin mekaniikkaa ja sinun vallalla ei ole rajaa.

Laki 25
Uudelleen luo itsesi

Älä hyväksy yhteiskunnan antamaa roolia. Luo uudelleen itsesi rakentamalla itsellesi uuden identiteetin, joka saa muilta huomiota eikä väsytä katsojaa. Ole oman imagosi mestari! Älä anna muiden määrittää sitä mitä olet. Tuo esiin itseäsi ja toimintaasi dramaattisesti. Sinun valtasi kasvaa sillin kun toimintasi näyttää muiden silmissä elämää suuremmalta.

Laki  26
Pidä kätesi puhtaana

Sinun pitää olla rauhallisuuden ja hyötysuhteeltasi esimerkillinen. Sinun kädet eivät saa koskaan olla likaiset virheistä ja pahoista teoista. Ylläpidä tahratonta ulkonäköä käyttämällä muita syntipukkina

Laki 27
Käytä ihmisten tahtoa uskoa luodessasi kulttimaisia seuraajia

Ihmisillä on suuri tarve uskoa johonkin. Rakenna itsestäsi tuo tarve antamalla heille jotain johon uskoa. Sanasi pitää koostua epämääräisistä lupauksista. Painota intoa, rationaalisuutta ja selkoajattelua. Anna uusille seuraajillesi rituaaleja joita toteuttaa. Pyydä heitä uhraamaan itsesi puolesta. Uskontojen ja muiden suurten suunnitelmien puuttuessa sinun uudet ajatukset nouseva nopeasti esiin ja tuovat sinulle rajattomasti valtaa.

Laki 28
Syöksy toimintaan itsevarmuudella

Jos et ole varma mitä sinun pitäisi tehdä älä edes yritä tehdä mitään. Sinun epäluulosi ja epävarmuutesi vaikuttavat toteutukseesi. Epävarmuus on vaarallista, joten on parempi hyökätä itsevarmuudella.  Kaikki ongelmat jotka ovat johtuneet röyhkeydestäsi voidaan helposti korjata lisäämällä röyhkeyttä.  Kaikki kunnioittaa rohkeaa, mutta kukaan ei pelkuria.

Laki 29
Suunnittele aina loppuun saakka

Lopputulos on kaikki kaikessa. Suunnittele aina loppuun saakka ottaen huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot, esteet ja käänteet, jotka saattaisi koitua kohtaloksesi. Suunnittelemalla loppuun saakka sinä et ylläty tilanteiden muuttuessa, jolloin osaat reagoida tarvittaessa. Hellästi ohjaa hyvää onnea suunnittelemalla pitkälle tulevaisuuteen.

Laki 30
Laita saavutuksesi näyttämään vaivattomilta

Sinun toimintasi pitää näyttää luonnolliselta ja toteutuksesi helpolta. Kaikki harjoittelu, vaivannäkö ja taktiikat pitää piilottaa. Kun toimit käyttäydy vaivattomasti aivan kuin pystyisit toteuttamaan asian paljon paremmin. Vältä kiusausta kerskua kovasta työstäsi, koska se herättää vain lisää kysymyksiä. Taikuri ei opeta temppujaan muille.

Laki 31
Hallitse vaihtoehtoja: Saa muut pelamaan jakamillasi korteilla

Paras tapa huijata ihmisiä on rakentaa illuusio vaihtoehdoista. Uhrisi tuntevat olevansa hallinnassa, mutta oikeasti he työskentelevät sinun hyväksesi. Anna vain vaihtoehtoja, jotka hyödyttävät sinua. Pakota heidät valitsemaan kahdesta pahasta. Rakenna heille vaihtoehtoja punnittavaksi, jotta se kuluttaa heidän energiaansa ja saa heidät turhautumaan ja alistumaan.

Laki 32
Käytä ihmisten fantasijoita hyväksi

Ihminen pakenee totuutta, koska se on ruma ja epämiellyttävä. Älä koskaan käytä totuutta ja todellisuutta saadaksesi hyväksyntää ellet ole valmis kohtaamaan vihaisia ihmisiä. Elämä on epämukavaa ja stressaavaa, jonka takia ihmiset keksivät romantisoituja fantasijoita. Kaikki vihaavat totuutta, koska totuus on epämiellyttävää. Valta perustuu ihmisten mielikuvien hallintaan.

Laki 33
Etsi jokaisen henkilökohtainen heikkous

Jokaisella on heikkoutensa. Yleensä heikkous on heikko itsevarmuus, epävarmuus tulevaisuudesta, tunteellisuus, hedonistinen tahto, tai jokin piilotettu salaisuus. Löytäessäsi vastustajasi heikkouden voit hyväksikäyttää tätä kiristämällä ja käyttämällä häntä saavuttaaksesi päämääräsi.

Laki 34
Ole aristokraatti omassa olemuksessasi: Käyttäydy kuin kuningas, jotta sinua myös kunnioitetaan kuin kuningasta

Se miten sinä esiinnyt muille ja kannat omaa nimeäsi määrittää miten muut kohtelevat sinua. Käyttäytymällä pitemmän päälle vulgaarisesti ja rahvaanomaisesti saa ihmiset epäkunnioittamaan sinua. Jotta kuningasta voidaan kunnioittaa on hänen itse kunnioitettava itseään. Käyttäytymällä määrätietoisesti ja sivistyneesti kasvaa päähäsi muiden silmissä kruunu.

Laki 35
Ole ajoituksen mestari

Älä koskaan kiirehdi! Kiirehtiminen nähdään itsehallinnan menetyksenä. Hyvän hallitsijan pitää hallita itseään ja aikaa. Ole aina kärsivällinen aivan kuin tietäisit mitä tuleman pitää. Sinun pitää etsiä oikeaa hetkeä. Nuuski ajan henkeä ja trendejä, jotka saattavat edistää valtaasi. Opi astumaan takajalalle kun ei ole oikea aika ratsastaa taisteluun, mutta ole valmis hyökkäämään kun oikea hetki koittaa.

Laki 36
Vihaa asioita joita sinä et pysty saamaan:  Huomioimatta jättäminen on paras ratkaisu

Tiedostamalla ongelman julkisesti sinä annat ongelmalle uskottavuutta ja voimaa. Mitä enemmän sinä jaat näkyvyyttä vihollisellesi, sitä vahvemmaksi sinä teet hänet. Pienet virheet usein näyttävät suuremmilta mitä ne oikeasti on. Korjaamalla tuot ihmisten huomion virheisiisi.  Joskus on parempi vain jättää virhe korjaamatta, Jos on jotain mitä haluat, mutta et pysty saavuttamaan sitä, näytä sitä kohtaan vastenmielisyyttä ja vihaa. Mitä vähemmän sinä osoitat kiinnostusta jotain kohtaan, sen parempi.

Laki 37
Luo mielenkiintoisia spektaakkeleita

Rakentamalla spektaakkelisiä nähtävyyksiä ja symboliikkaa sinä rakennat voimakkaan  ja näyttävän ulkokuoren. Rakenna esityksiä läheistesi edessä täynnä visuaalisia ja säteileviä symbooleja, jotka kasvattavat sinun arvostustasi.  Häikäise ulkonäölläsi, jotta muut eivät näe mitä oikeasti ympärillä tapahtuu.

Laki 38
Ajattele kuin sinä haluat, mutta käyttäydy kuin muut

Jos sinä menet aikoja ja hallitsevia trendejä vastaan levittäen omia epätyypillisiä ideoita ja tapoja, ihmiset luulevat että vain haluat huomiota ja näkevät sinut leveilevän. He tulevat kostamaan sinulle, koska sait heidät tuntemaan alhaisuutta. On paljon turvallisempaa sekoittua joukkoon ja muokata hallitsevaa mielipidettä, kuin käydä sitä vastaan. Jaa oikeat ajatukset vain oikeissa piireissä.

Laki 39
Loiski vettä, jotta kalat liikkuu

Viha ja tunteet ovat strategisesti sinulle haitallisia. Sinun on pysyttävä aina rauhallisena ja objektiivisena. Jos suinkin pystyt, niin yritä saada vastustajasi vihaiseksi ja kapeakatseisiksi samalla kun itse otat tilanteesta hyödyn irti. Pidä vihamiehesi epätasapainossa ja löydä heidän Akilleen kantapää.

Laki 40
Paheksu ilmaista ruokaa

Kaikki mikä jaetaan ilmaiseksi on vaarallista. Yleisesti ilmaisuus sisältää takaa-ajatuksen tai piilotetun vaatimuksen.  Kaikki mikä on arvokasta on maksun arvoista. Maksamalla itsesi aina loppuun saakka pysyt irti muiden vaatimuksista, syyllisyydestä ja petkutuksista. Laadusta on viisasta maksaa. Elä yltäkylläisesti ja laita rahaa kiertämään, koska silloin ihmiset haluavat olla lähelläsi ja hyväsydämmisyytesi on merkki muille vaikutusvallastasi.

Laki 41
Vältä astumasta suurmiehen saappaisiin

Ensi tapahtumat näyttää aina paremmalta kuin sen jälkeiset tapahtumat. Jos sinä jatkat suurmiehen jälkeen tai sinun vanhempasi sattuvat olemaan tunnettuja ja arvostettuja, on sinun kaksinkertaistava omat suorituksesi, jotta et jää heidän varjoon. Rakenna oma nimesi ja identiteettisi muuttamalla kurssia ja rakenna oma perintösi.

Laki 42
Lyö paimenta ja lampaat pakenevat

Ongelma yleensä johtuvat yhdestä yksilöstä, joka häiriköi, toimii tahtoasi vastaan ja myrkyttää ilmapiiriä. Jos sinä annat tuollaisille ihmisille tilaa liikkua vapaasti alkaa hänen vaikutusvaltansa vaikuttamaan muihin ja ongelmasi kasvavat. Älä odota ongelmien kasvamista ja kasaantumista. Älä neuvottele tuommoisten ihmisten kanssa heidän syntinsä on anteeksiantamatton. Neutralisoi heidän vaikutusvalta eristämällä heidät ja tuhoamalla heidä julkisivu. Iske aina ongelman alkulähteeseen, jotta lampaat hajaantuvat.

Laki 43
Työskentele ja voita ihmisten  mielet ja sydämmet

Pakotus luo sinua kohti vihamielisyyttä. Sinun pitää lumota toiset liikkumaan haluamaasi suuntaan. Henkilö jonka sinä olet vietellyt on sinun pelinappulasi ja ainoa oikea tapa vietellä ihmisiä on käyttää yksilöiden psykologiaa ja heikkouksia heitä vastaan. Herkistä vastustajaasi käyttämällä tunteita ja vetoamalla asioihin, joita he pitävät terkeinä ja mitä he pelkäävät. Jos unohdat muiden mielet ja sydämmet he kasvavat vihaamaan sinua..

Laki 44
Peilaa vihollisesi liikkeitä piilottaessasi omasi

Peili heijastaa todellisuutta, mutta se on myös oivallinen tapa huijaamista varten.  Kun peilaat vihollisiasi tekemällä sitä mitä he tekevät, eivät he osaa ennustaa sinun taktiikoitasi. Peilitaktiikka pilkkaa ja häpäisee heitä pakottaen reaktion. Peilitaktiikkaa voi myös käyttää lumoamaan vastustajasi. Ylläpitämällä peiliä vastustajan psyykkeestä sinä esität vastustajaasi. Viettelet heidät ylläpitämällä samoja arvoja kuin he. Kun taas pitämällä peiliä vastustajan teoista sinä opetat heille opetuksen omista teoistaan.

Laki 45
Julista muutosta, mutta älä muuta yhdellä kertaa liikaa

Jokainen ymmärtää muutoksen tarpeen abstraktiivisuudessa, mutta monen on vaikea kuvastaa muutosta arkipäivän asioissa. Ihmiset ovat tapojensa uhreja. Liian suuri muutos on traumaattista, joka johtaa vallankumoukseen. Jos olet uusi johtaja on sinun parempi olla muuttamatta mitään radikaalisti. Muista kunnioittaa vanhoja rituaaleja ja tapoja, koska ihmiset pitävät vanhasta ja turvallisesta. Jos muutos on pakollinen niin yritä saada se näyttämään vain pieneltä parannukselta entiseen.

Laki 46
Älä esiinny liian täydellisenä

Esiintymällä muita erinomaisempana ja parempana on vaarallista, mutta esiintymällä ilman mitään heikkouksia ja epäkohtia on vielä vaarallisempaa. Kateus luo hiljaisia vihollisia. On järkevää silloin tällöin osoittaa inhimillisyyttä ja tunnustaa harmittomiin paheisiin. Tämä saa sinut näyttämään hieman inhimillisemmältä ja lähestyttävämmältä, joka taas laskee kateutta. Ainoastaan jumalat ja kuolleet saavat olla täydellisiä ja pyhiä.

Laki 47
Voitossa opi lopettamaan ajoissa

Voiton kirkkain hetki on suurin kohta jossa voi epäonnistua. Aina voiton häämöttäessä ylimielisyys ja liika itsevarmuus omasta koskemattomuudesta saattaa viedä sinut liioittelemaan voittoasi. Älä ylitä sitä mitä tavoittelit, vaan tiedä milloin lopettaa.  Menemällä liian pitkälle sinä luot lisää vihollisia kuin sinä ehdit voittamaan. Älä koskaan anna voiton nousta päähäsi. Aseta tavoite ja kun saavutat tavoitteen lopeta.

Laki 48
Ole muodoton

Ottamalla muodon tai paljastamalla näkyvän suunnitelman sinä paljastat itsesi vastahyökkäykselle. Älä anna vihollisellesi mitään mitä vastaan hyökätä. Pidä itsesi liikkeessä, muodottomana ja ilman mitään tarttumapintaa. Hyväksy se tosiasia että mikään ei ole varmaa ja mikään laki ei ole pitävä. Paras tapa puolustautua on olla joustava ja muodoton, kuten vesi. Älä koskaan rakenna valtaasi pelkästään ennalta päätettyjen hallinnon ja instituutioiden päälle. Kaikki muuttuu aikanaan.


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Kamppailun filosofiaa


Kamppailu vastustajaa ja vastoinkäymistä vastaan voidaan määrittää passiivisena ja aktiivisena kamppailuna. Passiivinen kamppailu määräytyy yleisesti vastoinkäymisissä, joiden ylitsepääseminen vaatii ongelmanratkaisu kykyä, eli tulkintakykyä, kykyä kerätä resursseja ja kykyä ohjata ja kanavoida energiaa ja resursseja ongelman ratkaisemiseksi. Aktiivinen kamppailu vaatii samoja kykyjä, mutta se myös vaatii myös dynaamista ja reaktiopohjaista suhtautumista takaisin hyökkäävään vastustajaan.

Ymmärtääksesi vastustajaasi ja iteäsi on ymmärrettävä mikä motivoi ja kannustaa ihmisiä. On ymmärrettävä ihmisen psykologiaa, mutta ennen kaikkea vastustajasi. On monia ajatuksia, joiden takia ihmiset taistelevat. Jokaisella on varmasti ihanteita ja päämääriä, jonka eteen he näkevät työtä ja vaivaa, sekä ovat valmiita uhraamaan itsensä. Monesti tämä uhraaminen vaatii soturimaista ajattelua, jossa vastoinkäymiset ovat tapa mitata oma kyvykkyys ja kasvattaa niitä.

Sotaa käydään fyysisesti, mutta myös henkisesti. Aivan kuten fyysisessä kamppailussa, niin myös soturi taistelee sosiaalista painostusta ja subjektiivisuutta vastaan. Hänen on ymmärrettävä kamppailua kokonaisuudessaan, eli saavutettava objektiivisuutta. Filosofia perustuu totuuden etsimiseen, ja kaikki tunnetut antiikin filosofit olivat sotureita. Tiede, ymmärrys ja totuuden tavoittelu ovat filosofiaa, mutta olennainen osa konfliktin informaation tulkintaa. Vastustajasi yrittää harhauttaa, hujata ja valehdella, ja silloin sinun on pystyttävä näkemään ja tunnistamaan petokset, harhautukset ja valheet.  Filosofi on kuin soturi sodassa valheellisuutta vastaan ja soturin on oltava kuin filosofi, jotta hän pysyy hengissä.

Harjoittelu on kaiken kehityksen takana. Harjoittelussa häviäminen antaa mahdollisuuden hävitä, mutta oppia virheistä. Taistelussa ei ole uudelleen yrityksen mahdollisuutta. Häviöt nostavat meitä ihmisinä ja opettavat meille enemmän kuin yksittäiset voitot. Me kasvamme henkilönä vastoinkäymistemme kautta. Kaikki ihmiset kuolee, jopa suuret kenraalit, kuin kerjäläiset, mutta vain harva elämäänsä oikeasti elää. On siis parempi elää päivä leijonana, kuin koko elämänsä lampaana. Vain yrittämällä yhä uudestaan ja uudestaan voimme kehittyä ja saavuttaa tavoitteemme. Pystymmekö nousemaan vahvempana kuin me olimme ennen koettelemuksiamme. Pari karvasta vastoinkäymistä testaa ja opettaa meille enemmän kuin tuhat helppoa voittoa. "Mikä ei tapa se vahvistaa", sanoi Friedrick Nietzsche. Näin ollen harjoittele, harjoittele ja harjoittele.

Miten me nousemme vastoinkäymisistä ja miten me elämme voittoissamme kertoo paljon meistä ihmisinä. Tyydymmekö yksittäisiin voittoihin, vai haluammeko saavuttaa enemmän. Soturi voittaessaan jo etsii seuraavaa haastetta. Voitto on hetkellisesti juhlittu, kun taas vastuksia on loputtomasti valmiin nuuhkimaan heikkouttasi ja hyväksikäyttämään sitä. Vältä heikkoutta. Yritä kehittyä henkisesti kuin fyysisesti. Heikkous kasvaa ylimielisyydestä ja  lyhytnäköisyydestä. Ylimielisyys ja lyhytnäköisyys luovat väärän turvallisuuden tunteen. Kaikki heikkous tulee ennalta-arvattavuudesta.

Kamppailu kuten elämä ei koskaan sitä mitä ihminen haluaa tai toivoo kamppailun olevan, vaan kamppailu yksinkertaisesti sanottuna "ON". Me emme päätä minne me synnymme ja mitä vihollisemme tekee. Kamppailu on kaaosta, ja kamppailijan tehtävä on tuoda järjestystä kaaokseen. On pystyttävä analysoimaan ja lajittelemaan tilanteita. Tulet löytämään itsesi usein vaikeista ja joskus mahdottomista tilanteista, joiden edessä moni heikompi soturi luovuttaisi. Soturi ei luovuta, vaan tutkii mahdollisuuksia ja etsii tiensä voittoon.

Maailma ei ole tasa-arvoinen ja reilu paikka. Alkutilanne kamppailuun lähtiessä ei koskaan ole tasapuolinen ja reilu. Jos löydät itsesi reilusta kamppailusta kertoo se, että strategiasi on epäonnistunut. Elämä on entropiaa, jossa kilpailevat voimat taistelevat elintilansa hallinnasta ja vallasta sortaen heikompia yksilöitä. Sinun on hyväksyttävä nämä tosiasiat ja vastoinkäymiset, ja laitettava vastustajasi kokemaan vastoinkäymisiä isommassa suhteessa kuin sinä koet niitä. Soturin on tultava toimeen niillä korteilla mitkä hänelle on jaettu, mutta viisas ja juoni soturi on järjestänyt pakan. Vastustajasi ei tule koskaan vapaaehtoisesti auttamaan sinua, joten sinun on turha anella ja kysyä armoa. Kukaan ei halua hävitä, tulla kakkoseksi, tai päätyä viimeiseksi, vaan jokainen meistä haluaa voittaa ja tulla juhlituksi. Jokainen meistä haluaa voittaa, jopa vastustajasi!

Usein motivaatiota nostattaessa sanotaan että häviö ei ole mikään mahdollisuus, mutta tämä on väärin. Häviäminen on aina mahdollisuus, koska se on vaihtoehdosta kaikken yleisin. Häviämisen mahdollisuus on aina läsnä. Mikään ei ole niin helppoa kuin häviäminen. Mikä on vaikeaa on voittaminen. Voittaminen vaatii työtä. Häviäminen on helppoa, sillä se vaan vaatii luovuttamisen. Henkisesti heikko ihminen alistuu ja luovuttaa pelkästään päästäkseen pois tukalasta tilanteesta. Luovuttaminen on osoitus henkisestä heikkoudesta. Tämä on syy miksi kamppailussa kamppailijan psyyke on tärkeää. Mielen pitää olla luja kamppailulla taottu. Soturin mieli pitää koostua määrätietoisuudesta ja itsevarmuudesta, joka tulee vain harjoittelemalla ja hiellä haetulla kokemuksella. Siksi on tärkeää treenata ja valmistautua hyvin, jotta ymmärtää mitkä tiet johtaa häviöön ja mitkä voittoon, jotta voi välttää häviämistä itsevarmasti ja määrätietoisesti.

Kamppailun strategiat ja taktiikat eivät voi perustua siihen ylimieliseen olettamukseen, että vastustajasi olisi hidas, heikko, tyhmä, tai passiivinen. Kamppailussa käytettävien strategioiden ja taktiikoiden pitää perustua siihen olettamukseen, että vastustajasi on nopea, vahva, viisas ja aktiivinen. Näin ei kohdallasi tapahdu yllätyksiä ja olet varautunut pahimpaan. Sinun pitää aina luottaa että vastustajaltasi löytyy ainakin saman verran, ellei enemmän taitoa, kyvykkyyttä ja motivaatiota kuin sinulta. On luotava strategiaa ja taktiikkaa, jotka perustuvat petokseen, sillä vihollisesi ei luovuta.

Älä luota onneen, jumalaan, tai vastustajasi hyvään tahtoon. Sinä voitat TYÖLLÄ ja ainoastaan työllä. Työ tarkoittaa valmistautumista ja harjoittelemista määrätietoisesti kohti kamppailua. Rauhan aikana valmistaudutaan aina sotaan ja hyvä valmistautuminen on puoli voittoa. Voidaan jopa sanoa, että harjoitus on yhtä tärkeää kuin itse kamppailutilanne. Mitä enemmän sinä hikoilet harjoituksissa, sitä vähemmän sinä vuodatat verta taistelussa. Sinä luot oman tulevaisuutesi ja oman voittosi. Kukaan muu ei harjoittele tai sodi puolestasi. Ja jos toinen sotii peolestasi, niin et voi syyttää häntä huonosta lopputuloksestasi. Kaikki kamppailussa on tehtävä itse, jos haluat varmistua lopputuloksesta.

Kaikki kamppailutilanteet sodasta, politiikasta, lautapeleistä, nyrkkitappeluihin ja katumellakoihin perustuvat vastustajasi tuottamaan panostukseen ja tuon vastustajasi tuoman panostuksen ymmärtämiseen. Ymmärrä siis vastustajasi luomaa kohdistettua energiaa ja käsittele sitä reagoimalla siihen taktisesti. Voima ei ole yksin mitään, ellei sitä kohdista määrätietoisesti ja käytä älykkäästi. Tunnistamalla häviämiseen ja voittamiseen johtavat mahdollisuudet voit tilanteesta riippuen reagoida muuttuviin tekijöihin. Muuttuvat tekijät määrittävät vaadittavan reaktion kussakin tilanteessa. Kamppailutilanne ja vastustajasi on siis ongelma, johon sinun on löydettävä ratkaisu taktisesti, strategisesti ja kapasiteetillisesti..

Kamppailu on hallintaa

Kamppailu kaikessa yksinkertaisuudessaan on ongelman ratkaisua. Tarkemmin määriteltynä vastustajasi on sinun liikkeisiisi reagoiva ongelma, jota sinä yrität ennakoida ja taktisesti valjastaa ja hallita. Voit siis suhtautua järjestelmällisesti ja matemaattisesti kamppailuun samalla tavalla kuin ratkaisisit matemaattisia ongelmia. Sinun on kuitenkin ymmärrettävä ongelman sisällä tapahtuvat muuttujat, jotta pystyt reagoimaan ongelmaan oikealla tavalla. Sinun on ymmärrettävä mitä, mistä ja miten sinun edessäsi oleva abstrakti ongelma koostuu ja minkälaiset sen fyysinen ominaisuus, mekaniikka, toiminto ja rajoitukset oikein ovat. Näin pystyt määrittelemään suhtautumisesi ongelmaan ja luomaan käsityksiä ja lähestymistapoja ongelman ratkaisuun.

Kaikki kamppailu perustuu hallintaan. Hallinta tarkoittaa kaikkea vuorovaikutusta, joka vaikuttaa käytävän kamppailun lopputulokseen. Sinä kamppailevana osapuolena yrität vaikuttaa muuttujiin ja sitä kautta luoda vuorovaikutusta, jonka lopputuloksena on sinun voittosi. Absoluuttinen hallinta on kaiken kamppailun perimmäinen tavoite, eli vastustajasi täydellinen nujertaminen. Kaikki kamppailu tapahtuu hallinnan kautta. Molemmat osapuolet yrittävät hallita vastakkaista osapuolta ja taivuttaa häntä tahtonsa mukaan. Hallinta ja hallinnan ymmärtämäninen on kaiken kamppailun ja strategian perimmäinen tavoite. Tätä hallintaa voidaan kuvata hyvin jatkuvien vastavoimien kanssa tasapainotteluna.

Nyrkkeilijä hallitsee itsensä ja vastustajansa välimatkaa yrittäen pysyä kaukana vastustajansa lyönneistä, mutta samalla yrittää itse ylettyä lyömään vastustajaansa juuri oikealta välimatkalta. Tämä hiuksen hieno välimatkan hallinta on nimen omaan tärkeää, koska nyrkkeilijän lyönnit ja liike perustuvat nopeuteen. Jos nyrkkeilijä ei hallitse välimatkaa vastustajaansa, ei hän ehdi reagoimaan kohti tuleviin lyönteihin. Välimatkan hallinnan tärkeys nousee samassa suhteessa nopeuden kanssa. Nopeus on tässä tilanteessa muuttuja, jota pitää huomioida välimatkaa hallittaessa, ja näin ollen se on tärkeä osa nyrkkeilyn mekaniikkaa.

Toinen hyvä esimerkki kamppailussa tapahtuvan hallintakonseptin merkityksestä voidaan esittää painia tarkastelemalla, jossa vastustajan hallinta ei tapahdu niinkään välimatkan tulkinnalla, vaan fyysisellä kosketuksella. Painissa haetaan hallitsevia positioita ja otteita, jotka määrittelevät painijoiden hallintasuhteen toisiinsa nähden. Riippuen liikkeestä ja positiosta voi painija tehdä erilaisia taktisia vastaliikkeitä, jotka kääntävät hallintasuheen painijoiden välillä.

Kolmanneksi esimerkiksi voimme käyttää sotia ja aseellisia konflikteja, joissa hallinta perustuu aseiden vaikutusalueeseen, maantieteellisten kohteiden hallintaan ja huoltoon. Sodassa hallitaan siltoja, teitä, kukkuloita, jokia ja muita joukkojen ja huollon liikehdinnän kannalta elintärkeitä "kuristus" kohteita. Huollon ja joukkojen dynaaminen liikehdintä vaatii juuri kuristuskohtien hallinnan ja näin tuo hallinta mahdollistaa monimutkaisempia taktisia ratkaisuja ja näin ollen myös muokkaa yleistä lähestymistapaa/strategiaa.

Ymmärtäminen auttaa ennakoimaan. Ennakointia vaaditaan kun halutaan hallita. Jotta voimme ennakoida on meidän ymmärrettävä hallittavan luontoa, ajatuksia, funktiota, tahtoa, joka taas selviää ymmärtämällä kohteen historiaa. Jotta voit ennakoida tulevaisuutta on sinun ymmärrettävä menneisyyttä ja nykyistä tilannetta. Informaatio ja huomioiden tekeminen on aina elintärkeää kamppailussa. Jotta kamppailua voidaan ymmärtää laskelmoivasti on hyvä ajatella kamppailua pelinä ja jakaa tuo peli yksinkertaisempin osa-alueisiin. Yksinkertaistamalla kamppailun voi kamppailua tarkastella systemaattisesti ja jopa tieteellisesti. Moderni vapaaotteju ja bjj ovat hyviä esimerkkejä tieteellisestä lähestymistavasta kamppailuun ja kamppailun jakaminen osa-alueisiin.

Jotta voit ymmärtää vaikeaa kokonaisuutta on se helpompi jakaa helposti ymmärrettäviin osiin. Halkaisemalla ongelman osiin voit systemaattisesti määrittää eri tilanteita ja tunnistaa taktisia heikkouksia ja vahvuuksia. Mitä pienempiin osiin ongelma jaetaan, sitä monipuolisempi kokonaiskuva karttuu. Ongelmaksi saattaa tulla asioiden monimutkaisuus, joka yleensä helpottuu kun harjoittelee ja istuu ajatusten päällä vähän kauemmin.

Ongelmaksi monesti nouseekin ihmisen oma käsitys asioiden kulusta, jossa toiveajattelu eikä todellisuus ohjaa todellisuusyksilön käsittelyä pois objektiivisesta tarkkailusta. Tässä pitää muistuttaa, että kamppailu ei ole sitä mitä sinä haluat kamppailun olevan, se yksinkertaisesti on. Siksi on tärkeä aina testata omaa ymmärrystä vähän väliä kamppailemalla. Kamppailun ymmärtäminen todellisen paikan edessä pakottaa yksilön karsimaan turhia tekniikoita ja taktiikoita pois. Se pakottaa kamppailijaa pysymään perusteissa, realiteetin punnitsemisessa ja suoraviivaisuudessa. Mitä paremmin me luulemme ymmärtävämme kokonaista mekaniikkaa, sitä ylimielisempiä meistä tulee ja todellinen näkemyksellinen ymmärryksemme peittyy toiveajatteluun. Siispä on aina pidettävä jalat maassa ja ymmärrettävä realiteetit ja omat heikkoudet.

Dynaaminen voittaa aina staattisen

Kamppailu on aina dynaaminen tilanne. Älä koskaan eksy ajattelemaan kamppailua staattisena. Älä koskaan aliarvioi röyhkeyttä ja yllätyksen tuomaa etua, joka tulee esiin parhaiten dynaamisissa tilanteissa. Dynamiikka kamppailussa tarkoittaa tunnustelevaa hyökkäämistä ja tehdyistä voitoista saavutettujen etujen maksimaalista irtiottoa. Dynaaminen ajattelu on ajatus, joka rikkoo helposti kaikki muistisäännöt ja strategiat, koska sen tuoma tulos riippuu vastustajan antamista mahdollisuuksista, eikä ennalta suunnitelluista päätöksistä, muistisäännöistä, taikka mielikuvista.

Suurin ongelma dynaamisen kamppailun ymmärtämisessä on juuri kokonaisdynaaminen ajattelu ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja tilanteeseen tarttuminen. Tästä tuleekin sananlasku: "olet saattanut voittaa tämän taistelun, mutta et missään nimessä koko sotaa", koska keskittyminen yksityiskohtiin ja hetkellisiin voittoihin saattaa sokaista kokonaiskuvaa. Kokonaiskuvaa ei saa unohtaa! Palaa siis aina perusteisiin! Yksinkertaisiin muistisääntöihin eli kokonaiskuvan ymmärtämiseen ja hallinnan harjoittamiseen.

Siksi on tärkeä rakentaa kokonaisvaltaista kamppailua ohjaavaa suuntaa eli strategiaa. Strategia on suuntaa antava päämäärä, mutta se ei saa koskaan rajoittaa dynaamista ja taktista toimintaa. Kerätessäsi tietoa vastustajastasi ja kartuttaessasi ymmärrystä kerää tietoa syvällisesti ja monipuolisesti, mutta kun rakennat suunnitelmiasi, toteuta toimintasi yksinkertaisesti, suoraviivaisesti ja nopeasti.

Ajattele rajojen ulkopuolelta. Älä anna ennalta määrättyjen ajatusten rajoittaa ymmärrystäsi. Kamppailun voittaa se, joka on valmistautunut paremmin, on voimakkaampi ja osaa toimia älykkäästi tilanteesta riippuvien vaatimusten mukaan.

Vielä viimeiseksi haluaisin sanoa että kaikkeen löytyy rationaalinen lähestymistapa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olemme ilman tunteita ja intohimoja. Tunteet rakentavat meitä ihmisinä, motivoivat meitä ja antavat meille voimaa. Ihminen pystyy tekemään yllättäviä asioita oikein motivoituneena. Siispä hallitse omia tunteitasi ja säätele niitä hienostuneesti. Tunne itsesi ja omat rajoituksesi, mutta älä koskaan lopeta testaamasta omia rajojasi. Kehitystä ei tapahdu ellet vie itseäsi yli  rajojesi. Jokainen meistä vaatii esimerkkejä, idoleja, henkilöitä, joita ihannoida ja tavoitella. Ei pelkästään lapset vaadi esimerkkiä, vaan myös me aikuiset. Moderni kapitalistinen maailmamme tekee meistä intohimottomia ja masentuneita. Rakentakaamme arvomaailmaamme sen ulkopuolelta.