Ongelma modernissa yhteiskunnassamme on teennäinen ja vääristynyt
vastakkainasettelu. Oikealla on kapitalistit, joita edustaa kokoomus ja
RKP. Vasemmalla vähätuloisia ja työväkeä edustaa itsensä jalustalle
nostaneet SDP ja Vasemmistoliitto. Nämä kaksi jälkimmäistä väittävät
edustavansa vähätuloisia julistaen itsensä ainoaksi vaihtoehdoksi
korkealuokan ja suurpääoman sortoa vastaan. Todellisuudessa he edustavat
aivan samalla tavalla suurpääomaa ja tätä globaalistista kapitalistista
yhteiskuntaa ja sen uusliberalistista arvomaailmaa kuin "oikeisto".
Kaikki, jotka kyseenalaistavat nykyistä taloudellista, kulttuurista, arvomaailmallista ja
poliittista ilmapiiriä marginalisoidaan haukkumalla neljällä eri marginalisointiin suunnitellulla kutsumanimellä. Nuo termit ovat äärioikeisto, natsi, fasisti ja
rasisti. Koska nuo termit omaavat negatiivisen assosiaation toisen
maailmansodan jälkeen, on valtapelaajien helpompi käyttää jo valmista retorista lyömäasetta, kuin puhua ja kuvata maailmaa todenmukaisesti ja rehellisesti ilman aikaisempaa retorista pohjaa. Voittajat määrittelevät moraalin ja historian, jolla sitten sorretaan hävinneitä ja moraalisoidaan voittoa.
Todellisuudessa noissa neljässä termissä ei itsessään ole mitään vikaa ja väärää,
jos kaivaudumme moralismin läpi, ja keskitymme oikeasti ymmärtämään mielipiteitä objektiivisesti. Kyse on moraalisesta latautumisesta, joka kumpuaa liberaalisesta ajattelusta ja dogmasta. Halu samaistua on kaiken ymmärryksen lähtökohta, joka estetään moraalisella stigmatisoinnilla.
Tietysti nykyisessä ylisosialisoituneessa maailmassamme yksilön on vaikea pystyä keskittymään mihinkään epäkorrektiin mielipiteeseen objektiivisesti,
koska olet saman tien leimattu ja sosiaaliseti häpäisty. Ylisosialisoituminen mahdollistaa poliittisen korrektiivisuuden käytön sosiaalisena aseena. Lammas, joka elää tunteissa ja haluaa seurata sitä mikä on
yleisesti hyväksyttävää, ei ole kykenevä kyseenalaista moraalista dogmaa vaan myötäilee sitä. Ihmiset elävät tunnepitoisessa ymmärryksessä, jonka
valtamedia poliittisen korrektiivisuuden kautta on ihmisille luonut. Lampaat tuntevat moraalista ylärintamaa muita ihmisiä
kohtaan, jotka puolustavat itseään moralistiselta alistamiselta ja median luomalta moraalirakenteelta.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa yhteinen kulttuuri on paheksuttavaa; varsinkin kulttuuri joka ei myötäile liberaalia kapitalistista globalismia. Suomalainen etninen ja kulttuurinen identiteetti on maalattu moralismin kautta pahaksi, ja kaikki joka vastustaa suomalaisuutta on maalattu hyväksi. Monikulttuurisuus, liberalistinen globalismi ja antirasismi edustaa
suomalaisvihamielisyyttä, sillä se yrittää vähätellä ja tuhota suomalaista identiteettiä kieltämällä sen ja häpäisemällä sen rasismiksi. Tiestysti nämä liberalistit määrittelevät itsensä hyviksi ihmisiksi ja kaikki muut pahoiksi ihmisiksi. Heidän maailmansa vaatii dualismia ja dualistista hyvä-paha -jaottelua.
Tämä orjamoraalinen jaottelu hyvään ja pahaan on vanha kirkon ja valtion ajama tapa vainota poliittista vastapuolta. Sekulaarinen humanismi, liberalismi, kapitalismi ja egalitarismi ovat yhteiskuntaamme hallitseva poliittinen taho, joka on julistanut etnisen suomalaisuuden ja samalla eurooppalaisen valkoisuuden rasismiksi ja näin ollen pahaksi. He haluavat hallita ja tuhota vastapuolensa totaalisesti. He maalaavat itsestään oikeutettua moraalista soturia pahuutta vastaan samalla kun he yrittävät tuhota kaikkea etnistä ja alkuperäistä eurooppalaisuutta ja suomalaisuutta. Suomessa antirasistit hyökkäävät kaikkea suomalaisuutta ja avoimesti julkisia kansallismielisiä ihmisiä kohtaan julistaen omaa moraaliaan absoluuttisesti. Antirasismi on synonyymi suomalaisvihan ja suomalaisvastaisen rasismin kanssa.
Tämä ei tietystikään olisi mahdollista, jos ihmisen psykologia ei
sallisi itsevihaa. Patologinen itseviha on mahdollista sosialisoitumisen
ja sosiaalisten normien muokkaamisen kautta, jossa itsevihasta tehdään
sosiaalisesti positiivinen asia. Tuota itsevihaa suomalaisten
keskuudessa levitetään vähättelemällä suomalaisuutta kaikissa
kulttuurisissa tilanteissa ja tarjoamalla ei-suomalaisia kulttuurisia
vaikutteita paikkaamaan "huonot", "vanhentuneet" ja "juntit" suomalaiset
kulttuuriset tavat ja perinteet. Tätä vihaa omaa etnisyyttä kohtaan
kutsutaan etnomasokismiksi ja se on selvä henkinen sairaus.
Liberalistinen yhteiskunta luo entistä enemmän mielenterveysongelmaisia,
alkoholisteja, syrjäytyneitä ja henkisesti laiskoja ihmisiä.
Liberalismi on rappion ideologia ja se ei edes pyri piilottamaan tätä
edistämällä avoimesti huumeiden laillistamista, alkoholin käytön
ihannointia, vastuutonta seksiä ja hetkessä elämistä.
Tämä yhteiskunnallinen ongelma on kaikkea muuta kuin
maahanmuuttokysymys. Jos tarkastelemme tätä ongelmaa pelkästään
maahanmuutto-ongelmana, emmekä esimerkiksi koko yhteiskuntaamme
hallitsevana arvo- ja kulttuuri-ilmapiirinä nimeltä liberalismi, niin emme
kykene koskaan ymmärtämään tätä ongelmaa, saati korjaamaan sitä.
Valtamedia määrittelee koko poliittisen kentän dualistisesti kahteen
napaan ja kutsuu napojen kärkiä "ääri"-etuliitteellä. Todellisuudessa
tuollainen maailmankuva on tyhmää ja idioottimaista. Maailma ei ole
dualistinen. Dualismi on yksinkertaistamista ja reaktio monimutkaiseen
maailmaan. Yksinkertaistaminen helpottaa monimutkaisen maailman
ymmärtämistä, mutta se voi myös olla psykologinen pakokeino välttää
vaikeilta ja haastavilta asioista, joiden ymmärtäminen vaatii
paneutumista, keskittymistä, asiayhteyksien luomista ja tunteellisten
dogmaattisten mielipiteiden kadottamista. Maailman ymmärtäminen
dualismin kautta on ihmisen aivojen rakenteellinen ominaisuus, mutta se
ei aina korreloi todellisuuden kanssa. Me haluamme nähdä maailman
mustavalkoisena, koska se on helppoa ja yksinkertaista, mutta
todellisuudessa maailma on värikäs ja sekava paikka.
Ääri-etuliite viittaa rakenteellisesti dualistiseen vasemmisto-oikeisto
akseliin. Todellisuudessa poliittista spektriä ei voi jakaa realistisesti kahteen
osaan, joten tuo jo itsessään osoittaa että ääri-etuliitteen käyttäjät
eivät ymmärrä dualismin ulkopuolelta dialektiikkaa. He käyttävät
sanastoa ja termejä, jotka ohjaavat heitä ajattelemaan tietyllä
maailmankatsomuksella, eivätkä pyri kehittämään omaa ymmärrystään ympäristöstään ja ympäröivästä sosiaalisesta dynamiikasta.
Ääri-etuliitteelle olisi parempi vastine sana "fanaattinen". Ihminen
voi olla fanaattinen jalkapallofani, kulinaristi, harrastelija,
filosofi, kalastaja, postimerkinkerääjä tai ihan mitä tahansa
aktiviteettia harrastava. Fanaattisuus ei tee ihmisestä tyhmää. Fanaattinen ihminen
on omistautunut ja todennäköisesti ymmärtää asiastaan enemmän kuin
ei-fanaattinen ihminen. Fanaattisuuden haukkuminen on kuulunut
valtaapitävien dialogiin jo pitkään, jonka mukaan passivisoidaan ihmisiä
haukkumalla ja vähättelemällä heidän omaa poliittista aktiivisuuttaan.
Tämä negatiivinen assosiaatio tarkoittaa, että ihmiset välttelevät
politiikkaa ja kuluttavat omaa energiaansa mieluiten ihmissuhteisiin ja
hetkelliseen huvitteluun, kuin oman poliittisen etunsa tavoitteluun.
Tämä on tehnyt kansalaisista helppoa karjaa, jota voidaan ohjailla
kohti globalismia, EU-liittovaltiota ja Suomen itsenäisyyden tuhoamista.
Vastakkainasettelua pääasiallisesti johtavat edistykselliset tahot, jotka painavat yhteiskuntaa kohti edistystä. Nämä "edistykselliset" ovat pääasiallisesti hippejä, vihervasemmistolaisia,
liberaaleja, mokuttajia, marxisteja, anarkisteja,
punaisia, tai ihan millä nimityksellä ihmiset haluat näitä ihmisiä kutsua. He
vihaavat miehisyyttä ja suomalaisuutta, koska miehisyys on aina vastuullista
ja fasistista oman identiteetin vaalimista ja suojelemista. He eivät
halua, että ihmiset kantavat vastuuta suomalaisuudesta, Suomesta ja
yhteisestä tulevaisuudestamme. Tämä oman tulevaisuuden poliittinen, kulttuurinen ja arvomaailmallinen puolustaminen luo ongelmia edistyksellisten tavoitteisiin.
Huvittavaa miten moni marxisti, kommunisti, anarkisti ja punainen sanoo
vihaavansa patriarkaattista kapitalistista fasistista länsikulttuuria,
mutta puolustavat sitä ja jopa edustavat sitä elämällä juurikin miten
media haluaa heidän elävän elämäänsä. He kuluttavat viinaa ja roskaruokaa kuin kunnon kuluttajat ja elävät valtion napanuorasta, vaikka he voisivat olla omavaraisia ja itsenäisiä. Media ja valtaapitävät haluavat Suomesta
monikulttuurisen yhteiskunnan ja vasemmisto tässä kohtaa seuraa globaalien
rahakeisareiden ja eliitin käskyjä kohti teurastamoa kuten
lammaslauma valmiina teurastettavaksi.
He julistavat vallankumouksen nimeen. He puhuvat vallankumouksesta ja ihannoivat kommunistisia ja anarkistisia
vallankumouksellisia, mutta eivät elä vallankumouksellisen ideaalin
mukaan. He eivät oikeasti halua vallankumousta, koska oikea vallankumous
tarkoittaisi helposta ja turvallisesta elämisestä luopumista ja vastuun kantoa. Kuitenkin
he pauhaavat vallankumouksesta hakkaamalla hevosia ja rikkomalla
yhteistä ja julkista omaisuutta, sekä tekemällä normaalien työssäkäyvien
ihmisten elämisen hankalaksi. He osoittavat vihaansa yhteiskuntaa kohtaan hyökkäämällä keski- ja vähätuloisia vastaan.
Moni vasemmistolainen uhoaa työväen nimeen kaikenlaista, mutta itse
eivät edes käy töissä vaan paskovat suomalaisten työntekijöiden päälle
tukemalla monikansallisia yrityksiä, töiden ulkoistamista ja
halpatyövoiman tuomista Suomeen kilpailemaan suomalaisten kanssa. Kaikki
tämä on ristiriidassa suomalaisen työväen etujen kanssa. He
vakuuttelevat itselleen taistelevansa työväen puolesta, mutta oikeasti
eivät olisi valmiita kuolemaan työväen, kenenkään muunkaan, tai edes itsensä puolesta.
"Vasemmistolta" puuttuu selkäranka, mutta silti he lapsellisesti huutavat
vallankumousta ja pitävät ylpeinä vallankumouksellisia merkkejä ja
julistavat omissa kulttuuritapahtumissaan ja musiikeissaan
vallankumousta, vaikka heille vallankumous on viinaa ja rappiota. He ajattelevat että tämmöinen vallankumous olisi
mahdollista ilman aseita ja väkivaltaa. Tämä väkivallaton vallankumous
on järjetön idea, eikä ole koskaan oikeasti toiminut. Todellisuudessa
kaikki väkivallattomaksi nimetyt vallankumoukset ovat olleet
väkivaltaisia, mutta niiden väkivalta on piilotettu ja vähätelty moralismin nimissä.
Antifasistinen toiminta 80- ja 90-luvulla jo itsessään osoittaa, että he
joutuvat käyttämään väkivaltaa tukahduttaessaan etnisen ja kansallisen
identiteetin anarkistisen nousun kansojen syvissä riveissä eri puolilla
maailmaa.
Elämme niin sairaassa maailmassa, jossa itseään anarkisteiksi,
antirasisteiksi ja antifasisteiksi julistavat ryhmittymät tekevät
yhteistyötä avoimesti globalististen valtiovallan ja kapitalistisen
eliitin kanssa ottaen rahoituksia ja toimitiloja vastaan tilaisuuksiensa
järjestämisessä, ja oikeat yhteiskunnan ulkopuolella toimivat
anarkistiset ryhmittymät ovat kansallismielisiä, joita valtio ja valtion
neljäs siipi(media) vainoaa.
Kansallismielinen toiminta on ympäri maailmaa ollut jo pitkään toiminnaltaan
anarkistista, kun taas anarkistiset tahot ovat nauttineet valtion hyväksyntää ja tukea avoimesti. Anarkistit
voivat vapaasti järjestää tilaisuuksia kaduilla ja levittää propagandaa
ilman poliisin, median tai kansalaisten väliintuloa. Jos
kansallismieliset ryhmät tai yksilöt levittävät propagandaa, niin
poliisi on paikalla vähintään 30 minuutin sisällä, ja joku kännissä örveltävä idiootti on
huutamassa ja solvaamassa, sekä seuraavana päivänä media kirjoittaa miten
"natsit luovat pahennusta keskustassa", vaikka todellisuudessa joku liberaali puliukko tuli jakamaan mielipiteitään väkivallan muodossa.
Anarkisteja ei vainoa nyky-yhteiskunnassamme oikeastaan kukaan. Anarkismi ja liberalismi ovat ideologisesti sama asia. Tästä syystä liberaali yhteiskunta ei hyökkää anarkisteja vastaan ja sallii tämän toiminnan. Anarkisteja ei vainota poliittisesti, vaan heidän rikollisen toimintansa takia, kun taas kansallismielisiä vainotaan heidän politiikkansa takia. Yleensä anarkismi
on tyhmää ja päätöntä riehumista valtiovaltaa vastaan ilman mitään oikeaa poliittista päämäärää. Anarkistit
eivät tule koskaan hyökkäämään oikeaa valtaeliittiä vastaan, tai muuten heidän
pelleilynsä loppuisi hyvin nopeasti seinään.
He eivät hyökkää yksityisiä suuryrityksiä, monikansallisia kapitalisteja
tai EU-instituutiollisia valtarakenteita ja heidän symbolejaan vastaan. Tuommoinen agressio
saattaisi oikeasti hermostuttaa valtaeliitin ja suurpääoman, joka taas saisi heidän larppaamisensa
loppumaan hyvin lyhyeen. He haluavat leikkiä vallankumouksellista ja
päättävät hyökätä yhteiskunnallisesti ja moraalisesti helppoa kohdetta vastaan. He sanovat hyökkäävänsä fasismia vastaan, mutta missään yhteiskunnassamme fasismia ei ole näkyvissä. Siksi he joutuvat määrittelemään fasismin uudestaan, jotta voivat leimata yksittäisiä ja poliittisesti mitättömiä ihmisiä fasisteiksi. Tämä on tyypillistä kiusaajan logiikkaa. Kiusaaja ei kiusaa vahvempia, vaan etsii itseään heikompia tahoja kiusattavaksi.
He hyökkäävät epätoivoisesti verojaan maksavia työssä käyviä suomalaisia vastaan vaikeuttamalla heidän elämäänsä. He hyökkäävät infrastruktuuria
vastaan, valloittavat katuja, tuhoavat VR:n ratavaihdekoppeja,
estävät bussiliikennettä, töhrivät seiniä, tai rikkovat yhteisiä
pankkiautomaatteja ja omaisuutta, jotta normaali työssäkäyvä veronmaksaja joutuu maksamaan
verorahoillaan korjauksen.
Anarkistien ja punaisten antifasistien ainoa
kunnon hyökkäys rahavaltaa vastaan tapahtui suomalaisten omistamaan
osuuspankin konttoriin, joka oli naurettavaa lasien rikkomista. He hyökkäsivät
osuuspankkia vastaan, joka on keskituloisten ja työväen pankki, eikä
esimerkiksi monikansallisia yksityisomistuspankkeja vastaan, jotka ovat pääsyyllisiä suomalaisten velkaantumiseen. Taas kerran
hyökkäys oli enemmän hyökkäys kansalaisia ja vähätuloisia kohtaan, kuin
monikansallisia rahakeisareita vastaan.
Radikaalivasemmisto on eliitin tapa ohjata kansalaisten turhautumista
pois itse eliitistä. He ovat radikaaleja korkealuokalle ja
valtaeliitille, eikä heidän seuraaminen tuota mitään mitä se ei ole viimeiseen 30-vuoteen tuottanut.
"Silloin kun pahan miehet hallitessa maatasi, silloin hyvä miehet tapaavat toisensa vankilassa." - Tuntematon "Universaalisten valheiden aikakaudella totuuden kertominen on vallankumouksellinen teko" - George Orwell
tiistai 14. lokakuuta 2014
tiistai 23. syyskuuta 2014
Metapoliittinen tarkastelu: Modernismi ja liberalismi
Liberalismi modernissa maailmassa
Liberaalinen ajattelu perustuu yksilöllisyyden äärimmäisyyksiin viemiseen. Liberalismi viehättää ihmisiä, jotka kokevat olevansa kulutuskulttuurin, sekä kapitalistisen oravanpyörän orjia. Liberaalit huomaavat miten heidän elämä valuu päivä päivältä ohi ja näin kokevat, että heidän elämällään ei ole mitään merkitystä. Heidän arvomaailmansa on nihilistinen. Heidän usko tulevaisuuteen, vahvaan arvomaailmaan ja loppupelissä itseensä puuttuu.
Liberaalit eivät välttämättä tiedosta omaa nihilismiään. Heillä ei ole nimitystä omalle arvomaailmalleen, eivätkä he siksi osaa kuvata omaa tilaansa. Media antaa heille identiteetin, joka selittää ja ajattelee heidän puolestaan. Näin kansalaisista tulee nuoriso-, ja alakulttuureita ja kuluttajia, jotka elävät median antamaa identiteettiä ilman että he kohdistavat energiaansa mihinkään rakentavaan ja yhteiskuntajärjestystä kyseenalaistavaan suuntaan.
He tunnustavat valtakulttuurin vallan heidän identiteetissään, mutta kokevat sen orjuuttavaksi identiteetiksi. He eivät tiedä miten suhtautua omaan asemaan yhteiskunnassa, mutta tuntevat olonsa epämieluisaksi. He haluavat paeta omaa pahaa oloaan, mutta eivät osaa kanavoida omaa turhautumistaan kohti mitään rakentavaa vastarintaa yhteiskuntaa vastaan.
Tässä kohtaa liberalismi tarjoaa kapinahengelle kanavan paeta ja vastustaa kapitalismin vaikutuksia sen luomassa oravanpyörässä tarjoamalla hetkellisyyttä ja hedonismia. Suurpääoma on jo pitkään rahoittanut, tukenut ja rakentanut liberalismista turvallista kapinallista rintamaa, joka toimii kontrolloituna oppositiona tarjoten leipää ja sirkushuveja.
Aldous Huxley kirjaassaan Uusi uljas maailma kuvaa miten kapitalismi ja liberalismi toimii ihmisten kontrolloimiseen käyttämällä ihmisten omaa luontoa heitä vastaan. Vasemmisto liberalismi vetoaa ihmiseen, koska se tarjoaa juurikin leipää ja sirkushuveja.
Liberalismi tarjoaa musiikkia, huumeita ja vapaata seksiä, sekä kaikenlaista hetkellistä ärsykettä turruttamaan ihmisiä, joka puolestaan kanavoivat turhautumistaan kohti pienempiä ja heikompia alakulttuureita ja identiteettiryhmiä. Tätä yhdistävää identiteetin pilkkominen pienempiin osiin kutsutaan taktisesti hajoita-ja-hallitse-taktiikaksi. Suurempi identiteettiryhmittymä pilkotaan pienempiin osiin ja pilkotut osat laitetaan taistelemaan toinen toisiaan vastaan, jotta kokonaisuutta on helppo hallita.
Identiteettiryhmittymät eivät koskaan saa oikeasti hyökätä valtamekaniikkaa, tai sitä ohjaavia vallanpitäjiä kohtaan. Se tarkoittaa että kaikki yhteiskunnallinen kritiikki pitää kanavoida kohti toisia identiteettiryhmiä vastaan, tai muuten ne kääntyvät luontaisesti oikeaa valtarakennetta vastaan. Siksi median tehtävä on ylläpitää jatkuvaa yhteiskunnallista liberaalista ilmapiiriä ja vastakkainasettelua.
Tämä vastakkainasettelu yhteiskunnan sisällä on "hajoita ja hallitse"-taktiikka, ja se toimii hyvin, koska se perustuu ihmisen primitiiviseen sisäryhmä ja ulkoryhmä ajatteluun. Tämä kahtiajako on täysin median luoma. Media loi musiikin ja muodin kautta nuorisokulttuureita, jotka taistelivat kulttuurisesta vallasta, hyväksynnästä ja näkyvyydestä. Median takia on alakulttuureita, poliittisia ryhmittymiä ja identiteettejä, jotka samaistuvat valtaapitävän eliitin kanssa.
Tietysti on aina niitä, jotka tippuvat median ihannoinnin ulkopuolelle, ja he kokevat olevansa kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella, koska heillä ei ole valtakulttuurista ulosantia. Aina tulee olemaan niitä jotka kokevat tulevansa sorretuiksi nykyisessä sosiaalidemokraattisessa liberaalissa systeemissä ja yrittävät vastustaa valtaeliittiä. Tämä luontainen vastareaktio on ohjattava pois oikeasta ja rakentavasta vastarinnasta ja ohjattava kohti yhteiskunnan sisällä tapahtuvaa kahtiajakoa luoden vastakkainasettelua massojen sisällä.
Media luo poliittisia liittoutumia yhteistyön ja assosiaatioiden kautta. Poliittiset liittoumat ovat hyvin todellisia ja näkyvänä osana populaarikulttuuria. Modernin politiikan keskeinen rakenne ei ole positiivisten poliittisten ratkaisujen tarkastelu, eikä ideoiden mittaaminen väittelyillä, tai edes yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuilla, vaan kyse on identiteettipolitiikasta ja massojen ohjaamisesta identiteettien ja alakulttuurien kautta.
Modernia politiikkaa toteutetaan kulttuurilla, koska kulttuuri on tapa levittää arvoja, identiteettiä, ja asenteita. Esimerkiksi hipsteriliike on täysin uusmarxistisen politiikan uusi kosmopolitaani kulttuuri-identiteetti.
Mitään yhteistä poliittista julistusta ei tässä dynaamisessa sosiaalisessa rakenteessa julisteta, vaan kyse on yhteiskunnallisen ilmapiirin(hegemonia) luomisesta, jossa ilmapiirillä ja poliittisella korrektiivisuudella ohjataan kansalaisia. Kaikenlainen avoin yhteikunnallinen ja sosiaalinen liittoutuminen on modernin politiikan perusta ja siksi poliittiset liittoutumat on pystyttävä kieltämään.
Moderni politiikka perustuu vastuun väistelemiseen ja siksi myös liittoutumien julistaminen olisi vastuun jakamista. Myöhemmässä vaiheessa ihmisiä voitaisiin vaatia kantamaan vastuuta toiminnastaan, joten tästä johtuu että mitään virallistettuja yhteistyöjulistuksia ei harvemmin tehdä. Kaikki pitää pitää epämääräisenä, ja kiinni kulttuurisen hegemonian varassa.
Avoita yhteistä julistusta ei julkisesti tehdä. Politiikka on muokkaantunut kohti passiivista sosiaalista hyväksyntää kohti joka toimii ryhmittymien välillä sanomattomana liittoumana. Kyse yhteisessä poliittisessa rintamassa ei ole yhteinen identiteetti, vaan yhteinen vihollinen jota kaikki voivat yhdessä vihata. Tietyt poliittiset tahot pitää valtaapitävien tahdosta häpäistä, syrjiä ja saada ne poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi itsemurhaksi yhteiskunnassamme, jotta oikeaa vastarintaa ei systeemille synny. Passiivisessa poliittisessa liittoumassa vihollisesi vihollinen on myös sinun vihollisesi ja ystäväsi ovat passiivisia sivusta seuraajia, joka erimielisyyksistään huolimatta hyväksyvät toinen toisensa.
Kyse modernissa politiikassa ei ole enää luokkajaoista, valtarakenteista, tuloeroista, vaan sosiaalisesta ilmapiiristä ja yhteisistä vihollisista. Tässä ilmapiirissä liberalismi ja yksilökeskeisyys pääsee hengittämään ideaalisti, koska se on ainoa turvallinen tapa kanavoida poliittisesti epäkorrekteja ajatuksia julkisesti. Kritisoimalla toisia poliittisia ryhmittymiä ja identiteettejä, on helppo vedota sananvapauteen, humanismiin ja liberalismiin, ja näin välttää koko yhteiskunnallinen liberaalinen moralistinen ilmapiiri, vedoten itse liberalismiin ja sen rakenteelliseen dogmaan. On ideologisesti helpompaa taistella muita liittoutumia vastaan liittoutumalla valtaa pitävän ideologian kanssa ja kristisoida ihmisiä itse ideologisen rungon ja systeemin sisältä, kun kyseenalaistaa koko valtaa pitävää ideologiaa ja samalla saa kaikkien liberaali-ilmapiirin sisällä työskentelevät liittoutumat kimppuunsa.
Liberaalismi ja dogmalla kanavoitu ajattelu
Kaikki yhteiskuntaa ja kollektiivia hajoittava yksilöllisyys on liberalismin mielestä suvaittavaa, koska yksilökeskeisyys on korkein arvo ja moraali, ja menee aina yhteisöllisyyden edelle. Tämä on liberaalinen ajattelurunko ja tämän rongon ympäriltä he tarkastelevat ympäröivää maailmaa ja rakentavat maailmankuvaansa.
Liberaalit perustelevat kaiken yksilökeskeisen hedonismin sallimisen yksilövapauksien nimissä, jopa hedonismia, joka vaikuttaa haitallisesti koko yhteiskuntaan. He vaativat koko yhteiskuntaa hyväksymään hedonismin korkeimpana arvona. Kaikki hedonismi on sallittava, jopa hedonismi jolla on hajoittava ja rikkova vaikutus yhteiskuntaa kohtaan. Liberaalille yhteiskunnan hyvinvointi on toissijaista yksilönvapauden edessä. Liberaalille yksilökeskeinen narsismi on moraalisesti oikein.
Liberaalit ajavat seksuaalista vallankumousta, koska se on osana heidän yksilökeskeitä ja hedonistista maailmankuvaansa, jossa seksuaalisuus on yksilön henkilökohtainen asia, eikä yhteiskunnan asia. He ovat pitkäaikaisella kulttuurisella liikehdinnällä ja kritiikillä, sekä poliittisella toiminnallaan onnistuneesti pystyneet tuhoamaan länsimaisen perherakenteen.
Liberalismi ja perheyksikön tuho
Perhe tai lauma on luonnon oma sosialismin muoto, joka esiintyy jokaisessa laumaantuvassa eläinlajissa. Perhe yksikkönä tuo tukea ja turvaa kilpailukeskeissä luonnossa. Perherakenteella on myös hyvin tärkeä toiminto yhteiskunnan kannalta, jossa perheen kasvatuksellinen ilmapiiri rakentaa seuraavaa sukupolvea kulttuurisella, kansallisella ja vahvistamalla sukupuolta edustavaa identiteettiä.
Liberalistit eivät ole pelkästään hyökänneet perhekäsitystä vastaan muuttamalla sen laillista tulkintaa, vaan ovat pitkään hyökänneet perherakennetta vastaan kulttuurisen ja käsitteellisen ymmärryksen kautta.
Mikä on perhe?
Mistä perhe koostuu?
Miltä perheen pitäisi näyttää?
Mitä arvoja perhe edustaa?
Miten muiden pitäisi suhtautua perheeseen?
Mitkä ovat perhearvoja?
Nämä ovat kaikki asioita, joita liberaalinen media on pyrkinyt vastaamaan ja määrittelemään uudestaan. Sillä muuttamalla yhteiskunnan perusyksikköä traditionalistista perhettä liberaalit uskovat luovansa individualistisen yhteiskunnan. Tästä syystä he ovat pyrkineet muokkaamaan ihmisten käsitystä perheestä, ja tulevat jatkossakin ajamaan perhekäsityksen rappioitumista..
Perhe rakennetta kritisoidaan mediassa, mutta myös poliittisen vasemmisto-oikeisto akselin molemmin puolin. Jo tästä näkee, että liberaalinen ajattelu on vallannut molemmat vasemmiston ja oikeiston.
Vasemmisto syyttää perhettä patriarkaattiseksi seksistiseksi instituutioksi, ja yrittää uudelleen määrittää miesten ja naisten roolia yhteiskunnassa. Feminismi ja seksuaalivähemmistöjen ajama sukupuolineutraalisuus on juuri vasemmiston tapa rappeuttaa, eli heidän kielellään puskea "edistystä".
Oikeisto seuraa samaa liberaalista dialogiaa ja puolustaa argumentoimalla yksilönoikeuksien kautta, ja siksi ovat kykenemättömiä vastaamaan loogisesti ja moraalisesti liberaalivasemmistolle. Oikeiston argumentit pyörivät argumentit, jossa kaikki ovat vapaita tekemään mitä haluavat ja vasemmistolla ei ole oikeutta käskyttää muita ihmisiä ja näin ollen määrittää uudelleen perheitä. Samalle he itse kieltävät itseltään minkäänlaisen kritiikin liberaalisesta uusperheellisyydestä.
Oikeisto argumentoi saman liberalistisen yksilövapausdialektiikan läpi ja siksi heidän logiikkansa johtaa passiiviseen vastarintaan, jossa kaikkea pitää suvaita yksilövapauden nimissä. Kun oikeisto ja vasemmisto jatkavat kinastelua liberalistisen dialogian parissa, samaan aikaa mediayhtiöt määrittelevät perherakennetta, kulttuuria ja arvomaailmaamme avoimesti kaikessa rauhassa ilman mitään vastarintaa kummaltakaan osapuolelta.
Ääriliberaalit hyökätessään koko yhteiskuntamme rakennetta ja perhettä vastaan, he yrittävät vaihtaa yhteiskunnallista käsitystä avioliitosta ja paikata alkuperäisen merkityksen omalla liberaalisella merkityksellään.
Arvoliberaalit tarjoavat traditionalistiselle perherakenteen tilalle avioliittokäsitystä, joka on samassa linjassa liberaalisen ideaalin kanssa, eikä näin luo ristiriitaisuutta ja arvomaailmallista ja kulttuurista vastarintaa liberalismia vastaan. Nuo liberaalit ideaalit ovat perheen turvaverkon paikkaamisen valtiollisella sosiaaliturvaverkostolla, populaarikulttuurin luomilla mielikuvilla perheestä ja mitä sen kuuluu edustaa, yksilöllisyyttä ihannoivalla kulutus identiteettillä, alakulttuureilla ja hedonismilla.
Liberaalinen dialektiikka
Oikeisto ja vasemmisto -akseli perustuu liberalistiseen dialektiikkaan, jossa teesi ja antiteesi johtaa aina samaan liberalistiseen synteesiin. Tämä on argumentatiivinen ja dialektinen ansa, jota on euroopassa onnistuneesti syötetty 200-vuotta kansalaisten kurkusta alas aina Ranskan vallankumouksesta saakka.
Liberalistisen dialogian sisällä pyörivät erilaiset ryhmittymät. Varmasti tunnetuimmat ja eniten ääntä pitävät liberaalit ovat feministit ja homoaktivistit. Feministit ja homoaktivistit ovat jo pitkään tehneet poliittista yhteistyötä toinen toisiaan suvaiten ja yhdessä hyökänneet kaikkia kriitikoitaan vastaan.
Liberaalit ja seksuaalipolitiikka
Liberaalit eivät välitä kansallisesta yhteisöllisyydestä tai kansanterveydestä. Tässä parhaiten esimerkkinä toimii taas kerran seksuaalinen vallankumous, jonka takia sukupuolitaudit ovat lähteneet rakettina nousuun. Seksuaalinen vallankumous ja vapautettu seksuaalisuus ei ole ollut kansanterveydellisesti hyvä asia. Tämän tiedostaa jokainen ympärilleen katsova ihminen, mutta silti seksuaalivähemmistöjen aktiivit, feministit ja muut arvoliberaalit ovat ajaneet vapaata seksiä yhteiskunnassamme tiedostaen sen haitalliset kansanterveydelliset vaikutukset.
Avoin liberaalinen hedonistinen seksuaalisuus kasvattaa sukupuolitauteja, yksinhuoltajia ja henkisesti rikkinäisiä ihmisiä yhteiskunnassamme ja on haitallista monin tavoin. En tietystikkään sano, että puritaaninen kristinusko, tai sen edustama seksuaalisuus olisi yhtään sen terveempää, mutta yritän nyt osoittaa että tuommoinen vastuuton liberalismi ilman minkäänlaista yhteisöllisyyden tuntoa ja kansanterveydellista tukemista ole millään tavalla parempi asia tulevaisuuden kannalta.
Liberaali ei kykene ymmärtämään miten tärkeää yhteenkuuluvuus, yhteisen tulevaisuuden rakentaminen, sekä kansalaisten keskeskellä tapahtuva vastuun jakaminen on yhteisen tulevaisuuden kannalta tärkeää. Ideologinen, sokea ja loogisesti liberalismin äärimäinen loppuun asti saattava toiminta johtaa yhteiskunnan nihilistiseen tilaan, jossa yksilö ei välitä mistään muusta kun liberalistisen ideaalin tavoittelemisesta.
Liberalismin kognitiivinen dissonanssi
Liberaali ajaa kaikkea mikä maksimoi yksilövapautta, mutta hän ei tee tätä enää poistamalla valtarakenteellisia esteitä, vaan hyökkää eri arvoja edustavia kansalaisia kohtaan hyökkäämällä heidän kulttuuria, erilaisia ideaaleja ja ideoita kohtaan, jotka hän kokee edustavan "fasismia" ja sortoa.
Fasismiksi liberaali määrittää kaiken, joka tukee tai pohjaa entistä valtarakennetta. Tähän kuuluu kaikki säädyllisyys, moraalit, arvot, kulttuuri, tiede, sekä kirjakieli ja symboolit jotka saattavat edustaa "valtarakennetta", ja kaikki henkilöt jotka ovat tuon heidän määrittämän positiivisen muutoksen tiellä. He eivät välitä tulevaisuudesta, koska heille kaikki uhraukset on hyväksyttäviä liberalistisen ideologian tiellä.
Yhteisöllisyys, yhteisvastuun, hierarkinen ajattelu, ja vahvan positiivisen tulevaisuuden rakentaminen ovat heille kirosanoja, jotka pitää sivuuttaa, koska ne ovat ristiriidassa liberaalisen ideologian kanssa. Nämä asiat ovat ne pääasialliset kohdat, jotka erottaa rationaalisen ihmisen ja ideologisesti ohjautuvan liberaalin toisistaan. Sillä arvoliberaali ei kykene ymmärtämään, että hänen ideaalinsa on ideaali, utopia ja dogma, joille ei löydy realistista ja käytännöllistä vastinetta todellisuudesta.
Kaikki positiiviset liberalismin vaikutukset ovat liberaalille todiste liberalismin onnistumisesta ja kaikki negatiiviset vaikutukset johtuvat aina pahasta fasismista, ja yhteiskunnassamme piilevistä vääristä asenteista, joita ei ole ehditty vielä kitkemään pois. Liberalismi toimii jos siihen uskoo tarpeeksi sokeasti. Tämän takia kaikki jotka kyseenalaistavat liberalismia ovat kereettiläisiä, vääräuskoisia, fasisteja ja vihollisia. Heidät pitää hävittää pois tieltä suuremman hyvän edestä.
Liberalismin sielu lepää dogmassaan ja dogman ympärillä pyörivässä fanatismissa. Fanatismissa, joka palvoo sokeasti yksilövapauksia jumalana. Liberalismi on moderni sekulaarinen uskonto uskoa janoaville sieluille, jotka etsivät jotain korkeampaa syytä elää nihilistisessä modernismissa. Liberalismi on poliittisesti korrekti ideologia juurikin siksi, että se ideologiana toimii hyvin kontrolloitavana oppositiona.
Yhteiskunnan liberaali rakenne
Surullisen huvittavaahan on, että liberalismi itsessään on ollut yksi modernin yhteiskunnan ideologisista rakenteista, joka tuottaa talouden vuoristorataa ja kulttuurin juurettomuutta ja rappiollisuutta ja tätä kautta on syy nykyiseen modernistiseen nihilistisyyteen. Liberalismi on täydellinen huume, sillä se luo pahaa oloa tuhoamalla vanhaa ja arvokasta ihmisiä yhdistytävää kulttuuria, mutta tarjoaa sieluttomaan elämään lohdutusta omasta ideologiastaan ja hedonismista.
Kristinuskon väistyttyä länsimaissa liberalistisen sekulaarisuuden tieltä sai fanatismi uudet kasvot, joka näkyy sosiaalioikeussoturismina, jossa liberaali aktivismi etsii moraalista vapautusta pahasta fasistisesta menneisyydestä. Liberalismi tarjoaa menneen tilalle fanaattista humanismia, egalitarismia ja ympäristötaistelua.
Liberalistit haluavat näyttää muiden silmissä moraaliselta ja liberalistisessa mielessä äärimmäinen yksilökeskeisyys ja yksilöllisyydestä ammennettu arvomaailma on moraalista. Liberalistit pyrkivät kohti moralismia, jossa kaikki on dualistisesti hyvää ja pahaa. Heille liberalismi luo moraalisen rungon, jonka läpi he tarkastelevat maailmaa ja itseään.
Liberaalit ovat omassa yksinkertaisuudessaan hyödyllisiä idiootteja, jotka reagoivat median moralisointiin ja sen tuottamiin ärsykkeisiin. Mediayritykset moralisoivat ympäröivää maailmaansa liberalistisen ideologian kautta ja liberaalit omaksuvat nämä ideat. He toimivat itse moraalipoliisina ja tuomitsevat kaiken liberalismia kyseenalaistavan ajattelun ja toiminnan moraalittomana. Media mainostaa liberalistista ideologiaa, arvomaailmaa ja ideaalia jatkuvasti suorasti tai epäsuorasti. Liberaaleista tulee markkinaryhmä, jotka kuluttavat liberaalia kulttuuria.
Mediayrityksiä johtaa sama kapitalistinen voiton maksimointi, kuin mitä tahansa muuta yritystä. Valtamediaa ohjaa pääoman lisäksi yksityiset intressit, ideologinen sanoma ja poliittiset mielipiteet, joita yritetään piilottaa puolueettomuuden ja sen valheellisen naamarin taakse, jotka kutsutaan journalismiksi. Mediayritykset ja niiden tuotteet kieltävät kaiken puolueellisuuden, mutta jos he jäävät kiinni poliittisesta puolueellisuudesta, niin vetoavat he mielipide-, ja sananvapauteen, tai vapaamarkkinaan, jossa syy vierittävät kuluttajien päälle julistaen että kuluttaja tietää ostaessaan mediapalvelun olevan poliittisesti latautunutta.
Vapaa media on valhe. Mediassa on vain yksi sanoma. Äänensävy voi muuttua vasemmasta oikeaan, mutta aina media soittaa liberalismin ilosanomaa. Koska suuremmassa määrin ihmiset huomaavat, että media on latautunutta kääntyvät he vertaismediaan ja internettiin. Valitettavasti internetti on pääasiallisesti täynnä samaa ideologiaa monia isoja uutissivuja johtaa samat mediayritykset.
Sosiaalinen media on kiristänyt liberalismia yhteiskunnassamme, koska sosiaalisessa mediassa yksilö on jatkuvasti sosiaalisen tarkkailun alla ja selvitäkseen joutuu sensuroimaan itseään. Sensuuria ei pelkästään tapahdu puheen, mutta myös ajattelun kautta. Liberaalinen naisellistunut heikko mieli pelkää omaksua epäkorrekteja ajatuksia, koska he pelkäävät tulevansa "pahan" lumoamaksi.
Liberaalit pelkäävät että ajatukset jäävät kytemään heidän mieleensä ja pikku hiljaa muokkavat heistä pahoja ja muiden silmissä pahan ihmisen. Näin poliittinen korrektiivisuus kaappaa henkisesti vallan ihmisten elämästä. Sitä tiukemmin ihmiset ovat yhteydessä muihin, sitä vahvemmin poliittinen korrektiivisuus tarraa heidän psyykeeseen.
Psykologisesti tätä poliittisen korrektiivisuuden ilmiötä kutsutaan ylisosialisoitumiseksi. Ylisosialisoituminen on kasvava ilmiö, koska ihmiset globalisoituvassa modernissa maailmassa kantavat kännyköitä ja vastaavat sosiaalisessa mediassa viesteihin vaikka he ovat ulkona, vessassa, tai kalareissulla. Joka paikassa pitää olla tavoitettavissa ja tämä sosialisoi ihmisiä. Jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen poliittisesti korrektiivisessa ilmapiirissä emaskuloi ja tekee raavaammastakin miehestä heikon ja naisellisen.
Valtamedialla on tärkeä osa pelattavana poliittisen korrektiivisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Valtamedia demokraattisessa yhteiskunnassamme ohjaa kansaa hallitsemalla kulttuuria ja sosiaalista ilmapiiriä. Demokratia eli kansanvalta nojaa tiedon kulkuun. Kansalaisten pitää olla tietoisia päätöksenteosta ja omata kaiken mahdollisen tiedon ja ymärryksen, jotta voivat tehdä kaikkein harkittuja ja järkeviä ratkaisuja yhteisen hyvän takaamiseksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tieto kansalaisten keskuudessa määrittää yhteiskunnan poliittisen kentän ja pelaajat demokraattisessa yhteiskunnassa. Valtamedia ohjaa liberaalisia massoja, jotka kalastelevat lukijakuntaa moralisoiden ja luoden teennäistä moraalista rintamaa.
Liberaalinen logiikka suhteutettuna
Liberaalit puolustavat hedonismia yksilövapauden nimissä. Tämä esiintyy hyvin esimerkiksi sukupuolineutraalissa avioliittolakikeskustelussa, jossa liberaalit argumentoivat keskustelua tasa-arvon ympäriltä. He eivät ymmärrä avioliiton luontaista funktiota luontoa ja sivilisaatiota kunnioittavana rituaalina. Rituaalina joka palvoo ihmisen voittoa omasta seksuaalisesta eläimellisyydestään ja näin mahdollistaa sivilisaatioiden rakentumisen ja kestävän tulevaisuuden.
Liberaalit tarkoittavat kehityksellä vapautta ja kehitystä kohti vapautta. Tämä on kieroa logiikkaa, koska anarkiaa/entropiaa kohti ei kehitytä vaan rappioidutaan. Kehitys sanana viittaa toimintona aktiiviseen panostukseen kohti tavoiteltavaa päämäärää ja nän ollen järjestystä. Liberaalit tuntuvat määrittelevän liberaali anarkistisen yhteiskunnan itsessään edistyksenä ja kutsuvat tätä kehitystä "vapaudeksi". Yhteiskunta heidän ymmärryksessään on kaikkea muuta kuin edistyksellistä. Heidän edistyksellisyys on rappiollista. Liberaalisuus kulkeekin käsi kädessä rappiollisuuden kanssa.
Mitään kehitystä ei voi tapahtua, ellei yhteiskunta suunnittele ja rakenna tulevaisuutta kohti tahdottua päämäärää. Mitään kehitystä ei tapahdu itsestään, vaan ainoa asia joka lisääntyy itsestään on entropia ja rappio. Paremman tulevaisuuden rakentaminen on kaiken rationaalisen ihmisen päämäärä, mutta mikä määritellään paremmaksi ja miten se saavutetaan ovat kysymyksiä, jotka saattavat erotella ihmisiä toisistaan ja jakaa ihmiset poliittisiin ja maailmankatsomuksellisiin ryhmiin. Kaikki voivat kuitenkin samaistua ideaan paremmasta tulevaisuudesta, vaikka heidän näkemys yhteisestä tai paremmasta tulevaisuudesta ei ole sama.
Liberalismi on yhteiskunnassamme vallassa vain, koska kapitalistinen luokka hyötyy talousliberalismista ja hedonismi markkinointi taktiikkana myy. Kulttuurinen liberalismi ja talousliberalismi tukevat tästä syystä toinen toisiaan. Tämä johtaa yhteiskunnalliseen anarkismiin, jossa raha ja mediavalta ohjaavat yhteiskuntaa valtiomiesten ja kansallisten vastuuhenkilöiden sijaan.
Monet vasemmistoliberaalit kutsuvat itseään sosialisteiksi ja kuuluvat sosialistisiin puolueisiin, sekä pitävät sosialistisia symbooleja ja värejä, mutta eivät edusta sosialismia ja taistelua vapaamarkkinaa ja talousliberalismia vastaan. He ovat liberaaleja ja palvovat vapautta ideologiana enemmän kuin tahtoa rajoittaa pääomaa ja sen valtaa yhteiskunnassamme. Siksi on tärkeää erotella ketä ovat oikeita sosialisteja, joiden kanssa voidaan tehdä mahdollista yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi ja ketkä ovat kontrolloitua oppositiota joiden tarkoitus ei ole taistella pääomaa vastaan, vaan ajaa narsistista yksilövapautta muun yhteiskunnan kustannuksella. Suuryhtiöiden edustama liberalismi eli vapaamarkkina politiikka johtaa aina sosialistisen taistelun kukistumiseen.
Talousliberalismi ja kulttuurinen liberalismi ovat maailmankatsomuksellisesti samanlaisia. Nämä kaksi asiaa tunnetaan myös nimillä vapaamarkkina ja monikulttuurisuus. Molemmat edustavat suunnitelmatonta anarkistista ja epärationaalista maailmaa, josta puuttuu yhdistävä arvopohja kansan tulevaisuutta ajatellen. Väite siitä että meidän kansakuntana pitäisi toimia hetkessä ja anarkiassa on ajatus joka sotii kaikkea rationaalista ajattelua ja eurooppalaisia arvoja vastaan.
Ihmiset voisivat modernissa paternalistisessa yhteiskunnassa lisääntyä miten sattuu välittämättä toisesta osapuolesta tai lapsistaan ja heidän tulevaisuudestaan. Tästä johtuu kasvava aviottomuus, yksinhuoltajuus ja rikkinäisten perheiden kasvu. Avioliitto on julistus vastuusta ja tulevaisuudesta. Ihmiset voisivat olla perustamatta perheitä, koska perhe ei enää edusta tarvittavaa turvallisuutta valtion tuodessa esiin oman paternalistisen turvaverkostonsa. Kyse ei kuitenkaan ole oman eläimellisyytensä kieltämisestä, koska se olisi itselleen valehtelemista, vaan traditionalismissa on kyse oman eläimellisyyden hallitsemista ja sen hallittusta kanavoimisesta. Kaikki uskomukset, rituaalit, tavat ja kulttuuriset perinteet ovat tapoja juhlistaa menneisyyttämme ja sitä ihmisen historiallista voittoa omasta eläimellisyydestään, jonka jälkeen sivistys ja sivilisaatio lähti kukoistamaan.
Liberaalisen arvomaailman vastapuolella on traditionalismi. Traditionalismi edustaa itsensä hillintää ja hallintaa. Traditionalismi edustaa suunnitelmallista säädyllisyyttä, kun taas liberaismi edustaa hetkessä elävää itsekeskeistä hedonismia. Tämä traditionalistinen ajatus peilautuu kaikessa hedonismin ympärillä tapahtuvassa, koska se kyseenalaistaa hedonismin motiivia yksilön ja yhteisön edun ajajana.
Me voisimme mässätä hedonistisesti ja nopeuttaa syömistämme syödä käsin kuten eläimet, mutta me käytämme aterimia koska juhlistamme omaa voittoamme eläimellisyydestämme. Me hallitsemme itseämme ja eläimellisyyttämme, joten me emme ole impulssiivisuuden uhreja. Tämä itsensä hallinta on aristokraattista ja näkyy kaikissa muinaisissa kulttuurisissa riiteissämme, kuten myös avioliitossa, ateriastojen käytössä, tai vaikkapa siisteyden ylläpitämisessä. Siinä missä liberaali alistuu ja palvoo hetkeä, hedonismia ja entropiaa, niin traditionalistinen ihminen pyrkii esteettiseen järjestykseen, riitteihin, perinteisiin ja arvokkuuteen juhlistaen esi-isiensä ja omaa voittoa entropiasta ja omasta eläimellisyydestään.
Avioliitto on lupaus rakkaudesta, yhteisestä tulevaisuudesta miehen ja naisen välillä ja lasten yhteisestä kasvattamisesta. Avioliitto on lupaus perheen perustamisesta, jonka tarkoitus on virallistaa kahden keskein lupaus toisilleen, mutta myös lupaus koko yhteiskunnan edessä, jossa kaikki tietävät kunnioittaa pariskuntaa ja heidän liittoaan. Avioliitto edustaa ja lupaa elämän jatkumisesta, joka itsessään on kaunis ja esille tuotava asia.
Perhe on sosiaalinen altruistinen, mutta myös nepotismi liitto, jonka tarkoitus on tarjota jälkikasvulleen turvaverkko ja mahdollisuus hyvään elämään. Tämä naisen ja miehen välisessä suhteessa korostuu hedelmällisyys ja tämän takia on luonnollista ja normaalia. Liberaalit eivät halua, että ihmisillä olisi perheestä lähtöisin oleva turvaverkkoa, joka tulee biologisesta yhteydestä, eli perheestä, koska perheen sisäinen lojaalisuus saattaisi kyseenalaistaa liberaalisen dogman ja valtiollisen hierarkian.
Liberaalit eivät halua kenenkään kansalaisen olevan liberalististen instituutioiden ulkopuolella traditionistisissa suurperheissä, jotka toimivat valtiollisen sosiaaliturvan ulkopuolisena turvaverkostona. Todellinen lojaali ystävä on ystävä, joka auttaa sinua piilottamaan vaikka ruumiin kyselemättä asiasta sen enempää. Mikään sosiaalinen yhteisö ei pysty pysymään yhdessä ilman jonkinlaista luottamusta ja lojaalisuutta omaa ryhmäänsä kohtaan. Suurimmat mafiat, media, pankki-, ja talouskartellit toimivat perheiden ja perhesuhteiden ympärillä luotujen hyväveliverkostojen ja lojaalisuuden kautta. Perheen sisällä pidetyt salaisuudet pysyvät parhaiten piilossa, koska lojaalisuus on sen sisällä korkeampaa. En sano että nepotistiset kartellit olisivat vastaus poliittisiin ongelmiin tai edes haluttava ja yhteiskunnallisesti järkeviä tavoite, mutta sanon että perhe instituutiona on tärkeä osa lasten kasvatuksellista ympäristöä ja arvojen rakentamisessa, kuten lojaalisuuden, kunnian, rehellisyyden, altruismin ja identiteetin luomisessa. Nepotismi ja luottamus oman perheen sisällä luovat luontaisen turvaverkoston.
Liberaalit eivät usko perheeseen tai lojaalisuuteen. Liberaalilta puuttuu jalo miehekäs arvomaailma, joka perustuisi lojaalisuuteen muita ihmisiä kohtaan. Liberaali on oikeastaan sosiaalinen rotta, joka selviytyy yksilökeskeisessä yhteiskunnassa hyväksikäyttämällä sosiaalista jännitettä ja kerättyä yksityistä tietoa muista, jota hän sitten käyttää manipuloidessaan ja navigoidessaan itseään kohti sosiaalista valtaa. Traditionalistinen ihminen arvostaa luontoa ja näin ollen luontaisia sosiaalisia arvoja. Luontaisiksi arvoiksi lasketaan sukupuoli-ideaalit, lojaalisuus, oman ryhmän sisällä tapahtuva altruismi ja rohkeus, urheus ja kunnia. Siinä missä traditionalistinen ihminen kyseenalaistaisi liberaalista logiikkaa absoluuttisista vapauksista, ihmisoikeuksista tai tasa-arvosta, niin liberaali kieltäytyy rikkomasta omaa arvomaaiilmaansa muiden ihmisten hyvinvoinnin edessä. Liberaali ei anna ihmisten keskeisen kunnian, rehellisyyden, lojaalisuuden ja identiteetin mennä hänen liberaalisen ideologian edelle. Hän on idealisti ja valmis myymään kaiken oman idealismin edestä. Liberaalille liberalismi ideologiana on tärkeämpää kuin muut ihmiset, todellisuus, luonto, luontaiset taipumukset arvoihin ja sen kautta perustuvaan identiteettiin.
Tästä syystä isot traditionalistiset perheet edustavat uhkaa liberaaliselle ideologialle, koska liberalistinen ideologia haluaa hallita miten ihmiset sosialisoituvat, tekevät ystäviä, liittoja keskenään ja pariutuvat vastakkaisen sukupuolen kanssa. Liberaalit vihaavat suurperheitä ja järjestettyjä avioliittoja, koska se edustaa kilpailevaa tapaa tavata vastakkaista sukupuolta viikonloppujen yökerho ja viinarallin sijaan. Liberaalit määrittävät tämän patriarkaattiseksi sortamiseksi, vaikka todellisuudessa he itse vähättelevät naisia ja naisen asemaa tärkeänä perheen tulevaisuuden ja toimivuuden kannalta. Perhe on miehen ja naisen välinen liitto, jossa molemmat osapuolet ajavat oman perheensä tulevaisuutta ja etua. Liberaalit haluavat tehdä tästä käsitteestä mitättömän omien epäloogisten mielipiteidensä takia. Liberaali haluaa tuhota ideaalin perheestä, koska se vihaa kaikkea mikä on materialistisen arvon ulkopuolella.
Liberaalisessa logiikassa hedonismi ja yksilöllisyys on tärkein arvo ja siksi seksi ja perversiot ovat kaikki hyväksyttäviä heidän silmissään. Avioliiton pitää palvella tätä hedonistista liberaalia arvomaailmaa. He argumentoivat että kaikki hedonismi taivaan alla pitää sallia, jolla ei suoraan satuta ja loukkaa toista ja toisen vapautta. Tämän argumentin kautta he pääsevät loogisesti siihen tulokseen, että kaikki seksi ja kaikenlainen avioliitto on sallittava, jos molemmat osapuolet ovat toiminnan puolella. He eivät kykene ymmärtämään kolmannen osapuolen näkökulmaa ja kokonaisvaikutusta koko yhteiskuntaan. Liberaali ei ymmärrä yhteiskunnallista vastuuta, vaan kokee yhteiskunnalliset rajoitukset osana pahaa "fasismia". Heille yhteisöllisyys ja koko yhteiskunnan terveys, rakenne ja tulevaisuus ei merkitse mitään. Siksi he eivät välitä vakavista muutoksista, jota sukupuolineutraali avioliittolaki toisi mukanaan.
Liberaalien argumentti käytännössä perustuu hedonismin sallimiseen. Avioliittokysymyksen järjettömyys voidaan parhaiten osoittaa muuttamalla seksuaalista hedonismia vaikkapa syömiseen ja mässäämiseen ja mitä kansanterveydellistä vaikutusta epäterveillä ruokatottumuksilla ja roskaruualla on yhteisöön ja sen tulevaisuuteen.
Tuntuu, että jos jossain päin maailmaa ylisyöminen, mässääminen ja lihavoituminen on normaalia, niin meidänkin pitäisi normalisoida ja tehdä mässäilystä sosiaalisesti hyväksyttävää ja jopa ihailtavaa täällä Suomessa. Liberaaleilla on aivan sama vaikka sillä olisi kansanterveydellisesti negatiivisia vaikutuksia. He eivät välitä Suomen tulevaisuudesta tai kansanterveydestä, vaan he välittävät liberalistisen ideologian äärimmäisyyksiin viemisestä.
Liberaalien taktiikkaan kuuluu haukkua ja yrittää sosiaalisesti eristää kaikki lihavuutta vastustavat ja terveitä elämäntapojen puolustavat tahot vihaajiksi tai läskien häpäisijöiksi(fat shaming). He kutsuvat kaikkea kansanterveyttä kohentavaa kampanjointia fasismiksi, vihaksi, ja sorroksi, koska sen tarkoituksena on rajoittaa hedonistista ylisyömistä ja kohentaa kansanterveydellisyyttä.
Tässä kohtaa pitäisi kaikkien nähdä selvästi ja ymmärtää liberaalisen logiikan järjettömyys. Tämä sama logiikka seuraa heitä myös seksuaalipolitiikkaan ja sukupuolineutraaliin avioliittokeskusteluun, jossa kaikenlainen hedonistinen seksuaalisuus pitää normalisoida yhteiskunnassamme yhteiskunnan kansanterveyden ja tulevaisuuden kustannuksella. Nämä samat liberaalit eivät kampanjoi fanaattisesti rehellisyyden, urheuden, tai kansallismielisen altruismin puolesta, mutta suu vaahdossa ja pää punaisena marssivat hedonistisen seksuaalisuuden, hetkellisyyden, päihteiden ja eläimellisyyden puolesta.
Liberalismia on vastustettava arvomaailmallisella ja kulttuurisella sodalla. Tämä tapahtuu verkostoitumalla ja rakentamalla tribaalisia yhteisöjä, jotka perustuvat noiden luonnonläheisten, traditionalististen ja pakanallisten arvojen ympärille. Tarkoitus on kilpailuttaa liberaaliset ideaalit ja tarjota elämäntapa, arvomaailma ja kulttuurinen vaihtoehto. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan ihmisten on verkostoiduttava ja tehtävä itse töitä tuon asian ajamiseksi.
Liberaalinen ajattelu perustuu yksilöllisyyden äärimmäisyyksiin viemiseen. Liberalismi viehättää ihmisiä, jotka kokevat olevansa kulutuskulttuurin, sekä kapitalistisen oravanpyörän orjia. Liberaalit huomaavat miten heidän elämä valuu päivä päivältä ohi ja näin kokevat, että heidän elämällään ei ole mitään merkitystä. Heidän arvomaailmansa on nihilistinen. Heidän usko tulevaisuuteen, vahvaan arvomaailmaan ja loppupelissä itseensä puuttuu.
Liberaalit eivät välttämättä tiedosta omaa nihilismiään. Heillä ei ole nimitystä omalle arvomaailmalleen, eivätkä he siksi osaa kuvata omaa tilaansa. Media antaa heille identiteetin, joka selittää ja ajattelee heidän puolestaan. Näin kansalaisista tulee nuoriso-, ja alakulttuureita ja kuluttajia, jotka elävät median antamaa identiteettiä ilman että he kohdistavat energiaansa mihinkään rakentavaan ja yhteiskuntajärjestystä kyseenalaistavaan suuntaan.

Tässä kohtaa liberalismi tarjoaa kapinahengelle kanavan paeta ja vastustaa kapitalismin vaikutuksia sen luomassa oravanpyörässä tarjoamalla hetkellisyyttä ja hedonismia. Suurpääoma on jo pitkään rahoittanut, tukenut ja rakentanut liberalismista turvallista kapinallista rintamaa, joka toimii kontrolloituna oppositiona tarjoten leipää ja sirkushuveja.
Aldous Huxley kirjaassaan Uusi uljas maailma kuvaa miten kapitalismi ja liberalismi toimii ihmisten kontrolloimiseen käyttämällä ihmisten omaa luontoa heitä vastaan. Vasemmisto liberalismi vetoaa ihmiseen, koska se tarjoaa juurikin leipää ja sirkushuveja.
Liberalismi tarjoaa musiikkia, huumeita ja vapaata seksiä, sekä kaikenlaista hetkellistä ärsykettä turruttamaan ihmisiä, joka puolestaan kanavoivat turhautumistaan kohti pienempiä ja heikompia alakulttuureita ja identiteettiryhmiä. Tätä yhdistävää identiteetin pilkkominen pienempiin osiin kutsutaan taktisesti hajoita-ja-hallitse-taktiikaksi. Suurempi identiteettiryhmittymä pilkotaan pienempiin osiin ja pilkotut osat laitetaan taistelemaan toinen toisiaan vastaan, jotta kokonaisuutta on helppo hallita.
Identiteettiryhmittymät eivät koskaan saa oikeasti hyökätä valtamekaniikkaa, tai sitä ohjaavia vallanpitäjiä kohtaan. Se tarkoittaa että kaikki yhteiskunnallinen kritiikki pitää kanavoida kohti toisia identiteettiryhmiä vastaan, tai muuten ne kääntyvät luontaisesti oikeaa valtarakennetta vastaan. Siksi median tehtävä on ylläpitää jatkuvaa yhteiskunnallista liberaalista ilmapiiriä ja vastakkainasettelua.
Tämä vastakkainasettelu yhteiskunnan sisällä on "hajoita ja hallitse"-taktiikka, ja se toimii hyvin, koska se perustuu ihmisen primitiiviseen sisäryhmä ja ulkoryhmä ajatteluun. Tämä kahtiajako on täysin median luoma. Media loi musiikin ja muodin kautta nuorisokulttuureita, jotka taistelivat kulttuurisesta vallasta, hyväksynnästä ja näkyvyydestä. Median takia on alakulttuureita, poliittisia ryhmittymiä ja identiteettejä, jotka samaistuvat valtaapitävän eliitin kanssa.
Tietysti on aina niitä, jotka tippuvat median ihannoinnin ulkopuolelle, ja he kokevat olevansa kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella, koska heillä ei ole valtakulttuurista ulosantia. Aina tulee olemaan niitä jotka kokevat tulevansa sorretuiksi nykyisessä sosiaalidemokraattisessa liberaalissa systeemissä ja yrittävät vastustaa valtaeliittiä. Tämä luontainen vastareaktio on ohjattava pois oikeasta ja rakentavasta vastarinnasta ja ohjattava kohti yhteiskunnan sisällä tapahtuvaa kahtiajakoa luoden vastakkainasettelua massojen sisällä.
Media luo poliittisia liittoutumia yhteistyön ja assosiaatioiden kautta. Poliittiset liittoumat ovat hyvin todellisia ja näkyvänä osana populaarikulttuuria. Modernin politiikan keskeinen rakenne ei ole positiivisten poliittisten ratkaisujen tarkastelu, eikä ideoiden mittaaminen väittelyillä, tai edes yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuilla, vaan kyse on identiteettipolitiikasta ja massojen ohjaamisesta identiteettien ja alakulttuurien kautta.
Modernia politiikkaa toteutetaan kulttuurilla, koska kulttuuri on tapa levittää arvoja, identiteettiä, ja asenteita. Esimerkiksi hipsteriliike on täysin uusmarxistisen politiikan uusi kosmopolitaani kulttuuri-identiteetti.
Mitään yhteistä poliittista julistusta ei tässä dynaamisessa sosiaalisessa rakenteessa julisteta, vaan kyse on yhteiskunnallisen ilmapiirin(hegemonia) luomisesta, jossa ilmapiirillä ja poliittisella korrektiivisuudella ohjataan kansalaisia. Kaikenlainen avoin yhteikunnallinen ja sosiaalinen liittoutuminen on modernin politiikan perusta ja siksi poliittiset liittoutumat on pystyttävä kieltämään.
Moderni politiikka perustuu vastuun väistelemiseen ja siksi myös liittoutumien julistaminen olisi vastuun jakamista. Myöhemmässä vaiheessa ihmisiä voitaisiin vaatia kantamaan vastuuta toiminnastaan, joten tästä johtuu että mitään virallistettuja yhteistyöjulistuksia ei harvemmin tehdä. Kaikki pitää pitää epämääräisenä, ja kiinni kulttuurisen hegemonian varassa.
Avoita yhteistä julistusta ei julkisesti tehdä. Politiikka on muokkaantunut kohti passiivista sosiaalista hyväksyntää kohti joka toimii ryhmittymien välillä sanomattomana liittoumana. Kyse yhteisessä poliittisessa rintamassa ei ole yhteinen identiteetti, vaan yhteinen vihollinen jota kaikki voivat yhdessä vihata. Tietyt poliittiset tahot pitää valtaapitävien tahdosta häpäistä, syrjiä ja saada ne poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi itsemurhaksi yhteiskunnassamme, jotta oikeaa vastarintaa ei systeemille synny. Passiivisessa poliittisessa liittoumassa vihollisesi vihollinen on myös sinun vihollisesi ja ystäväsi ovat passiivisia sivusta seuraajia, joka erimielisyyksistään huolimatta hyväksyvät toinen toisensa.
Kyse modernissa politiikassa ei ole enää luokkajaoista, valtarakenteista, tuloeroista, vaan sosiaalisesta ilmapiiristä ja yhteisistä vihollisista. Tässä ilmapiirissä liberalismi ja yksilökeskeisyys pääsee hengittämään ideaalisti, koska se on ainoa turvallinen tapa kanavoida poliittisesti epäkorrekteja ajatuksia julkisesti. Kritisoimalla toisia poliittisia ryhmittymiä ja identiteettejä, on helppo vedota sananvapauteen, humanismiin ja liberalismiin, ja näin välttää koko yhteiskunnallinen liberaalinen moralistinen ilmapiiri, vedoten itse liberalismiin ja sen rakenteelliseen dogmaan. On ideologisesti helpompaa taistella muita liittoutumia vastaan liittoutumalla valtaa pitävän ideologian kanssa ja kristisoida ihmisiä itse ideologisen rungon ja systeemin sisältä, kun kyseenalaistaa koko valtaa pitävää ideologiaa ja samalla saa kaikkien liberaali-ilmapiirin sisällä työskentelevät liittoutumat kimppuunsa.
Liberaalismi ja dogmalla kanavoitu ajattelu
Kaikki yhteiskuntaa ja kollektiivia hajoittava yksilöllisyys on liberalismin mielestä suvaittavaa, koska yksilökeskeisyys on korkein arvo ja moraali, ja menee aina yhteisöllisyyden edelle. Tämä on liberaalinen ajattelurunko ja tämän rongon ympäriltä he tarkastelevat ympäröivää maailmaa ja rakentavat maailmankuvaansa.
Liberaalit perustelevat kaiken yksilökeskeisen hedonismin sallimisen yksilövapauksien nimissä, jopa hedonismia, joka vaikuttaa haitallisesti koko yhteiskuntaan. He vaativat koko yhteiskuntaa hyväksymään hedonismin korkeimpana arvona. Kaikki hedonismi on sallittava, jopa hedonismi jolla on hajoittava ja rikkova vaikutus yhteiskuntaa kohtaan. Liberaalille yhteiskunnan hyvinvointi on toissijaista yksilönvapauden edessä. Liberaalille yksilökeskeinen narsismi on moraalisesti oikein.
Liberaalit ajavat seksuaalista vallankumousta, koska se on osana heidän yksilökeskeitä ja hedonistista maailmankuvaansa, jossa seksuaalisuus on yksilön henkilökohtainen asia, eikä yhteiskunnan asia. He ovat pitkäaikaisella kulttuurisella liikehdinnällä ja kritiikillä, sekä poliittisella toiminnallaan onnistuneesti pystyneet tuhoamaan länsimaisen perherakenteen.
Liberalismi ja perheyksikön tuho
Perhe tai lauma on luonnon oma sosialismin muoto, joka esiintyy jokaisessa laumaantuvassa eläinlajissa. Perhe yksikkönä tuo tukea ja turvaa kilpailukeskeissä luonnossa. Perherakenteella on myös hyvin tärkeä toiminto yhteiskunnan kannalta, jossa perheen kasvatuksellinen ilmapiiri rakentaa seuraavaa sukupolvea kulttuurisella, kansallisella ja vahvistamalla sukupuolta edustavaa identiteettiä.
Liberalistit eivät ole pelkästään hyökänneet perhekäsitystä vastaan muuttamalla sen laillista tulkintaa, vaan ovat pitkään hyökänneet perherakennetta vastaan kulttuurisen ja käsitteellisen ymmärryksen kautta.
Mikä on perhe?
Mistä perhe koostuu?
Miltä perheen pitäisi näyttää?
Mitä arvoja perhe edustaa?
Miten muiden pitäisi suhtautua perheeseen?
Mitkä ovat perhearvoja?
Nämä ovat kaikki asioita, joita liberaalinen media on pyrkinyt vastaamaan ja määrittelemään uudestaan. Sillä muuttamalla yhteiskunnan perusyksikköä traditionalistista perhettä liberaalit uskovat luovansa individualistisen yhteiskunnan. Tästä syystä he ovat pyrkineet muokkaamaan ihmisten käsitystä perheestä, ja tulevat jatkossakin ajamaan perhekäsityksen rappioitumista..
Perhe rakennetta kritisoidaan mediassa, mutta myös poliittisen vasemmisto-oikeisto akselin molemmin puolin. Jo tästä näkee, että liberaalinen ajattelu on vallannut molemmat vasemmiston ja oikeiston.
Vasemmisto syyttää perhettä patriarkaattiseksi seksistiseksi instituutioksi, ja yrittää uudelleen määrittää miesten ja naisten roolia yhteiskunnassa. Feminismi ja seksuaalivähemmistöjen ajama sukupuolineutraalisuus on juuri vasemmiston tapa rappeuttaa, eli heidän kielellään puskea "edistystä".
Oikeisto seuraa samaa liberaalista dialogiaa ja puolustaa argumentoimalla yksilönoikeuksien kautta, ja siksi ovat kykenemättömiä vastaamaan loogisesti ja moraalisesti liberaalivasemmistolle. Oikeiston argumentit pyörivät argumentit, jossa kaikki ovat vapaita tekemään mitä haluavat ja vasemmistolla ei ole oikeutta käskyttää muita ihmisiä ja näin ollen määrittää uudelleen perheitä. Samalle he itse kieltävät itseltään minkäänlaisen kritiikin liberaalisesta uusperheellisyydestä.
Oikeisto argumentoi saman liberalistisen yksilövapausdialektiikan läpi ja siksi heidän logiikkansa johtaa passiiviseen vastarintaan, jossa kaikkea pitää suvaita yksilövapauden nimissä. Kun oikeisto ja vasemmisto jatkavat kinastelua liberalistisen dialogian parissa, samaan aikaa mediayhtiöt määrittelevät perherakennetta, kulttuuria ja arvomaailmaamme avoimesti kaikessa rauhassa ilman mitään vastarintaa kummaltakaan osapuolelta.
Ääriliberaalit hyökätessään koko yhteiskuntamme rakennetta ja perhettä vastaan, he yrittävät vaihtaa yhteiskunnallista käsitystä avioliitosta ja paikata alkuperäisen merkityksen omalla liberaalisella merkityksellään.
Arvoliberaalit tarjoavat traditionalistiselle perherakenteen tilalle avioliittokäsitystä, joka on samassa linjassa liberaalisen ideaalin kanssa, eikä näin luo ristiriitaisuutta ja arvomaailmallista ja kulttuurista vastarintaa liberalismia vastaan. Nuo liberaalit ideaalit ovat perheen turvaverkon paikkaamisen valtiollisella sosiaaliturvaverkostolla, populaarikulttuurin luomilla mielikuvilla perheestä ja mitä sen kuuluu edustaa, yksilöllisyyttä ihannoivalla kulutus identiteettillä, alakulttuureilla ja hedonismilla.
Liberaalinen dialektiikka
Oikeisto ja vasemmisto -akseli perustuu liberalistiseen dialektiikkaan, jossa teesi ja antiteesi johtaa aina samaan liberalistiseen synteesiin. Tämä on argumentatiivinen ja dialektinen ansa, jota on euroopassa onnistuneesti syötetty 200-vuotta kansalaisten kurkusta alas aina Ranskan vallankumouksesta saakka.
Liberalistisen dialogian sisällä pyörivät erilaiset ryhmittymät. Varmasti tunnetuimmat ja eniten ääntä pitävät liberaalit ovat feministit ja homoaktivistit. Feministit ja homoaktivistit ovat jo pitkään tehneet poliittista yhteistyötä toinen toisiaan suvaiten ja yhdessä hyökänneet kaikkia kriitikoitaan vastaan.
Liberaalit ja seksuaalipolitiikka
Liberaalit eivät välitä kansallisesta yhteisöllisyydestä tai kansanterveydestä. Tässä parhaiten esimerkkinä toimii taas kerran seksuaalinen vallankumous, jonka takia sukupuolitaudit ovat lähteneet rakettina nousuun. Seksuaalinen vallankumous ja vapautettu seksuaalisuus ei ole ollut kansanterveydellisesti hyvä asia. Tämän tiedostaa jokainen ympärilleen katsova ihminen, mutta silti seksuaalivähemmistöjen aktiivit, feministit ja muut arvoliberaalit ovat ajaneet vapaata seksiä yhteiskunnassamme tiedostaen sen haitalliset kansanterveydelliset vaikutukset.
Avoin liberaalinen hedonistinen seksuaalisuus kasvattaa sukupuolitauteja, yksinhuoltajia ja henkisesti rikkinäisiä ihmisiä yhteiskunnassamme ja on haitallista monin tavoin. En tietystikkään sano, että puritaaninen kristinusko, tai sen edustama seksuaalisuus olisi yhtään sen terveempää, mutta yritän nyt osoittaa että tuommoinen vastuuton liberalismi ilman minkäänlaista yhteisöllisyyden tuntoa ja kansanterveydellista tukemista ole millään tavalla parempi asia tulevaisuuden kannalta.
Liberaali ei kykene ymmärtämään miten tärkeää yhteenkuuluvuus, yhteisen tulevaisuuden rakentaminen, sekä kansalaisten keskeskellä tapahtuva vastuun jakaminen on yhteisen tulevaisuuden kannalta tärkeää. Ideologinen, sokea ja loogisesti liberalismin äärimäinen loppuun asti saattava toiminta johtaa yhteiskunnan nihilistiseen tilaan, jossa yksilö ei välitä mistään muusta kun liberalistisen ideaalin tavoittelemisesta.
Liberalismin kognitiivinen dissonanssi
Liberaali ajaa kaikkea mikä maksimoi yksilövapautta, mutta hän ei tee tätä enää poistamalla valtarakenteellisia esteitä, vaan hyökkää eri arvoja edustavia kansalaisia kohtaan hyökkäämällä heidän kulttuuria, erilaisia ideaaleja ja ideoita kohtaan, jotka hän kokee edustavan "fasismia" ja sortoa.
Fasismiksi liberaali määrittää kaiken, joka tukee tai pohjaa entistä valtarakennetta. Tähän kuuluu kaikki säädyllisyys, moraalit, arvot, kulttuuri, tiede, sekä kirjakieli ja symboolit jotka saattavat edustaa "valtarakennetta", ja kaikki henkilöt jotka ovat tuon heidän määrittämän positiivisen muutoksen tiellä. He eivät välitä tulevaisuudesta, koska heille kaikki uhraukset on hyväksyttäviä liberalistisen ideologian tiellä.
Yhteisöllisyys, yhteisvastuun, hierarkinen ajattelu, ja vahvan positiivisen tulevaisuuden rakentaminen ovat heille kirosanoja, jotka pitää sivuuttaa, koska ne ovat ristiriidassa liberaalisen ideologian kanssa. Nämä asiat ovat ne pääasialliset kohdat, jotka erottaa rationaalisen ihmisen ja ideologisesti ohjautuvan liberaalin toisistaan. Sillä arvoliberaali ei kykene ymmärtämään, että hänen ideaalinsa on ideaali, utopia ja dogma, joille ei löydy realistista ja käytännöllistä vastinetta todellisuudesta.
Kaikki positiiviset liberalismin vaikutukset ovat liberaalille todiste liberalismin onnistumisesta ja kaikki negatiiviset vaikutukset johtuvat aina pahasta fasismista, ja yhteiskunnassamme piilevistä vääristä asenteista, joita ei ole ehditty vielä kitkemään pois. Liberalismi toimii jos siihen uskoo tarpeeksi sokeasti. Tämän takia kaikki jotka kyseenalaistavat liberalismia ovat kereettiläisiä, vääräuskoisia, fasisteja ja vihollisia. Heidät pitää hävittää pois tieltä suuremman hyvän edestä.
Liberalismin sielu lepää dogmassaan ja dogman ympärillä pyörivässä fanatismissa. Fanatismissa, joka palvoo sokeasti yksilövapauksia jumalana. Liberalismi on moderni sekulaarinen uskonto uskoa janoaville sieluille, jotka etsivät jotain korkeampaa syytä elää nihilistisessä modernismissa. Liberalismi on poliittisesti korrekti ideologia juurikin siksi, että se ideologiana toimii hyvin kontrolloitavana oppositiona.
Yhteiskunnan liberaali rakenne
Kristinuskon väistyttyä länsimaissa liberalistisen sekulaarisuuden tieltä sai fanatismi uudet kasvot, joka näkyy sosiaalioikeussoturismina, jossa liberaali aktivismi etsii moraalista vapautusta pahasta fasistisesta menneisyydestä. Liberalismi tarjoaa menneen tilalle fanaattista humanismia, egalitarismia ja ympäristötaistelua.
Liberalistit haluavat näyttää muiden silmissä moraaliselta ja liberalistisessa mielessä äärimmäinen yksilökeskeisyys ja yksilöllisyydestä ammennettu arvomaailma on moraalista. Liberalistit pyrkivät kohti moralismia, jossa kaikki on dualistisesti hyvää ja pahaa. Heille liberalismi luo moraalisen rungon, jonka läpi he tarkastelevat maailmaa ja itseään.
Liberaalit ovat omassa yksinkertaisuudessaan hyödyllisiä idiootteja, jotka reagoivat median moralisointiin ja sen tuottamiin ärsykkeisiin. Mediayritykset moralisoivat ympäröivää maailmaansa liberalistisen ideologian kautta ja liberaalit omaksuvat nämä ideat. He toimivat itse moraalipoliisina ja tuomitsevat kaiken liberalismia kyseenalaistavan ajattelun ja toiminnan moraalittomana. Media mainostaa liberalistista ideologiaa, arvomaailmaa ja ideaalia jatkuvasti suorasti tai epäsuorasti. Liberaaleista tulee markkinaryhmä, jotka kuluttavat liberaalia kulttuuria.
Mediayrityksiä johtaa sama kapitalistinen voiton maksimointi, kuin mitä tahansa muuta yritystä. Valtamediaa ohjaa pääoman lisäksi yksityiset intressit, ideologinen sanoma ja poliittiset mielipiteet, joita yritetään piilottaa puolueettomuuden ja sen valheellisen naamarin taakse, jotka kutsutaan journalismiksi. Mediayritykset ja niiden tuotteet kieltävät kaiken puolueellisuuden, mutta jos he jäävät kiinni poliittisesta puolueellisuudesta, niin vetoavat he mielipide-, ja sananvapauteen, tai vapaamarkkinaan, jossa syy vierittävät kuluttajien päälle julistaen että kuluttaja tietää ostaessaan mediapalvelun olevan poliittisesti latautunutta.
Vapaa media on valhe. Mediassa on vain yksi sanoma. Äänensävy voi muuttua vasemmasta oikeaan, mutta aina media soittaa liberalismin ilosanomaa. Koska suuremmassa määrin ihmiset huomaavat, että media on latautunutta kääntyvät he vertaismediaan ja internettiin. Valitettavasti internetti on pääasiallisesti täynnä samaa ideologiaa monia isoja uutissivuja johtaa samat mediayritykset.
Sosiaalinen media on kiristänyt liberalismia yhteiskunnassamme, koska sosiaalisessa mediassa yksilö on jatkuvasti sosiaalisen tarkkailun alla ja selvitäkseen joutuu sensuroimaan itseään. Sensuuria ei pelkästään tapahdu puheen, mutta myös ajattelun kautta. Liberaalinen naisellistunut heikko mieli pelkää omaksua epäkorrekteja ajatuksia, koska he pelkäävät tulevansa "pahan" lumoamaksi.
Liberaalit pelkäävät että ajatukset jäävät kytemään heidän mieleensä ja pikku hiljaa muokkavat heistä pahoja ja muiden silmissä pahan ihmisen. Näin poliittinen korrektiivisuus kaappaa henkisesti vallan ihmisten elämästä. Sitä tiukemmin ihmiset ovat yhteydessä muihin, sitä vahvemmin poliittinen korrektiivisuus tarraa heidän psyykeeseen.
Psykologisesti tätä poliittisen korrektiivisuuden ilmiötä kutsutaan ylisosialisoitumiseksi. Ylisosialisoituminen on kasvava ilmiö, koska ihmiset globalisoituvassa modernissa maailmassa kantavat kännyköitä ja vastaavat sosiaalisessa mediassa viesteihin vaikka he ovat ulkona, vessassa, tai kalareissulla. Joka paikassa pitää olla tavoitettavissa ja tämä sosialisoi ihmisiä. Jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen poliittisesti korrektiivisessa ilmapiirissä emaskuloi ja tekee raavaammastakin miehestä heikon ja naisellisen.
Valtamedialla on tärkeä osa pelattavana poliittisen korrektiivisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Valtamedia demokraattisessa yhteiskunnassamme ohjaa kansaa hallitsemalla kulttuuria ja sosiaalista ilmapiiriä. Demokratia eli kansanvalta nojaa tiedon kulkuun. Kansalaisten pitää olla tietoisia päätöksenteosta ja omata kaiken mahdollisen tiedon ja ymärryksen, jotta voivat tehdä kaikkein harkittuja ja järkeviä ratkaisuja yhteisen hyvän takaamiseksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tieto kansalaisten keskuudessa määrittää yhteiskunnan poliittisen kentän ja pelaajat demokraattisessa yhteiskunnassa. Valtamedia ohjaa liberaalisia massoja, jotka kalastelevat lukijakuntaa moralisoiden ja luoden teennäistä moraalista rintamaa.
Liberaalinen logiikka suhteutettuna
Liberaalit puolustavat hedonismia yksilövapauden nimissä. Tämä esiintyy hyvin esimerkiksi sukupuolineutraalissa avioliittolakikeskustelussa, jossa liberaalit argumentoivat keskustelua tasa-arvon ympäriltä. He eivät ymmärrä avioliiton luontaista funktiota luontoa ja sivilisaatiota kunnioittavana rituaalina. Rituaalina joka palvoo ihmisen voittoa omasta seksuaalisesta eläimellisyydestään ja näin mahdollistaa sivilisaatioiden rakentumisen ja kestävän tulevaisuuden.
Liberaalit tarkoittavat kehityksellä vapautta ja kehitystä kohti vapautta. Tämä on kieroa logiikkaa, koska anarkiaa/entropiaa kohti ei kehitytä vaan rappioidutaan. Kehitys sanana viittaa toimintona aktiiviseen panostukseen kohti tavoiteltavaa päämäärää ja nän ollen järjestystä. Liberaalit tuntuvat määrittelevän liberaali anarkistisen yhteiskunnan itsessään edistyksenä ja kutsuvat tätä kehitystä "vapaudeksi". Yhteiskunta heidän ymmärryksessään on kaikkea muuta kuin edistyksellistä. Heidän edistyksellisyys on rappiollista. Liberaalisuus kulkeekin käsi kädessä rappiollisuuden kanssa.
Mitään kehitystä ei voi tapahtua, ellei yhteiskunta suunnittele ja rakenna tulevaisuutta kohti tahdottua päämäärää. Mitään kehitystä ei tapahdu itsestään, vaan ainoa asia joka lisääntyy itsestään on entropia ja rappio. Paremman tulevaisuuden rakentaminen on kaiken rationaalisen ihmisen päämäärä, mutta mikä määritellään paremmaksi ja miten se saavutetaan ovat kysymyksiä, jotka saattavat erotella ihmisiä toisistaan ja jakaa ihmiset poliittisiin ja maailmankatsomuksellisiin ryhmiin. Kaikki voivat kuitenkin samaistua ideaan paremmasta tulevaisuudesta, vaikka heidän näkemys yhteisestä tai paremmasta tulevaisuudesta ei ole sama.
Liberalismi on yhteiskunnassamme vallassa vain, koska kapitalistinen luokka hyötyy talousliberalismista ja hedonismi markkinointi taktiikkana myy. Kulttuurinen liberalismi ja talousliberalismi tukevat tästä syystä toinen toisiaan. Tämä johtaa yhteiskunnalliseen anarkismiin, jossa raha ja mediavalta ohjaavat yhteiskuntaa valtiomiesten ja kansallisten vastuuhenkilöiden sijaan.
Monet vasemmistoliberaalit kutsuvat itseään sosialisteiksi ja kuuluvat sosialistisiin puolueisiin, sekä pitävät sosialistisia symbooleja ja värejä, mutta eivät edusta sosialismia ja taistelua vapaamarkkinaa ja talousliberalismia vastaan. He ovat liberaaleja ja palvovat vapautta ideologiana enemmän kuin tahtoa rajoittaa pääomaa ja sen valtaa yhteiskunnassamme. Siksi on tärkeää erotella ketä ovat oikeita sosialisteja, joiden kanssa voidaan tehdä mahdollista yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi ja ketkä ovat kontrolloitua oppositiota joiden tarkoitus ei ole taistella pääomaa vastaan, vaan ajaa narsistista yksilövapautta muun yhteiskunnan kustannuksella. Suuryhtiöiden edustama liberalismi eli vapaamarkkina politiikka johtaa aina sosialistisen taistelun kukistumiseen.
Talousliberalismi ja kulttuurinen liberalismi ovat maailmankatsomuksellisesti samanlaisia. Nämä kaksi asiaa tunnetaan myös nimillä vapaamarkkina ja monikulttuurisuus. Molemmat edustavat suunnitelmatonta anarkistista ja epärationaalista maailmaa, josta puuttuu yhdistävä arvopohja kansan tulevaisuutta ajatellen. Väite siitä että meidän kansakuntana pitäisi toimia hetkessä ja anarkiassa on ajatus joka sotii kaikkea rationaalista ajattelua ja eurooppalaisia arvoja vastaan.
Ihmiset voisivat modernissa paternalistisessa yhteiskunnassa lisääntyä miten sattuu välittämättä toisesta osapuolesta tai lapsistaan ja heidän tulevaisuudestaan. Tästä johtuu kasvava aviottomuus, yksinhuoltajuus ja rikkinäisten perheiden kasvu. Avioliitto on julistus vastuusta ja tulevaisuudesta. Ihmiset voisivat olla perustamatta perheitä, koska perhe ei enää edusta tarvittavaa turvallisuutta valtion tuodessa esiin oman paternalistisen turvaverkostonsa. Kyse ei kuitenkaan ole oman eläimellisyytensä kieltämisestä, koska se olisi itselleen valehtelemista, vaan traditionalismissa on kyse oman eläimellisyyden hallitsemista ja sen hallittusta kanavoimisesta. Kaikki uskomukset, rituaalit, tavat ja kulttuuriset perinteet ovat tapoja juhlistaa menneisyyttämme ja sitä ihmisen historiallista voittoa omasta eläimellisyydestään, jonka jälkeen sivistys ja sivilisaatio lähti kukoistamaan.
Liberaalisen arvomaailman vastapuolella on traditionalismi. Traditionalismi edustaa itsensä hillintää ja hallintaa. Traditionalismi edustaa suunnitelmallista säädyllisyyttä, kun taas liberaismi edustaa hetkessä elävää itsekeskeistä hedonismia. Tämä traditionalistinen ajatus peilautuu kaikessa hedonismin ympärillä tapahtuvassa, koska se kyseenalaistaa hedonismin motiivia yksilön ja yhteisön edun ajajana.
Me voisimme mässätä hedonistisesti ja nopeuttaa syömistämme syödä käsin kuten eläimet, mutta me käytämme aterimia koska juhlistamme omaa voittoamme eläimellisyydestämme. Me hallitsemme itseämme ja eläimellisyyttämme, joten me emme ole impulssiivisuuden uhreja. Tämä itsensä hallinta on aristokraattista ja näkyy kaikissa muinaisissa kulttuurisissa riiteissämme, kuten myös avioliitossa, ateriastojen käytössä, tai vaikkapa siisteyden ylläpitämisessä. Siinä missä liberaali alistuu ja palvoo hetkeä, hedonismia ja entropiaa, niin traditionalistinen ihminen pyrkii esteettiseen järjestykseen, riitteihin, perinteisiin ja arvokkuuteen juhlistaen esi-isiensä ja omaa voittoa entropiasta ja omasta eläimellisyydestään.
Avioliitto on lupaus rakkaudesta, yhteisestä tulevaisuudesta miehen ja naisen välillä ja lasten yhteisestä kasvattamisesta. Avioliitto on lupaus perheen perustamisesta, jonka tarkoitus on virallistaa kahden keskein lupaus toisilleen, mutta myös lupaus koko yhteiskunnan edessä, jossa kaikki tietävät kunnioittaa pariskuntaa ja heidän liittoaan. Avioliitto edustaa ja lupaa elämän jatkumisesta, joka itsessään on kaunis ja esille tuotava asia.
Perhe on sosiaalinen altruistinen, mutta myös nepotismi liitto, jonka tarkoitus on tarjota jälkikasvulleen turvaverkko ja mahdollisuus hyvään elämään. Tämä naisen ja miehen välisessä suhteessa korostuu hedelmällisyys ja tämän takia on luonnollista ja normaalia. Liberaalit eivät halua, että ihmisillä olisi perheestä lähtöisin oleva turvaverkkoa, joka tulee biologisesta yhteydestä, eli perheestä, koska perheen sisäinen lojaalisuus saattaisi kyseenalaistaa liberaalisen dogman ja valtiollisen hierarkian.
Liberaalit eivät halua kenenkään kansalaisen olevan liberalististen instituutioiden ulkopuolella traditionistisissa suurperheissä, jotka toimivat valtiollisen sosiaaliturvan ulkopuolisena turvaverkostona. Todellinen lojaali ystävä on ystävä, joka auttaa sinua piilottamaan vaikka ruumiin kyselemättä asiasta sen enempää. Mikään sosiaalinen yhteisö ei pysty pysymään yhdessä ilman jonkinlaista luottamusta ja lojaalisuutta omaa ryhmäänsä kohtaan. Suurimmat mafiat, media, pankki-, ja talouskartellit toimivat perheiden ja perhesuhteiden ympärillä luotujen hyväveliverkostojen ja lojaalisuuden kautta. Perheen sisällä pidetyt salaisuudet pysyvät parhaiten piilossa, koska lojaalisuus on sen sisällä korkeampaa. En sano että nepotistiset kartellit olisivat vastaus poliittisiin ongelmiin tai edes haluttava ja yhteiskunnallisesti järkeviä tavoite, mutta sanon että perhe instituutiona on tärkeä osa lasten kasvatuksellista ympäristöä ja arvojen rakentamisessa, kuten lojaalisuuden, kunnian, rehellisyyden, altruismin ja identiteetin luomisessa. Nepotismi ja luottamus oman perheen sisällä luovat luontaisen turvaverkoston.
Liberaalit eivät usko perheeseen tai lojaalisuuteen. Liberaalilta puuttuu jalo miehekäs arvomaailma, joka perustuisi lojaalisuuteen muita ihmisiä kohtaan. Liberaali on oikeastaan sosiaalinen rotta, joka selviytyy yksilökeskeisessä yhteiskunnassa hyväksikäyttämällä sosiaalista jännitettä ja kerättyä yksityistä tietoa muista, jota hän sitten käyttää manipuloidessaan ja navigoidessaan itseään kohti sosiaalista valtaa. Traditionalistinen ihminen arvostaa luontoa ja näin ollen luontaisia sosiaalisia arvoja. Luontaisiksi arvoiksi lasketaan sukupuoli-ideaalit, lojaalisuus, oman ryhmän sisällä tapahtuva altruismi ja rohkeus, urheus ja kunnia. Siinä missä traditionalistinen ihminen kyseenalaistaisi liberaalista logiikkaa absoluuttisista vapauksista, ihmisoikeuksista tai tasa-arvosta, niin liberaali kieltäytyy rikkomasta omaa arvomaaiilmaansa muiden ihmisten hyvinvoinnin edessä. Liberaali ei anna ihmisten keskeisen kunnian, rehellisyyden, lojaalisuuden ja identiteetin mennä hänen liberaalisen ideologian edelle. Hän on idealisti ja valmis myymään kaiken oman idealismin edestä. Liberaalille liberalismi ideologiana on tärkeämpää kuin muut ihmiset, todellisuus, luonto, luontaiset taipumukset arvoihin ja sen kautta perustuvaan identiteettiin.
Tästä syystä isot traditionalistiset perheet edustavat uhkaa liberaaliselle ideologialle, koska liberalistinen ideologia haluaa hallita miten ihmiset sosialisoituvat, tekevät ystäviä, liittoja keskenään ja pariutuvat vastakkaisen sukupuolen kanssa. Liberaalit vihaavat suurperheitä ja järjestettyjä avioliittoja, koska se edustaa kilpailevaa tapaa tavata vastakkaista sukupuolta viikonloppujen yökerho ja viinarallin sijaan. Liberaalit määrittävät tämän patriarkaattiseksi sortamiseksi, vaikka todellisuudessa he itse vähättelevät naisia ja naisen asemaa tärkeänä perheen tulevaisuuden ja toimivuuden kannalta. Perhe on miehen ja naisen välinen liitto, jossa molemmat osapuolet ajavat oman perheensä tulevaisuutta ja etua. Liberaalit haluavat tehdä tästä käsitteestä mitättömän omien epäloogisten mielipiteidensä takia. Liberaali haluaa tuhota ideaalin perheestä, koska se vihaa kaikkea mikä on materialistisen arvon ulkopuolella.
Liberaalisessa logiikassa hedonismi ja yksilöllisyys on tärkein arvo ja siksi seksi ja perversiot ovat kaikki hyväksyttäviä heidän silmissään. Avioliiton pitää palvella tätä hedonistista liberaalia arvomaailmaa. He argumentoivat että kaikki hedonismi taivaan alla pitää sallia, jolla ei suoraan satuta ja loukkaa toista ja toisen vapautta. Tämän argumentin kautta he pääsevät loogisesti siihen tulokseen, että kaikki seksi ja kaikenlainen avioliitto on sallittava, jos molemmat osapuolet ovat toiminnan puolella. He eivät kykene ymmärtämään kolmannen osapuolen näkökulmaa ja kokonaisvaikutusta koko yhteiskuntaan. Liberaali ei ymmärrä yhteiskunnallista vastuuta, vaan kokee yhteiskunnalliset rajoitukset osana pahaa "fasismia". Heille yhteisöllisyys ja koko yhteiskunnan terveys, rakenne ja tulevaisuus ei merkitse mitään. Siksi he eivät välitä vakavista muutoksista, jota sukupuolineutraali avioliittolaki toisi mukanaan.
Liberaalien argumentti käytännössä perustuu hedonismin sallimiseen. Avioliittokysymyksen järjettömyys voidaan parhaiten osoittaa muuttamalla seksuaalista hedonismia vaikkapa syömiseen ja mässäämiseen ja mitä kansanterveydellistä vaikutusta epäterveillä ruokatottumuksilla ja roskaruualla on yhteisöön ja sen tulevaisuuteen.
Tuntuu, että jos jossain päin maailmaa ylisyöminen, mässääminen ja lihavoituminen on normaalia, niin meidänkin pitäisi normalisoida ja tehdä mässäilystä sosiaalisesti hyväksyttävää ja jopa ihailtavaa täällä Suomessa. Liberaaleilla on aivan sama vaikka sillä olisi kansanterveydellisesti negatiivisia vaikutuksia. He eivät välitä Suomen tulevaisuudesta tai kansanterveydestä, vaan he välittävät liberalistisen ideologian äärimmäisyyksiin viemisestä.
Liberaalien taktiikkaan kuuluu haukkua ja yrittää sosiaalisesti eristää kaikki lihavuutta vastustavat ja terveitä elämäntapojen puolustavat tahot vihaajiksi tai läskien häpäisijöiksi(fat shaming). He kutsuvat kaikkea kansanterveyttä kohentavaa kampanjointia fasismiksi, vihaksi, ja sorroksi, koska sen tarkoituksena on rajoittaa hedonistista ylisyömistä ja kohentaa kansanterveydellisyyttä.
Tässä kohtaa pitäisi kaikkien nähdä selvästi ja ymmärtää liberaalisen logiikan järjettömyys. Tämä sama logiikka seuraa heitä myös seksuaalipolitiikkaan ja sukupuolineutraaliin avioliittokeskusteluun, jossa kaikenlainen hedonistinen seksuaalisuus pitää normalisoida yhteiskunnassamme yhteiskunnan kansanterveyden ja tulevaisuuden kustannuksella. Nämä samat liberaalit eivät kampanjoi fanaattisesti rehellisyyden, urheuden, tai kansallismielisen altruismin puolesta, mutta suu vaahdossa ja pää punaisena marssivat hedonistisen seksuaalisuuden, hetkellisyyden, päihteiden ja eläimellisyyden puolesta.
Liberalismia on vastustettava arvomaailmallisella ja kulttuurisella sodalla. Tämä tapahtuu verkostoitumalla ja rakentamalla tribaalisia yhteisöjä, jotka perustuvat noiden luonnonläheisten, traditionalististen ja pakanallisten arvojen ympärille. Tarkoitus on kilpailuttaa liberaaliset ideaalit ja tarjota elämäntapa, arvomaailma ja kulttuurinen vaihtoehto. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan ihmisten on verkostoiduttava ja tehtävä itse töitä tuon asian ajamiseksi.
tiistai 12. elokuuta 2014
Seksuaalipsykologiaa: seksuaalinen perversio ja homoseksuaalisuus
Homoseksuaalisuus on seksuaalinen perversio, joka on
ottanut seksuaaliseksi kohteekseen saman sukupuolen. Yleisesti homoseksuaalisuutta ja
heteroseksuaalisuutta käsitellään seksuaalisesti ja psykologisesti
erilaisina ilmiöinä, mutta tässä kirjoituksessa koetan osoittaa, että
homoseksuaalisuus on vain yksi perversio muiden joukossa ja pohjautuu
samaan psykologiseen rakenteeseen kuin heteroseksuaalisuus. Väitän että homoseksuaalisuus on vain muokkaantunut
heteroseksuaalisuudesta ja että seksuaalisuutta pystytään muokkaamaan ympäristöllä ja sosialisoitumisen kautta tapahtuvilla seksuaalisilla assosiaatioilla.
Esseeni perustuu Sandor Radon "A Critical Examination of the Concept of Bisexuality", jossa Rado puhuu sukupuolten omaavan taipumusta naiselliseen ja miehiseen seksuaalisuuteen, sekä Otto Weiningerin teoriaan kirjassaan Sukupuoli ja luonne, jossa Weininger esitti sekä naisellisen että miehisen sukupuoliroolin olevan rakenteellisesti mukana molemmissa sukupuolissa. Molemmissa sukupuolissa on sekä naisellista, että miehistä psykologista rakennetta, jotka ovat konfliktissa keskenään ja reagoivat toiseuteen sosiaalisoitumisen ja sosiaalisten assosiaatioiden tarkastelun yhteydessä.
Homoseksuaalisuutta esiintyyy luonnollisesti alistuneissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalinen alistuminen on normaalia sosiaalista käyttäytymistä ryhmähierarkian sisällä, jossa ryhmän sisäisen rauhan ja yhteisen toiminnan kannalta jokaisen on pakko toimia yhteistyössä ja hyväksyä "toiseus", jotta lauman sisällä pysyy rauha. Jokainen lauman jäsen joutuu sosialisoitumaan halutessaan kuulua ryhmään, ja näin ottamaan muut lauman jäsenet huomioon toteuttaessaan itseään ja omia tarpeitaan. Tämä yksilöllisyys, eli oman eläimellisyytensä sensuuri on emaskulaatioitumista laumahierarkiassa. Me joudumme rajoittamaan impulssiivisuuttamme sosiaalisten normien mukaan, tai kärsiä muiden silmissä sosiaalisen leimautumisen. Vain yleisesti hyväksytyillä sosiaalisilla kilpailumuodoilla saamme osoittaa omaa paremmuuttamme ja kivuta hierarkiassa.
Sosiaalisilla normeilla ja assosiaatioilla on vahva linkki seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus on vahvasti yhteydessä persoonallisuuden ja sosiaalisen dynamiikan kanssa. Seksuaalisten roolien toiminta perustuu alistuva- ja alistaja-rooleihin; lävistäjään ja lävistettävään, eli niin sanottuun subjektiin ja objektiin. Sukupuoliroolit edustavat binäärisesti alistavia sekä alistuvia seksuaalirooleja. Seksuaalinen roolisuoritus on sosiaalinen, mutta vahvasti kilpailuhenkinen tilanne, joka perustuu toisen ihmisen seksuaaliseen hallitsemiseen. Miehelle seksuaalinen kokemus on maskuliinisuuden voitto, kun taas naiselle seksuaalinen tavoite on antautua uroksen edessä.
Sukupuoliroolien muokkaantuminen
Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin muokkaantuminen tapahtuu kun henkilö kokee seksuaalista turhautumista, eli henkilön seksuaalinen energia ei pääse purkautumaan yksilöstä. Seksuaalisen turhautumisen takana on sosiaalinen eristäytyminen vastakkaisesta sukupuolesta, josta johtuu seksuaalinen patoutuminen. Tämä patoutuminen johtaa masennukseen, ja masennuksen kautta dysforiaan, joka heikentää ja emaskuloi identiteettiä (minä-kuvaa). Vaikka ihminen tyydyttäisi itseään päästämällä seksuaalista energiaansa ulos, se ei koskaan ole yksinään tarpeeksi. Vaikka ruumiillinen seksuaalinen tyydytys tapahtuisi, eli masturbaatio, niin seksissä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus jää tapahtumatta. Tällöin seksuaalinen kokemus jää vajaaksi. Seksuaalisen paineen purkautumista ei tapahdu, ellei ihminen koe sosiaalista vuorovaikutusta toiseen ihmiseen seksin yhteydessä.
Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa yksilössä sukupuoliroolin, ja tästä syystä myös yksilön identiteetin kyseenalaistumista. Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa epävarmuutta omasta sukupuolestaan. Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa epävarmuutta omasta miehisyydestään tai omasta naisellisuudestaan. Miehellä tämä tarkoittaa emaskuloitumista ja oman mieskuvan heikkenemistä, kun taas naisilla epävarmuus esiintyy oman ulkonäön ja käyttäytymismallien kyseenalaistamisella, jotka sosiaalisesti peilaavat seksuaalista markkina-arvoa.
Miehillä emaskulaatio, eli naisellistuminen luo epävarmuutta omasta seksuaalisuudesta, joka taas kohdistaa kerääntynyttä seksuaalista energiaansa suuntaan, joka antaa vähiten vastusta. Jos sosiaalinen ympäristö ei muutu suhteessa seksuaalisuuteen, voi seksuaalisuus etsiä tietä paineen purkautumiselle muokkaamalla yksilön omaa identiteettiä, ja jopa seksuaalista roolia naisellisempaan suuntaan.
Seksuaalienergia etsii tapaa ja suuntaa purkautua, joka tarjoaa vähiten vastusta. Sillöin yksilön mieli alkaa kyseenalaistamaan kaikkia sosiaalisesti ylläpidettyjä seksuaalisia ihanteita. Ihminen alkaa kyseenalaistamaan yhteiskunnallisten normien ja assosiaatioiden yksilön mieleen rakennettuja seksuaalisia tabuja, koska ihmisen seksuaalinen paine ei pääse purkautumaan ympäristön jo rakennettujen sosiaalinormien, arvojen ja sosiaalisen hierarkian kautta. Seksuaalienergian patoutuma saa ihmisen tarkastelemaan ympäristöään seksuaalisesti, ja etsimään uusia seksuaalisia assosiaatioita, jonka kautta seksuaalipaine pääsee purkautumaan. Ihminen yrittää tulkita sosiaalisia tilanteita ja seksuaalisia piirteitä ympäristöstään, jotta saa patoutuneen seksuaalisen energian purkautumaan.
Yhteiskunnallisten seksuaalisten normien rajat heikkenevät ja pikku hiljaa häviävät rajoittamasta yksilön seksuaalisuutta. Seksuaalisuuden primitiivinen väkivaltainen luonne pääsee eroon kahleistaan. Henkilö etsii seksuaalista kumppaniaan paljon laajemmalta sosiaaliselta skaalalta, jonka seurauksena seksuaalisuus palaa takaisin primitiiviseen tilaansa; alistajaan ja alistettavaan, eli alimpaan yhdistävään nimittäjään. Tässä tilanteessa seksuaalisuus ei enää edusta visuaalista seksuaalista, vaan on puhtaasti sosiaalinen ja predatorinen binääri-identiteetti.
Miesten homoseksuaalisuus ja naisten lesboseksuaalisuus ovat seksuaaliselta rakenteeltaan erilaisia. Naisilla emaskulaatiotila on jatkuvasti päällä, koska se on vahva osa naisten seksuaalista ja sukupuolista identiteettiä. Nainen on lähtökohtaisesti alistuva, ja vaikka nainen esittää vahvaa modernin feminismin tarjoamaa maskuloitua roolia, niin silti nainen on oman biologisen sukupuolen rajoittama.
Modernin feminismin myötä miesten rooli yhteiskunnassa on muuttunut ja miehet ovat paljon naisellisempia, kun taas naiset käyttäytyvät paljon agressiivisemmin ja maskuliinisemmin. Lesboilla biologista sukupuolta ja vahvaa sukupuolesta johtuvaa seksuaalisuutta ei voi muuttaa emaskuloimalla, koska he ovat jo äärimmilleen emaskuloituja, jotta he ovat alkaneet kyseenalastamaan heidän seksuaalisuuttaan alunperin, mutta uuden lesboidentiteetin myötä tapahtuva onnellisuus saattaa vahvistaa ja täten maskuloida seksuaalista lesbo-identiteettiä.
Lesboilua pohjustaa enemmän yhteiskunnallinen viha miehistä identiteettiä kohtaan, kuin suora seksuaalinen luonne. Naisten seksuaalisuus yleisesti on vahvasti emaskuloitunutta jo lähtökohtaisesti ja siksi he eivät käsittele seksuaalisuutta niin vahvasti visuaalisesti, vaan seksuaalisuus on normaalia enemmän sosiaalirooleihin ja äärimmäisen eläimellisyyteen vietyä alistaja ja alistettava rooleihin uppoutumista.
Seksi leboilla kohdistuu sensuaaliseen toiseuteen uppoutumiseen. Itsensä unohtamiseen ja naiselliseen antautumiseen toiseuden edessä. Tässä tapauksessa koska seksuaalisuus on irtautunut visuaalisista ja visuaalisuuden kautta tulevista sosiaalisista määritteistä, voi toinen nainen ottaa maskuliinisen tyydyttäjän roolin.
Masennus ja identiteetti
Masennus on oire emaskulaatiosta ja identiteetin heikkenemisestä, joka lopulta johtaa dysforiaan. Ympärstöllinen ja sosiaalinen onnettomuus masentaa. Masennus on aina seuraus sosiaalisesta eristäytymisestä, tai identiteetin heikkenemisestä sosiaalisesti muiden edessä, ja tätä kautta merkki tapahtuvasta yksilön identiteetin hajoamisesta. Tämä mekaniikka on evoluution myötä kehittynyt muokkaamaan yksilön identiteettiä, jotta yksilö sopeutuisi sosiaaliseen yhteisöön ja myös ilmoittamaan ahdistuksen kautta yksilölle, että jotain pitäisi tehdä oman sosiaalisen statuksen säilyttämiseksi.
Naisellisemmassa ilmapiirissä yhteisöä johtaa vahva sosiaalinormien palvonta. Tämmöisissä erittäin sosiaalisten signaalien ja sosiaalisen tarkkailuun keskittyvässä ympäristössä maskuliininen yksilöllisyys katoaa ja ihmiset sensuroivat itseään peläten oman sosiaalisen statuksen heikkenevän muiden silmissä. Tätä kutsutaan poliittisessa ja sosiaalisessa keskustelussa poliittiseksi korrektiivisuudeksi. Siellä ihmiset sensuroivat itseään, koska pelkäävät tulla leimatuiksi ja hyljityiksi mennessään sosiaalinormien vastaisesti. Tätä kutsutaan ylisosiaalisoitumiseksi.
Homoseksuaalisuus ja sosiaalinen hierarkia
Evoluutiopsykologian kautta tarkasteltuna evoluutiolliset paineet ovat olleet vahvasti mukana ihmisen seksuaalisen psykologian rakentumisessa, sekä sosiaalisen ja geneettisen kehityksen pohjana. Sosiaalisisessa ympäristössä homoseksuaalisuus voi esiintyä vallan välikappaleena, jossa yksilö tulee alistetuksi tai alistaa sosiaalisen hierarkian edistämiseksi. Tästä johtuu että naisvaltaisissa sekavissa valtahierarkiallisissa laumoissa homoseksuaalisuutta esintyy suuremmissa määrin, kuin selkeästi miesvaltaisissa laumoissa, joissa on selkeä hierarkia, jota ei kyseenalaisteta naisellisesti häpäisemällä ja sosiaalisella eristämisellä, vaan tuomalla jotain älyllisesti, sosiaalisesti, tai materiaalisesti pöytään. Miehet viihdyttävät toisiaan kertomalla mitä härskeimpiä vitsejä, tai puhumalla asioista, jotka saattavat edesauttaa yleistä yhteistyötä, tai sosiaalista sidettä materiaalisesti. Kunnioitus ja tätä kautta rauhallisuus miesvaltaisissa laumoissa on yleisempää kuin naisvaltaisten laumojen sisällä. Mitä naisellisempi lauma, sitä enemmän entropiaa ja valtakamppailua naisellisen sosialisoitumisen ympärillä.
Homoseksuaalisuutta esiintyy enemmän naisvaltaisissa yhteisöissä, jossa urokset ovat alistetummassa asemassa suhteessa naaraisiin. Lauman sisällä tapahtuvan miesten emaskuloitumisen kautta miehet hylkäävät miehisen tavan sosialisoitua, ja alkaavat omaksumaan naisellisia sosialisoitumistapoja ja jopa keskitymään kilpailemaan seksuaalisesti ulkonäöstä. Tämmöisissä tapauksissa mies kokee hyödyllisemmäksi kasvattaa valtaansa olemalla osana naaraita ja pelaamalla valtaa epäsuorasti, kun iskemällä päitä yhteen laumaa johtavan naisellisen ilmapiirin ja ilmapiiriä ylläpitävien naisten kanssa. Näin ollen emaskuloitu mies kokee sosiaalisemman tavan edukkaammaksi tavaksi kalastella naisten huomiota, kuin pyrkiä hallitsemaan sosiaalista ilmapiiriä miehekkäämmillä menetelmillä.
Hierarkiassa laskeutuminen usein tarkoittaa myös lisääntymismahdollisuuksien katoamista, jonka takia henkilö masentuu entisestään ja hänen seksuaalisuuensa alkaa muokkaantumaan sosiaalisen ympäristön mukaan. Homoseksuaalisuutta esiintyy erityisen paljon niissä tapauksissa joissa eläin on jäänyt laumassaan tai sosiaalisessa hierarkiassa valtarakenteen ulkopuolelle ja kokee olevansa olosuhteidensa uhri.
Yhteiskunta ja miesten naisellistuminen
Seksuaalinen turhautuminen, emaskulaatio, masennus ja perversioiden määrän kasvu ihmisyhteiskunnassa saattavat johtua monestakin erillisestä syystä. Näitä on toki vaikea lähteä suoralta kädeltä listaamaan ja tutkimaan, koska yhteiskuntamme ja sosiaaliset rakenteemme ovat paljon monimutkaisempia ja yksilölliset elämänkokemukset saattavat olla radikaalisti erilaisia, vaikka heidän sen hetkinen tarkasteltava elämäntilanne olisikin samanlainen. Pohjimmiltaan psykologinen rakenteemme on kuitenkin eläimellinen ja psykologiaamme ohjaa samat evoluutiolliset; biologiset ja sosiaaliset normit, ja noita normeja tarkastelemalla me voimme saapua yleisymmärrykseen.
Yhteiskunnan naisellistumisen myötä seksuaalisuus palaa primitiiviseen alistaja-alistettava-tilaan ja tuolloin seksi väkivaltaistuu. Kun pienellä alueella populaatio kasvaa yli tietyn pisteen hierarkian kärki ja pohja kärjistyy. Tietty määrä uroksia kokee itsensä turhautuneiksi ja sosiaalisen hierarkisen tilanteensa kautta alistetuiksi. He turhautuvat omaan voimattomuuteensa, emaskuloituvat ja kokevat dysforiaa ympäristönsä takia, mistä johtuu heikko sukupuoli-identiteetin ja libidon heikkous, tai puolestaan agressiivisuus ja ylikorostunut maskuloituminen. Homoseksuaalisuus tässä tilanteessa toimii luonnollisena populaatiotasauttajana, koska populaatiotiheyden kasvaessa tiettyyn pisteeseen tietty määrä miehistä jää sosiaalisessa hierarkiassa ja seksuaalisessa kamppailussa ulkopuolelle ja naisellistuu.
Ihmisissä tämä esiintyy parhaiten suurissa teollistuneissa populaatiokeskittymissä, joissa pieni prosentti miehistä kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Jatkuvan itsensä ja miehisyytensä vertaileminen johtaa emaskulaatioon ja lopulta homoseksuaalisuuteen. Vaikka homoseksuaalisuus on luonnollista populaatiokasvun ja laumahierarkian myötä, niin sitä ei voi kutsua luonnolliseksi siinä suhteessa kuin heteroseksuaalisuutta voidaan. Homoseksuaalisuus on seksuaalinen poikkeama ja tyhjä suunta evoluutiollisessa mielessä. Laumassa homoseksuaalinen uros ei kyseenalaista alfan määräysvaltaa. Siksi lauman alfa haluaa emaskuloida muita lauman miehiä ja näin ollen hallita epäsuorasti naaraita.
Homoseksuaalisuuden lisääminen on pelkästään populaation passiivisuuden ja kansan hallinan kautta hyvä tapa saada kansalaiset passiivisiksi. Siksi homoseksuaalisuutta on edistetty median ja eri poliittisten puolueiden taholta. Se on tapa emaskuloida miehiä, jotta miehet eivät toimisi maskuliinisesti ja kyseenalaistaisi auktoriteettia. Tästä syystä esimerkiksi kaikki vallankumoukselliset liikehdinnät ja autoriteettia kyseenalaistavat tahot pitäisi vastustaa homoseksuaalisuutta ja miesten emaskulaatiota, koska se vähentää maskuliinisten miesten määrää yhteiskunnan sisällä. Homoseksuaaliset miehet, kuten myös naiset palvovat autoriteettia ja alistuvat sen edessä.
Homoseksuaalisuuteen vaikuttavat tekijät
Homoseksuaalisuudessa on kyseessä eräänlainen kateus, joka ilmaisee itsensä seksuaalisesti. Kaikki homoseksuaalit ovat henkisesti emaskuloituja tavalla tai toisella ja yrittävät kompensoida kokemaansa heikkoutta seksuaalisella identiteetillään toimimalla lähtökohdiltaan kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla: alistamalla seksuaalisesti muita uroksia ja näin pyrkien osoittamaan olevansa seksuaalisesti alfa muiden urosten kesken, tai kilpailemalla naaraiden kanssa toisen miehen seksuaalisesta huomiosta, ja näin pyrkimällä alfan suosioon omaksumalla naiselliset tavat.
Siispä homoseksuaalinen yksilö yrittää rakentaa seksuaalista mieskuvaansa käyttäytymällä hypermaskuliinisesti, mutta omaksumalla sen teennäisesti eli symbolisesti. Hän hakee maskuliinisuuttaan hankkimalla maskuliinisuuden symboleja, kuten lihaksia, miehiseksi käsittämänsä vaatetuksen, tai käyttäytymällä agressiivisesti peittäen omaa sosiaalista pelkoaan. Hypermaskuliininen homoseksuaali pyrkii haalimaan muita identiteetillisiä maskuliinisuuden symbooleja, jotta voi osoittaa muille alistuville uroksille olevansa "alfa".
Sosialisoituminen alkaa jo ihan lapsesta sukupuolitietoisuuden kasvaessa. Esimerkiksi hemmotellusta ja hiljaisesta lapsesta kasvaa paljon todennäköisemmin homo, kuin hemmotellusta sosiaalisesti aktiivisesta ja äänekkäästä lapsesta. Lapsesta jota ei hemmotella, vaan joka joutuu kokemaan kamppailua ja vastoinkäymisiä, kasvaa paljon todennäköisemmin vahvemman sukupuoli-identiteetin kautta heteroksi, mutta lapsi, jota ei myöskään hemmoteltu ja on vahvasti kokenut hyväksikäyttöä, alitetuksi tulemista ja sosiaalista eristämistä, tulee suuremmalla todennäköisyydellä homoseksuaali.
Henkilön emaskulaatiota voidaan toteuttaa suoraan fyysisellä alistamisella tai sosiaalisella häpäisyllä ja eristämisellä. Väkivaltaa ja fyysistä alistamista voidaan käyttää emaskuloimaan jopa aikuisia miehiä, ja fyysisen sekä seksuaalisen väkivallan kautta voidaan luoda masennus eli emaskulaatiotila, ja masennuksen kautta yksilö oppii sopeutumaan sosiaalisesti ja seksuaalisesti alistuvaan rooliinsa. Ihmisen ego on evoluutiollisesti kehittynyt suojelemaan yksilöä ja tästä syystä yksilö alkaa hakemaan ylpeyttä uudesta emaskuloidusta seksuaalisesta roolistaan. Tämä on täysin normaali reaktio ihmisen psyykessä, koska se varmistaa, että mielenterveys ei ajaudu psykoottisiin tiloihin eikä ihmisestä tule itselleen vaarallinen.
Kukaan ei ole emaskulaation ulkopuolella, ja oikean sosialisoitumisen kautta ketä tahansa voidaan kasvattaa uuteen parafiliaan ja jopa kokonaan uuteen seksuaaliseen identiteettiin.
Esseeni perustuu Sandor Radon "A Critical Examination of the Concept of Bisexuality", jossa Rado puhuu sukupuolten omaavan taipumusta naiselliseen ja miehiseen seksuaalisuuteen, sekä Otto Weiningerin teoriaan kirjassaan Sukupuoli ja luonne, jossa Weininger esitti sekä naisellisen että miehisen sukupuoliroolin olevan rakenteellisesti mukana molemmissa sukupuolissa. Molemmissa sukupuolissa on sekä naisellista, että miehistä psykologista rakennetta, jotka ovat konfliktissa keskenään ja reagoivat toiseuteen sosiaalisoitumisen ja sosiaalisten assosiaatioiden tarkastelun yhteydessä.
Homoseksuaalisuutta esiintyyy luonnollisesti alistuneissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalinen alistuminen on normaalia sosiaalista käyttäytymistä ryhmähierarkian sisällä, jossa ryhmän sisäisen rauhan ja yhteisen toiminnan kannalta jokaisen on pakko toimia yhteistyössä ja hyväksyä "toiseus", jotta lauman sisällä pysyy rauha. Jokainen lauman jäsen joutuu sosialisoitumaan halutessaan kuulua ryhmään, ja näin ottamaan muut lauman jäsenet huomioon toteuttaessaan itseään ja omia tarpeitaan. Tämä yksilöllisyys, eli oman eläimellisyytensä sensuuri on emaskulaatioitumista laumahierarkiassa. Me joudumme rajoittamaan impulssiivisuuttamme sosiaalisten normien mukaan, tai kärsiä muiden silmissä sosiaalisen leimautumisen. Vain yleisesti hyväksytyillä sosiaalisilla kilpailumuodoilla saamme osoittaa omaa paremmuuttamme ja kivuta hierarkiassa.
Sosiaalisilla normeilla ja assosiaatioilla on vahva linkki seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus on vahvasti yhteydessä persoonallisuuden ja sosiaalisen dynamiikan kanssa. Seksuaalisten roolien toiminta perustuu alistuva- ja alistaja-rooleihin; lävistäjään ja lävistettävään, eli niin sanottuun subjektiin ja objektiin. Sukupuoliroolit edustavat binäärisesti alistavia sekä alistuvia seksuaalirooleja. Seksuaalinen roolisuoritus on sosiaalinen, mutta vahvasti kilpailuhenkinen tilanne, joka perustuu toisen ihmisen seksuaaliseen hallitsemiseen. Miehelle seksuaalinen kokemus on maskuliinisuuden voitto, kun taas naiselle seksuaalinen tavoite on antautua uroksen edessä.
Sukupuoliroolien muokkaantuminen
Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin muokkaantuminen tapahtuu kun henkilö kokee seksuaalista turhautumista, eli henkilön seksuaalinen energia ei pääse purkautumaan yksilöstä. Seksuaalisen turhautumisen takana on sosiaalinen eristäytyminen vastakkaisesta sukupuolesta, josta johtuu seksuaalinen patoutuminen. Tämä patoutuminen johtaa masennukseen, ja masennuksen kautta dysforiaan, joka heikentää ja emaskuloi identiteettiä (minä-kuvaa). Vaikka ihminen tyydyttäisi itseään päästämällä seksuaalista energiaansa ulos, se ei koskaan ole yksinään tarpeeksi. Vaikka ruumiillinen seksuaalinen tyydytys tapahtuisi, eli masturbaatio, niin seksissä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus jää tapahtumatta. Tällöin seksuaalinen kokemus jää vajaaksi. Seksuaalisen paineen purkautumista ei tapahdu, ellei ihminen koe sosiaalista vuorovaikutusta toiseen ihmiseen seksin yhteydessä.
Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa yksilössä sukupuoliroolin, ja tästä syystä myös yksilön identiteetin kyseenalaistumista. Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa epävarmuutta omasta sukupuolestaan. Seksuaalisen paineen kasvu tarkoittaa epävarmuutta omasta miehisyydestään tai omasta naisellisuudestaan. Miehellä tämä tarkoittaa emaskuloitumista ja oman mieskuvan heikkenemistä, kun taas naisilla epävarmuus esiintyy oman ulkonäön ja käyttäytymismallien kyseenalaistamisella, jotka sosiaalisesti peilaavat seksuaalista markkina-arvoa.
Miehillä emaskulaatio, eli naisellistuminen luo epävarmuutta omasta seksuaalisuudesta, joka taas kohdistaa kerääntynyttä seksuaalista energiaansa suuntaan, joka antaa vähiten vastusta. Jos sosiaalinen ympäristö ei muutu suhteessa seksuaalisuuteen, voi seksuaalisuus etsiä tietä paineen purkautumiselle muokkaamalla yksilön omaa identiteettiä, ja jopa seksuaalista roolia naisellisempaan suuntaan.
Seksuaalienergia etsii tapaa ja suuntaa purkautua, joka tarjoaa vähiten vastusta. Sillöin yksilön mieli alkaa kyseenalaistamaan kaikkia sosiaalisesti ylläpidettyjä seksuaalisia ihanteita. Ihminen alkaa kyseenalaistamaan yhteiskunnallisten normien ja assosiaatioiden yksilön mieleen rakennettuja seksuaalisia tabuja, koska ihmisen seksuaalinen paine ei pääse purkautumaan ympäristön jo rakennettujen sosiaalinormien, arvojen ja sosiaalisen hierarkian kautta. Seksuaalienergian patoutuma saa ihmisen tarkastelemaan ympäristöään seksuaalisesti, ja etsimään uusia seksuaalisia assosiaatioita, jonka kautta seksuaalipaine pääsee purkautumaan. Ihminen yrittää tulkita sosiaalisia tilanteita ja seksuaalisia piirteitä ympäristöstään, jotta saa patoutuneen seksuaalisen energian purkautumaan.
Yhteiskunnallisten seksuaalisten normien rajat heikkenevät ja pikku hiljaa häviävät rajoittamasta yksilön seksuaalisuutta. Seksuaalisuuden primitiivinen väkivaltainen luonne pääsee eroon kahleistaan. Henkilö etsii seksuaalista kumppaniaan paljon laajemmalta sosiaaliselta skaalalta, jonka seurauksena seksuaalisuus palaa takaisin primitiiviseen tilaansa; alistajaan ja alistettavaan, eli alimpaan yhdistävään nimittäjään. Tässä tilanteessa seksuaalisuus ei enää edusta visuaalista seksuaalista, vaan on puhtaasti sosiaalinen ja predatorinen binääri-identiteetti.
Miesten homoseksuaalisuus ja naisten lesboseksuaalisuus ovat seksuaaliselta rakenteeltaan erilaisia. Naisilla emaskulaatiotila on jatkuvasti päällä, koska se on vahva osa naisten seksuaalista ja sukupuolista identiteettiä. Nainen on lähtökohtaisesti alistuva, ja vaikka nainen esittää vahvaa modernin feminismin tarjoamaa maskuloitua roolia, niin silti nainen on oman biologisen sukupuolen rajoittama.
Modernin feminismin myötä miesten rooli yhteiskunnassa on muuttunut ja miehet ovat paljon naisellisempia, kun taas naiset käyttäytyvät paljon agressiivisemmin ja maskuliinisemmin. Lesboilla biologista sukupuolta ja vahvaa sukupuolesta johtuvaa seksuaalisuutta ei voi muuttaa emaskuloimalla, koska he ovat jo äärimmilleen emaskuloituja, jotta he ovat alkaneet kyseenalastamaan heidän seksuaalisuuttaan alunperin, mutta uuden lesboidentiteetin myötä tapahtuva onnellisuus saattaa vahvistaa ja täten maskuloida seksuaalista lesbo-identiteettiä.
Lesboilua pohjustaa enemmän yhteiskunnallinen viha miehistä identiteettiä kohtaan, kuin suora seksuaalinen luonne. Naisten seksuaalisuus yleisesti on vahvasti emaskuloitunutta jo lähtökohtaisesti ja siksi he eivät käsittele seksuaalisuutta niin vahvasti visuaalisesti, vaan seksuaalisuus on normaalia enemmän sosiaalirooleihin ja äärimmäisen eläimellisyyteen vietyä alistaja ja alistettava rooleihin uppoutumista.
Seksi leboilla kohdistuu sensuaaliseen toiseuteen uppoutumiseen. Itsensä unohtamiseen ja naiselliseen antautumiseen toiseuden edessä. Tässä tapauksessa koska seksuaalisuus on irtautunut visuaalisista ja visuaalisuuden kautta tulevista sosiaalisista määritteistä, voi toinen nainen ottaa maskuliinisen tyydyttäjän roolin.
Masennus ja identiteetti
Masennus on oire emaskulaatiosta ja identiteetin heikkenemisestä, joka lopulta johtaa dysforiaan. Ympärstöllinen ja sosiaalinen onnettomuus masentaa. Masennus on aina seuraus sosiaalisesta eristäytymisestä, tai identiteetin heikkenemisestä sosiaalisesti muiden edessä, ja tätä kautta merkki tapahtuvasta yksilön identiteetin hajoamisesta. Tämä mekaniikka on evoluution myötä kehittynyt muokkaamaan yksilön identiteettiä, jotta yksilö sopeutuisi sosiaaliseen yhteisöön ja myös ilmoittamaan ahdistuksen kautta yksilölle, että jotain pitäisi tehdä oman sosiaalisen statuksen säilyttämiseksi.
Naisellisemmassa ilmapiirissä yhteisöä johtaa vahva sosiaalinormien palvonta. Tämmöisissä erittäin sosiaalisten signaalien ja sosiaalisen tarkkailuun keskittyvässä ympäristössä maskuliininen yksilöllisyys katoaa ja ihmiset sensuroivat itseään peläten oman sosiaalisen statuksen heikkenevän muiden silmissä. Tätä kutsutaan poliittisessa ja sosiaalisessa keskustelussa poliittiseksi korrektiivisuudeksi. Siellä ihmiset sensuroivat itseään, koska pelkäävät tulla leimatuiksi ja hyljityiksi mennessään sosiaalinormien vastaisesti. Tätä kutsutaan ylisosiaalisoitumiseksi.
Homoseksuaalisuus ja sosiaalinen hierarkia
Evoluutiopsykologian kautta tarkasteltuna evoluutiolliset paineet ovat olleet vahvasti mukana ihmisen seksuaalisen psykologian rakentumisessa, sekä sosiaalisen ja geneettisen kehityksen pohjana. Sosiaalisisessa ympäristössä homoseksuaalisuus voi esiintyä vallan välikappaleena, jossa yksilö tulee alistetuksi tai alistaa sosiaalisen hierarkian edistämiseksi. Tästä johtuu että naisvaltaisissa sekavissa valtahierarkiallisissa laumoissa homoseksuaalisuutta esintyy suuremmissa määrin, kuin selkeästi miesvaltaisissa laumoissa, joissa on selkeä hierarkia, jota ei kyseenalaisteta naisellisesti häpäisemällä ja sosiaalisella eristämisellä, vaan tuomalla jotain älyllisesti, sosiaalisesti, tai materiaalisesti pöytään. Miehet viihdyttävät toisiaan kertomalla mitä härskeimpiä vitsejä, tai puhumalla asioista, jotka saattavat edesauttaa yleistä yhteistyötä, tai sosiaalista sidettä materiaalisesti. Kunnioitus ja tätä kautta rauhallisuus miesvaltaisissa laumoissa on yleisempää kuin naisvaltaisten laumojen sisällä. Mitä naisellisempi lauma, sitä enemmän entropiaa ja valtakamppailua naisellisen sosialisoitumisen ympärillä.
Homoseksuaalisuutta esiintyy enemmän naisvaltaisissa yhteisöissä, jossa urokset ovat alistetummassa asemassa suhteessa naaraisiin. Lauman sisällä tapahtuvan miesten emaskuloitumisen kautta miehet hylkäävät miehisen tavan sosialisoitua, ja alkaavat omaksumaan naisellisia sosialisoitumistapoja ja jopa keskitymään kilpailemaan seksuaalisesti ulkonäöstä. Tämmöisissä tapauksissa mies kokee hyödyllisemmäksi kasvattaa valtaansa olemalla osana naaraita ja pelaamalla valtaa epäsuorasti, kun iskemällä päitä yhteen laumaa johtavan naisellisen ilmapiirin ja ilmapiiriä ylläpitävien naisten kanssa. Näin ollen emaskuloitu mies kokee sosiaalisemman tavan edukkaammaksi tavaksi kalastella naisten huomiota, kuin pyrkiä hallitsemaan sosiaalista ilmapiiriä miehekkäämmillä menetelmillä.
Hierarkiassa laskeutuminen usein tarkoittaa myös lisääntymismahdollisuuksien katoamista, jonka takia henkilö masentuu entisestään ja hänen seksuaalisuuensa alkaa muokkaantumaan sosiaalisen ympäristön mukaan. Homoseksuaalisuutta esiintyy erityisen paljon niissä tapauksissa joissa eläin on jäänyt laumassaan tai sosiaalisessa hierarkiassa valtarakenteen ulkopuolelle ja kokee olevansa olosuhteidensa uhri.
Yhteiskunta ja miesten naisellistuminen
Seksuaalinen turhautuminen, emaskulaatio, masennus ja perversioiden määrän kasvu ihmisyhteiskunnassa saattavat johtua monestakin erillisestä syystä. Näitä on toki vaikea lähteä suoralta kädeltä listaamaan ja tutkimaan, koska yhteiskuntamme ja sosiaaliset rakenteemme ovat paljon monimutkaisempia ja yksilölliset elämänkokemukset saattavat olla radikaalisti erilaisia, vaikka heidän sen hetkinen tarkasteltava elämäntilanne olisikin samanlainen. Pohjimmiltaan psykologinen rakenteemme on kuitenkin eläimellinen ja psykologiaamme ohjaa samat evoluutiolliset; biologiset ja sosiaaliset normit, ja noita normeja tarkastelemalla me voimme saapua yleisymmärrykseen.
Yhteiskunnan naisellistumisen myötä seksuaalisuus palaa primitiiviseen alistaja-alistettava-tilaan ja tuolloin seksi väkivaltaistuu. Kun pienellä alueella populaatio kasvaa yli tietyn pisteen hierarkian kärki ja pohja kärjistyy. Tietty määrä uroksia kokee itsensä turhautuneiksi ja sosiaalisen hierarkisen tilanteensa kautta alistetuiksi. He turhautuvat omaan voimattomuuteensa, emaskuloituvat ja kokevat dysforiaa ympäristönsä takia, mistä johtuu heikko sukupuoli-identiteetin ja libidon heikkous, tai puolestaan agressiivisuus ja ylikorostunut maskuloituminen. Homoseksuaalisuus tässä tilanteessa toimii luonnollisena populaatiotasauttajana, koska populaatiotiheyden kasvaessa tiettyyn pisteeseen tietty määrä miehistä jää sosiaalisessa hierarkiassa ja seksuaalisessa kamppailussa ulkopuolelle ja naisellistuu.
Ihmisissä tämä esiintyy parhaiten suurissa teollistuneissa populaatiokeskittymissä, joissa pieni prosentti miehistä kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Jatkuvan itsensä ja miehisyytensä vertaileminen johtaa emaskulaatioon ja lopulta homoseksuaalisuuteen. Vaikka homoseksuaalisuus on luonnollista populaatiokasvun ja laumahierarkian myötä, niin sitä ei voi kutsua luonnolliseksi siinä suhteessa kuin heteroseksuaalisuutta voidaan. Homoseksuaalisuus on seksuaalinen poikkeama ja tyhjä suunta evoluutiollisessa mielessä. Laumassa homoseksuaalinen uros ei kyseenalaista alfan määräysvaltaa. Siksi lauman alfa haluaa emaskuloida muita lauman miehiä ja näin ollen hallita epäsuorasti naaraita.
Homoseksuaalisuuden lisääminen on pelkästään populaation passiivisuuden ja kansan hallinan kautta hyvä tapa saada kansalaiset passiivisiksi. Siksi homoseksuaalisuutta on edistetty median ja eri poliittisten puolueiden taholta. Se on tapa emaskuloida miehiä, jotta miehet eivät toimisi maskuliinisesti ja kyseenalaistaisi auktoriteettia. Tästä syystä esimerkiksi kaikki vallankumoukselliset liikehdinnät ja autoriteettia kyseenalaistavat tahot pitäisi vastustaa homoseksuaalisuutta ja miesten emaskulaatiota, koska se vähentää maskuliinisten miesten määrää yhteiskunnan sisällä. Homoseksuaaliset miehet, kuten myös naiset palvovat autoriteettia ja alistuvat sen edessä.
Homoseksuaalisuuteen vaikuttavat tekijät
Homoseksuaalisuudessa on kyseessä eräänlainen kateus, joka ilmaisee itsensä seksuaalisesti. Kaikki homoseksuaalit ovat henkisesti emaskuloituja tavalla tai toisella ja yrittävät kompensoida kokemaansa heikkoutta seksuaalisella identiteetillään toimimalla lähtökohdiltaan kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla: alistamalla seksuaalisesti muita uroksia ja näin pyrkien osoittamaan olevansa seksuaalisesti alfa muiden urosten kesken, tai kilpailemalla naaraiden kanssa toisen miehen seksuaalisesta huomiosta, ja näin pyrkimällä alfan suosioon omaksumalla naiselliset tavat.
Siispä homoseksuaalinen yksilö yrittää rakentaa seksuaalista mieskuvaansa käyttäytymällä hypermaskuliinisesti, mutta omaksumalla sen teennäisesti eli symbolisesti. Hän hakee maskuliinisuuttaan hankkimalla maskuliinisuuden symboleja, kuten lihaksia, miehiseksi käsittämänsä vaatetuksen, tai käyttäytymällä agressiivisesti peittäen omaa sosiaalista pelkoaan. Hypermaskuliininen homoseksuaali pyrkii haalimaan muita identiteetillisiä maskuliinisuuden symbooleja, jotta voi osoittaa muille alistuville uroksille olevansa "alfa".
Sosialisoituminen alkaa jo ihan lapsesta sukupuolitietoisuuden kasvaessa. Esimerkiksi hemmotellusta ja hiljaisesta lapsesta kasvaa paljon todennäköisemmin homo, kuin hemmotellusta sosiaalisesti aktiivisesta ja äänekkäästä lapsesta. Lapsesta jota ei hemmotella, vaan joka joutuu kokemaan kamppailua ja vastoinkäymisiä, kasvaa paljon todennäköisemmin vahvemman sukupuoli-identiteetin kautta heteroksi, mutta lapsi, jota ei myöskään hemmoteltu ja on vahvasti kokenut hyväksikäyttöä, alitetuksi tulemista ja sosiaalista eristämistä, tulee suuremmalla todennäköisyydellä homoseksuaali.
Henkilön emaskulaatiota voidaan toteuttaa suoraan fyysisellä alistamisella tai sosiaalisella häpäisyllä ja eristämisellä. Väkivaltaa ja fyysistä alistamista voidaan käyttää emaskuloimaan jopa aikuisia miehiä, ja fyysisen sekä seksuaalisen väkivallan kautta voidaan luoda masennus eli emaskulaatiotila, ja masennuksen kautta yksilö oppii sopeutumaan sosiaalisesti ja seksuaalisesti alistuvaan rooliinsa. Ihmisen ego on evoluutiollisesti kehittynyt suojelemaan yksilöä ja tästä syystä yksilö alkaa hakemaan ylpeyttä uudesta emaskuloidusta seksuaalisesta roolistaan. Tämä on täysin normaali reaktio ihmisen psyykessä, koska se varmistaa, että mielenterveys ei ajaudu psykoottisiin tiloihin eikä ihmisestä tule itselleen vaarallinen.
Kukaan ei ole emaskulaation ulkopuolella, ja oikean sosialisoitumisen kautta ketä tahansa voidaan kasvattaa uuteen parafiliaan ja jopa kokonaan uuteen seksuaaliseen identiteettiin.
torstai 5. kesäkuuta 2014
Globalisaatio on kapitalismin suurin tuote
Globalisaatio ja teollistuminen molemmat nousevat käsi kädessä kapitalismista. Globalisaatiota ei ilmiönä olisi ellei kapitalismi ja voiton maksimointi olisi luonut teollistumista ja tahtoa laajentaa markkinoita. Teollistuminen sai kapitalismin karkaamaan käsistä, jolloin siitä tuli yhteiskunnallinen ongelma paikallispopulaatiolle. Siinä missä ennen kapitalismi oli rajoitettu paikallistalouteen, niin teollistuminen sai voiton tavoittelun koko maailman kattavaksi. Ihmisestä tuli proletaari, eli työntekijä ja kuluttaja. Koska kapitalismi ja raha käsittelevät arvoa on ymmärrettävä mitä oikein "arvo" ja "arvokkuus" merkitsee. Arvokkuus ja arvo ovat abstrakteja käsitteitä, jota raha yrittää valjastaa ja antaa tuotteen arvolle numeroarvoa jolla verrata muihin tuotteisiin. Ihmisyydessä arvokkuus nousee orgaanisesti ihmisistä ja ihmisten sekä kansakuntien historiasta. Kulttuurinen ainutlaatuisuus on aina arvokkuutta, joka kumpuaa ajasta eli historiastamme.
Ihminen käsittää ainutlaatuisuuden vertailemalla kahta kohdetta keskenään ja ymmärtäen mitkä asiat tekevät niistä ainutlaatuista, eli ymmärtämällä arvoa erottelemalla. Myös ymmärtämällä elämän ja asioiden hetkellisyyden tuo asioille ja ihmisille arvoa. Aika on kultaa ja tuo lisä arvoa tavaraan. Aikaamme ei saa koskaan takaisin, joka tekee antiikkisista ja vanhasta taiteesta arvokasta ja ainutlaatuista. Kulttuuri joka edustaa kansakuntaa ja sen historiaa on se mikä tekee taiteesta ja kulttuurista arvokasta, koska sitä ei voi rahallisesti mitata. Yhtä lailla Etelä-Ameriikan intiaanisivilisaatioiden rauniot ja pyramiidit ovat arvokkaita ainutlaatuisuudessaan kuin Japanin vanhat temppelit tai Ruotsin viikinkien riimukivet. Niiden arvoa ei mitata rahassa, vaan historiallisessa ainutlaatuisuudessa, joka edustaa kansallista perintöä.
Tätä arvokkuuden nostamista ainutlaatuisuuteen ja historiaan voidaan aina sanoa kapitalismin vastaiseksi. Siksi kapitalistisessa yhteiskunnassa historia nähdään paheena, ellei tuota historiaa voida valjastaa markkinavoimien hyödyksi. Kapitalistinen kulutuskulttuurimme on rakentanut uutta kulttuurista identiteettiä, joka luo ihmisistä kuluttajia ja käveleviä mainosnukkeja, jotka kantavat ylpeinä yritysten ja heidän tuotteidensa logoja, ja näin syrjäyttävät vanhan ja ainutlaatuisen alkuperäiskulttuurin.
Kapitalismi haluaa nostattaa omaa vaikutusvaltaansa, joten sen on pelkästään luonteensa puolesta tultava globaaliksi, jotta se voi maksimoida voittoa. Siksi globalismi on kapitalismin suurin tuote. Saman aikainen kapitalismin vastustaminen ja globalisaation puolustaminen on ristiriitaista ja mielenvikaista.
Todellinen taistelu kapitalismia ja globalisaatiota vastaan vaatii kokonaan arvomaailmallisen muuttamista rahallisesta arvosta kohti ihmisläheisempää sosialistista arvomaailmaa. Monet vasemmistolaiset julistavat kapitalismin vastaisuutta, mutta kieltäytyvät muuttamasta arvomaailmaansa kuka mistäkin syystä. He palvovat rahaa ja rakentavat omaa identiteettiään kuluttajana. Heille raha on korkein arvo, vaikka moni sen itselleen kieltäisi. He kuitenkin ostavat uusimmat iPodit ja muotituotteet, jotka osoittavat muille, että he ovat muita modernistisempia kuluttajia.
Raha ei tunne lojaalisuutta. Lojaalisuus on sosiaalisista arvoista korkein, koska se on henkilökohtaista ja ihmisläheistä. Yhtälailla kapitalismin vastainen arvomaailmaan kuuluu kulttuurihistoriallinen revionismi, traditionalismi, kuin sosiaaliset ja orgaaniset elämää ylistävät arvot lojaalisuudesta, kunniasta, ylpeydestä, kauneudesta ja urheudesta, tai työstä joka on kaikkien ihmisten saavutusten takana. Nämä ovat asioita, jotka ovat rahallisen arvon ulkopuolella.
Miksi itseään sosialisteiksi ja antikapitalisteiksi siteeraava vasemmisto sitten vihaa näitä käsitteitä rahallisen arvon syrjimisestä ja orgaanisen historiallisen ja sosiaalisen arvon nostattamisesta? Koska heidän ideologinen rakenteensa on ristiriitainen ja kognitiivinen dissonanssi estää heitä hyväksymättä tätä tosiasiaa. Relatiivisuus ja tasa-arvoisuuden julistaminen kulttuurisesti on saattanut heidät kohti tyhjää kulutuskulttuuria ja kuluttajan identiteettiä, mutta silti he yrittävät pitää teennäisestä kapitalismin vastaisuudestaan kiinni. Tämän ristiriitaisuuden julistaminen ja julkituominen saa kenet tahansa rehellisen yksilön miettimään omaa arvomaailmaansa uudestaan.

Tätä arvokkuuden nostamista ainutlaatuisuuteen ja historiaan voidaan aina sanoa kapitalismin vastaiseksi. Siksi kapitalistisessa yhteiskunnassa historia nähdään paheena, ellei tuota historiaa voida valjastaa markkinavoimien hyödyksi. Kapitalistinen kulutuskulttuurimme on rakentanut uutta kulttuurista identiteettiä, joka luo ihmisistä kuluttajia ja käveleviä mainosnukkeja, jotka kantavat ylpeinä yritysten ja heidän tuotteidensa logoja, ja näin syrjäyttävät vanhan ja ainutlaatuisen alkuperäiskulttuurin.
Kapitalismi haluaa nostattaa omaa vaikutusvaltaansa, joten sen on pelkästään luonteensa puolesta tultava globaaliksi, jotta se voi maksimoida voittoa. Siksi globalismi on kapitalismin suurin tuote. Saman aikainen kapitalismin vastustaminen ja globalisaation puolustaminen on ristiriitaista ja mielenvikaista.
Todellinen taistelu kapitalismia ja globalisaatiota vastaan vaatii kokonaan arvomaailmallisen muuttamista rahallisesta arvosta kohti ihmisläheisempää sosialistista arvomaailmaa. Monet vasemmistolaiset julistavat kapitalismin vastaisuutta, mutta kieltäytyvät muuttamasta arvomaailmaansa kuka mistäkin syystä. He palvovat rahaa ja rakentavat omaa identiteettiään kuluttajana. Heille raha on korkein arvo, vaikka moni sen itselleen kieltäisi. He kuitenkin ostavat uusimmat iPodit ja muotituotteet, jotka osoittavat muille, että he ovat muita modernistisempia kuluttajia.
Raha ei tunne lojaalisuutta. Lojaalisuus on sosiaalisista arvoista korkein, koska se on henkilökohtaista ja ihmisläheistä. Yhtälailla kapitalismin vastainen arvomaailmaan kuuluu kulttuurihistoriallinen revionismi, traditionalismi, kuin sosiaaliset ja orgaaniset elämää ylistävät arvot lojaalisuudesta, kunniasta, ylpeydestä, kauneudesta ja urheudesta, tai työstä joka on kaikkien ihmisten saavutusten takana. Nämä ovat asioita, jotka ovat rahallisen arvon ulkopuolella.
Miksi itseään sosialisteiksi ja antikapitalisteiksi siteeraava vasemmisto sitten vihaa näitä käsitteitä rahallisen arvon syrjimisestä ja orgaanisen historiallisen ja sosiaalisen arvon nostattamisesta? Koska heidän ideologinen rakenteensa on ristiriitainen ja kognitiivinen dissonanssi estää heitä hyväksymättä tätä tosiasiaa. Relatiivisuus ja tasa-arvoisuuden julistaminen kulttuurisesti on saattanut heidät kohti tyhjää kulutuskulttuuria ja kuluttajan identiteettiä, mutta silti he yrittävät pitää teennäisestä kapitalismin vastaisuudestaan kiinni. Tämän ristiriitaisuuden julistaminen ja julkituominen saa kenet tahansa rehellisen yksilön miettimään omaa arvomaailmaansa uudestaan.
perjantai 23. toukokuuta 2014
48 Valtalakia
Robert Green kirjoitti kirjan 48 vallan lakija, jotka ovat tiiviste machiavelliämäisestä ajattelusta. Näiden lakien opettelu ja sisäistäminen auttaa sinua menestymään työjohdossa, politiikassa, sosiaalissa tilanteissa, tai missä tahansa elämän osa-alueessa. Jokaisen politiikasta ja menestyksestä kiinnostuneen on ymmärrettävä nämä politiikan perusteet. NÄMÄ OVAT VALLAN KULMAKIVET ja KAIKKI politiikka perustuu tähän machiavelliseen ajatteluun.
Moderni politiikka on vain naamioinut nämä kylmät tosiasiat moralismin taakse. Moderni ihminen palvoo fanaattisesti tuota moralistista illuusioitaan. Miksi ihmeessä moderni sosiaalidemokratia ei palvele kansaansa, jos jokainen kansalainen ja kansanedustaja haluaa vain kansansa hyvää? Vallassa ei ole kyse hyvästä ja pahasta vaan hallinnasta. Se miksi mitään "hyvää" ei koskaan saada aikaiseksi johtuu juuri siitä, että politiikka on valtapeliä. Tässä on oma käännökseni Robert Greenin 48 vallan lakia...
Laki 1
Älä koskaan astu mestarisi edelle
Anna aina mestarisi nauttia turvallisesti omasta paikastaan. Kun haluat tehdä vaikutuksen mestariisi älä koskaan leveile ja tee hänen oloaan uhatuksi tai epävarmaksi. Yritykset luoda vaikutusta saattavat helposti luoda käänteisen vaikutuksen. Varmista että mestarillesi jää aina viimeisenä erinomainen mielikuva itsestään, samalla varmistaen oman paikkasi mestarin vieressä.
Laki 2
Älä koskaan luota ystäviin - Opi hyväksikäyttämään vihamiehiäsi
Varo ystäviäsi, koska vain ystävä johon sinä luotat voi pettää. Jos kateus kasvaa vapaasti voi ystävän mieli tulehtua. Ystävistäsi tulee helposti hemmoteltuja ja tyrannisia. Palkkaa siksi vaikka joku entisistä vihamiehistäsi, koska hän on paljon lojaalisempi. Vihamiehillä on enemmän todistettavaa kuin ystävälläsi. Sinulla on enemmän pelättävää ystäviltäsi kuin vihamiehiltäsi.
Laki 3
Piiloita aikeesi
Pidä ihmiset epätasapainossa ja pimennossa kertomatta koskaan aikeitasi. Jos heillä ei ole mitään tietoa mitä sinä olet aikomassa, niin he eivät voi myöskään puolustautua. Ohjaa heidät pitkälle väärää polkua, eksytä heidät usvaan ja kun he vihdoin ymmärtävät sinun todelliset aikeesi, niin on jo liian myöhäistä.
Piiloita aikeesi
Pidä ihmiset epätasapainossa ja pimennossa kertomatta koskaan aikeitasi. Jos heillä ei ole mitään tietoa mitä sinä olet aikomassa, niin he eivät voi myöskään puolustautua. Ohjaa heidät pitkälle väärää polkua, eksytä heidät usvaan ja kun he vihdoin ymmärtävät sinun todelliset aikeesi, niin on jo liian myöhäistä.
Laki 4
Puhu aina vähemmän kuin tarvittaan
Kun yrität vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin sanoilla pitää sinun muistaa mitä enemmän puhut, sitä tavallisemmalta ja arkipäiväiseltä sinä kuulostat. Liiallinen mäkätys saa sinut näyttämään heikolta, tyhjänpäiväiseltä ja henkilöltä jolla ei ole oikeaa vaikutusvaltaa. Vaikka sanotkin silloin tällöin jotain erityistä, niin se uppoaa kaiken muun arkipäiväisen joukkoon. Suuret hallitsijat tekevät vaikutuksen sanomalla vähän. Sitä enemmän sinä olet äänessä, sitä todennäköisempää on että sinä sanot jotain tyhmää. Hiljaisuus on kultaa.
Puhu aina vähemmän kuin tarvittaan
Kun yrität vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin sanoilla pitää sinun muistaa mitä enemmän puhut, sitä tavallisemmalta ja arkipäiväiseltä sinä kuulostat. Liiallinen mäkätys saa sinut näyttämään heikolta, tyhjänpäiväiseltä ja henkilöltä jolla ei ole oikeaa vaikutusvaltaa. Vaikka sanotkin silloin tällöin jotain erityistä, niin se uppoaa kaiken muun arkipäiväisen joukkoon. Suuret hallitsijat tekevät vaikutuksen sanomalla vähän. Sitä enemmän sinä olet äänessä, sitä todennäköisempää on että sinä sanot jotain tyhmää. Hiljaisuus on kultaa.
Laki 5
Niin moni asia riippuu julkikuvastasi – Puolusta sitä elämälläsi
Imago on vallan kulmakivi. Pelkän kuuluisuutesi kautta voit pelotella, hallita ja voittaa. Tee imagostasi rohkea, vahva, älykäs lojaali, lutettava, mutta ennen kaikkea muodoton, jotta sitä vastaan on vaikea hyökkätä. Ole aina valmis mahdollista hyökkäystä vastaan ja kalasta ne jo ennen kuin ne tapahtuu. Samalla opi tuhoamaan vihamiehesi tuhoamalla heidän imagonsa avaamalla reikiä heidän haarniskaan. Sen jälkeen anna yleisön ja yleisen mielipiteen päättää vastustajasi kohtalon.
Niin moni asia riippuu julkikuvastasi – Puolusta sitä elämälläsi
Imago on vallan kulmakivi. Pelkän kuuluisuutesi kautta voit pelotella, hallita ja voittaa. Tee imagostasi rohkea, vahva, älykäs lojaali, lutettava, mutta ennen kaikkea muodoton, jotta sitä vastaan on vaikea hyökkätä. Ole aina valmis mahdollista hyökkäystä vastaan ja kalasta ne jo ennen kuin ne tapahtuu. Samalla opi tuhoamaan vihamiehesi tuhoamalla heidän imagonsa avaamalla reikiä heidän haarniskaan. Sen jälkeen anna yleisön ja yleisen mielipiteen päättää vastustajasi kohtalon.
Laki 6
Kaappaa näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä
Se mikä ei näy julki ei merkitse mitään. Älä koskaan anna itsesi kadota väkijoukkoon. Astu esiin! Ole näkyvillä hinnalla millä hyvänsä. Tee itsestäsi julkisuuden magneetti esiintymällä isompana, värikkäämpänä, mysteerisempänä kuin muut.
Kaappaa näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä
Se mikä ei näy julki ei merkitse mitään. Älä koskaan anna itsesi kadota väkijoukkoon. Astu esiin! Ole näkyvillä hinnalla millä hyvänsä. Tee itsestäsi julkisuuden magneetti esiintymällä isompana, värikkäämpänä, mysteerisempänä kuin muut.
Laki 7
Teetä muilla asioita puolestasi, mutta ota aina kunnia itsellesi
Käytä viisautta, tietoa ja liikettä edistääksesi omia tavoitteita. Muiden hyväksikäyttö säästää aikaa ja energiaa, sekä se antaa sinulle nopeuden ja elastisuuden auran muiden silmissä. Loppujen lopuksi auttajasi jäävät unohduksiin, kun sinä saat kaiken kunnian. Älä koskaan tee asioita, jota joku toinen voi tehdä.
Teetä muilla asioita puolestasi, mutta ota aina kunnia itsellesi
Käytä viisautta, tietoa ja liikettä edistääksesi omia tavoitteita. Muiden hyväksikäyttö säästää aikaa ja energiaa, sekä se antaa sinulle nopeuden ja elastisuuden auran muiden silmissä. Loppujen lopuksi auttajasi jäävät unohduksiin, kun sinä saat kaiken kunnian. Älä koskaan tee asioita, jota joku toinen voi tehdä.
Laki 8
Houkuttele käyttämällä syöttiä jotta muut tulevat luoksesi
Kun pakotat muut toimimaan, sinä hallitset tilannetta. On aina parempi saada vastustajasi tulemaan luoksesi, jolloin hän reagoi sinun alotteisiin ja luopuu omista alkuperäisistä suunnitelmistaa. Viettele hänet suurin lupauksin ja hyökkää kun hänet on vieyelty. Sinä hallitset petoksella.
Houkuttele käyttämällä syöttiä jotta muut tulevat luoksesi
Kun pakotat muut toimimaan, sinä hallitset tilannetta. On aina parempi saada vastustajasi tulemaan luoksesi, jolloin hän reagoi sinun alotteisiin ja luopuu omista alkuperäisistä suunnitelmistaa. Viettele hänet suurin lupauksin ja hyökkää kun hänet on vieyelty. Sinä hallitset petoksella.
Laki 9
Voita aina toiminnan kautta - Älä koskaan voita argumentoimalla
Väittelyllä saavutat vain hetkellisen voiton. Voittot väittelyn kautta ovat teennäisiä voittoja. Argumentoimalla itsesi voittoon luot vain hiljaista ja pitkäikäistä vihaa. On parempi muuttaa mieltään lennossa ja esittää yksinkertaista, tyhmää ja olosuhteiden uhria, kuin olla vahvasti erimieltä ja osoittaa erimielisyytensä väittelemällä. On paljon parempi että saat ihmiset liittymään mukaasi esimerkilläsi ja toiminnan kautta sanomatta sanaakaan. Vahva johtaja ohjaa esimerkillä eikä sanoilla!
Voita aina toiminnan kautta - Älä koskaan voita argumentoimalla
Väittelyllä saavutat vain hetkellisen voiton. Voittot väittelyn kautta ovat teennäisiä voittoja. Argumentoimalla itsesi voittoon luot vain hiljaista ja pitkäikäistä vihaa. On parempi muuttaa mieltään lennossa ja esittää yksinkertaista, tyhmää ja olosuhteiden uhria, kuin olla vahvasti erimieltä ja osoittaa erimielisyytensä väittelemällä. On paljon parempi että saat ihmiset liittymään mukaasi esimerkilläsi ja toiminnan kautta sanomatta sanaakaan. Vahva johtaja ohjaa esimerkillä eikä sanoilla!
Laki 10
Välttele onnettomia ja epäonnisia ihmisiä
Välttele onnettomia ja epäonnisia ihmisiä
Sinä voit kuolla jonkun toisen epäonnesta. Tunteet ovat tarttuvia tauteja. Voi tuntua että autat hukkuvaa miestä, mutta sinä vain edistät omaa tuhoasi. Epäonniset ihmiset usein luovat itselleen lisää epäonnea ja heidän epäonni voi tarttua myös sinuun. Ympäröi itsesi onnellisilla ja menestyvillä ihmisillä.
Laki 11
Opetta muut riippuvaiseksi sinuun
Jotta voit maksimoida oman vaikutusvaltasi on muiden tarvittava ja haluttava sinua. Mitä enemmän toiset tarvitsevat sinua, sitä enemmän valtaa sinulla on. Jos ihmiset ovat riippuvaisia sinusta oman taloudellisen hyvinvointinsa ja onnellisuutensa puolesta voit olla varma että olet turvassa. Älä koskaan opeta alamaisiasi pärjäämään ilman sinua.
Laki 12
Käytä valikoivaa rehellisyyttä ja avuliaisuutta riisuessasi uhrisi aseista
Yksi rehellinen ja vilpitön toteutus korvaa tusinan epärehellisiä valheita. Avoimin sydämmin esitetyt rehellisyyden ja avulijaisuuden eleet laskevat jopa kaikkein skeptisimmän vastustajasi haarniskan. Yksi tarkkaan harkittu lahja ja vastustajasi suojaukseen tulee aukko, jota voit hyväksikäyttää ja manipuloida. Rehellisyyden ja vilpittömyyden tilalla voidaan myös käyttää lahjaa, joka toimii troijalaisena hevosena.
Laki 12
Pyytäessäsi apua vetoa ihmisten ahneuteen - Älä koskaan vetoa heidän armoon ja hyväsydämmisyyteen
Kun pyydät apua liittolaiseltasi, älä vetoa velkaan tai menneisiin hyviin tekoihin, sillä tuommoisista tarjouksista on helppo kieltäytyä. Avun pyynnön pitää sisältää lahja tai palkkio, joka hyödyttää liittolaistasi. Ehdottamalla palkkiota liittolaisesi kokee hyötyvänsä yhteistyöstä ja näin ollen ottaa ehdotuksesi innokkaammin vastaan.
Laki 14
Esitä ystävää ja vakoile
Vastustajasi tunteminen on elintärkeää. Käytä vakoojia kerätessäsi tietoa, joka saattaisi pitää sinut askeleen edellä vastustajiisi. On kuitenkin parempi itse toimia vakoojana. Keveissä sosiaalisissa tilanteissa opi myötäilemään ja nostattamaan vakoiltavan egoa. Kysy epäsuoria kysymyksiä, jotka saattaisivat paljastaa vastustajasi heikkoudet ja suunnitelmat. Ei ole mitään semmoista sosiaalista tilannetta, jossa ei voisi vakoilla ja kerätä tietoa.
Laki 11
Opetta muut riippuvaiseksi sinuun
Jotta voit maksimoida oman vaikutusvaltasi on muiden tarvittava ja haluttava sinua. Mitä enemmän toiset tarvitsevat sinua, sitä enemmän valtaa sinulla on. Jos ihmiset ovat riippuvaisia sinusta oman taloudellisen hyvinvointinsa ja onnellisuutensa puolesta voit olla varma että olet turvassa. Älä koskaan opeta alamaisiasi pärjäämään ilman sinua.
Laki 12
Käytä valikoivaa rehellisyyttä ja avuliaisuutta riisuessasi uhrisi aseista
Yksi rehellinen ja vilpitön toteutus korvaa tusinan epärehellisiä valheita. Avoimin sydämmin esitetyt rehellisyyden ja avulijaisuuden eleet laskevat jopa kaikkein skeptisimmän vastustajasi haarniskan. Yksi tarkkaan harkittu lahja ja vastustajasi suojaukseen tulee aukko, jota voit hyväksikäyttää ja manipuloida. Rehellisyyden ja vilpittömyyden tilalla voidaan myös käyttää lahjaa, joka toimii troijalaisena hevosena.
Laki 12
Pyytäessäsi apua vetoa ihmisten ahneuteen - Älä koskaan vetoa heidän armoon ja hyväsydämmisyyteen
Kun pyydät apua liittolaiseltasi, älä vetoa velkaan tai menneisiin hyviin tekoihin, sillä tuommoisista tarjouksista on helppo kieltäytyä. Avun pyynnön pitää sisältää lahja tai palkkio, joka hyödyttää liittolaistasi. Ehdottamalla palkkiota liittolaisesi kokee hyötyvänsä yhteistyöstä ja näin ollen ottaa ehdotuksesi innokkaammin vastaan.
Laki 14
Esitä ystävää ja vakoile
Vastustajasi tunteminen on elintärkeää. Käytä vakoojia kerätessäsi tietoa, joka saattaisi pitää sinut askeleen edellä vastustajiisi. On kuitenkin parempi itse toimia vakoojana. Keveissä sosiaalisissa tilanteissa opi myötäilemään ja nostattamaan vakoiltavan egoa. Kysy epäsuoria kysymyksiä, jotka saattaisivat paljastaa vastustajasi heikkoudet ja suunnitelmat. Ei ole mitään semmoista sosiaalista tilannetta, jossa ei voisi vakoilla ja kerätä tietoa.
Laki 15
Tuhoa vihollisesti totaalisesti
Kaikki johtajat tiedetyn historiamme aikana ovat tienneet, että sinun pitää tuhota vastustajasi totaalisesti. Joskus tuo tieto on jouduttu oppimaan kantapään kautta. On parempi sotia sota loppuun ja saattaa koitos päätökseen, kuin lopettaa puolitiehen ja pitkittää kamppailua. Enemmän menetät jos pitkität sotaa antamalla vastustajasi kerätä uudestaan voimansa ja yrittää sotia uudestaan. Tuhoa hänet kerralla lopullisesti henkisesti ja fyysisesti!
Tuhoa vihollisesti totaalisesti
Kaikki johtajat tiedetyn historiamme aikana ovat tienneet, että sinun pitää tuhota vastustajasi totaalisesti. Joskus tuo tieto on jouduttu oppimaan kantapään kautta. On parempi sotia sota loppuun ja saattaa koitos päätökseen, kuin lopettaa puolitiehen ja pitkittää kamppailua. Enemmän menetät jos pitkität sotaa antamalla vastustajasi kerätä uudestaan voimansa ja yrittää sotia uudestaan. Tuhoa hänet kerralla lopullisesti henkisesti ja fyysisesti!
Laki 16
Käytä poissaoloasi kasvattaessasi omaa kunnioitustasi
Liiallinen kierrätys laskee markkina-arvoa. Sitä enemmän sinua kuullaan ja nähdään sitä tavallisemmalta sinä näytät. Jos hallitset varmasti ryhmääsi poissaolosi saa ihmiset puhumaan sinusta, joka taas kasvattaa suosiotasi. Sinun pitää tietää milloin lähteä pois, jotta et painosta ilmapiiriä ja ihmisiä.
Käytä poissaoloasi kasvattaessasi omaa kunnioitustasi
Liiallinen kierrätys laskee markkina-arvoa. Sitä enemmän sinua kuullaan ja nähdään sitä tavallisemmalta sinä näytät. Jos hallitset varmasti ryhmääsi poissaolosi saa ihmiset puhumaan sinusta, joka taas kasvattaa suosiotasi. Sinun pitää tietää milloin lähteä pois, jotta et painosta ilmapiiriä ja ihmisiä.
Laki 17
Pidä ihmiset kauhun vallassa: Rakenna epätietoisuuden ja epävarmuuden ilmapiiriä
Ihminen on eläin joka on tapojensa orja. Hän haluaa nähdä samankaltaisuutta muiden ihmisten toiminnassa. Kyky ennustaa toimintaasi antaa vastustajallesi vallan tunteen. Älä ole toiminnaltasi ennalta arvattavissa. Toiminta jolla ei tunnu olevan mitään johdonmukaisuutta tai päämäärää pitää vastustajasi varpaillaan, jonka takia he yrittävät jatkuvasti ymmärtää sinua ja motivaatioitasi. Tämä strategia saa vastustajasi pelkäämään ja epävarmaksi.
Laki 18
Älä rakenna linnaa puolustaaksesi itseäsi – Eristäytyminen on vaarallista
Maailma on vaarallinen paikka ja vihollisia on joka puolella, joten jokaisen pitää puolustaa itseään. Linna saattaa tuntuu turvalliselta, mutta eristäytyminen lisää ongelmiasi. Eristäytyminen rajoittaa sinun kykyäsi kerätä tietoa, tekee sinusta silmiinpistävän ja helpon kohteen. On parempi ympäröidä itsesi liittolaisillasi. Avoimuus on sinun suojasi.
Ihminen on eläin joka on tapojensa orja. Hän haluaa nähdä samankaltaisuutta muiden ihmisten toiminnassa. Kyky ennustaa toimintaasi antaa vastustajallesi vallan tunteen. Älä ole toiminnaltasi ennalta arvattavissa. Toiminta jolla ei tunnu olevan mitään johdonmukaisuutta tai päämäärää pitää vastustajasi varpaillaan, jonka takia he yrittävät jatkuvasti ymmärtää sinua ja motivaatioitasi. Tämä strategia saa vastustajasi pelkäämään ja epävarmaksi.
Laki 18
Älä rakenna linnaa puolustaaksesi itseäsi – Eristäytyminen on vaarallista
Maailma on vaarallinen paikka ja vihollisia on joka puolella, joten jokaisen pitää puolustaa itseään. Linna saattaa tuntuu turvalliselta, mutta eristäytyminen lisää ongelmiasi. Eristäytyminen rajoittaa sinun kykyäsi kerätä tietoa, tekee sinusta silmiinpistävän ja helpon kohteen. On parempi ympäröidä itsesi liittolaisillasi. Avoimuus on sinun suojasi.
Laki 19
Tiedä kenen kanssa asioit – Älä hermostuta vääriä ihmisiä
Maailmassa on paljon erilaisia ihmisiä, etkä voi koskaan olettaa että kaikki ihmiset reagoivat taktiikoihisi samalla tavalla. Huijaamalla ja tekemällä poliittista liikehdintää ihmisiä vastaan rakentaa aina vihamiehiä. Vihamiehiö jotka saattavat viettää loppuelämänsä yrittäen kostaa sinulle. He ovat susia lampaiden vaatteissa. Valitse uhrisi ja vastustajasi tarkasti, äläkä astu väärän miehen varpaille.
Laki 20
Älä ryntää ottamaan puolia
Vain tyhmällä on kiire ottamaan puolia. Älä asetu ja ota kenenkään muun puolta kuin itsesi. Ylläpitäen oman itsenäisyytesi sinusta tulee muiden silmissä mestari. Konfliktin ulkopuolelta sinä pystyt usuuttamaan ihmisiä toisiaan vastaan.
Laki 21
Esitä tyhmempää kuin olet, jotta huijaat tyhmää – Esitä aina tyhmempää kuin oikeasti olet
Kukaan ei halua tulla leimatuksi tyhmäksi. Temppu on tehdä uhristasi ylimielinen ja saada hänet luulemaan että hän on älykkäämpi kuin sinä. Vasta kun hän on sokeutunut itsevarmuudessaan ja omasta erinomaisuudestaan on hän helppo uhri.
Tiedä kenen kanssa asioit – Älä hermostuta vääriä ihmisiä
Maailmassa on paljon erilaisia ihmisiä, etkä voi koskaan olettaa että kaikki ihmiset reagoivat taktiikoihisi samalla tavalla. Huijaamalla ja tekemällä poliittista liikehdintää ihmisiä vastaan rakentaa aina vihamiehiä. Vihamiehiö jotka saattavat viettää loppuelämänsä yrittäen kostaa sinulle. He ovat susia lampaiden vaatteissa. Valitse uhrisi ja vastustajasi tarkasti, äläkä astu väärän miehen varpaille.
Laki 20
Älä ryntää ottamaan puolia
Vain tyhmällä on kiire ottamaan puolia. Älä asetu ja ota kenenkään muun puolta kuin itsesi. Ylläpitäen oman itsenäisyytesi sinusta tulee muiden silmissä mestari. Konfliktin ulkopuolelta sinä pystyt usuuttamaan ihmisiä toisiaan vastaan.
Laki 21
Esitä tyhmempää kuin olet, jotta huijaat tyhmää – Esitä aina tyhmempää kuin oikeasti olet
Kukaan ei halua tulla leimatuksi tyhmäksi. Temppu on tehdä uhristasi ylimielinen ja saada hänet luulemaan että hän on älykkäämpi kuin sinä. Vasta kun hän on sokeutunut itsevarmuudessaan ja omasta erinomaisuudestaan on hän helppo uhri.
Laki 22
Käytä luovuttamista taktiikkana: Tee heikkoudestasi voimavara
Kun olet heikoilla älä koskaan taistele kunniastasi. Antautuminen on aina parempi vaihtoehto. Antautuminen antaa sinulle aikaa keräillä itsesi ja etsiä uusia mahdollisuuksia kostaa. Jos vain suinkin mahdollista älä anna vastustajallesi tuhoamisen iloa, vaan antaudu ensiksi. Rakenna antautumisesta ja rauhasta aseesi.
Käytä luovuttamista taktiikkana: Tee heikkoudestasi voimavara
Kun olet heikoilla älä koskaan taistele kunniastasi. Antautuminen on aina parempi vaihtoehto. Antautuminen antaa sinulle aikaa keräillä itsesi ja etsiä uusia mahdollisuuksia kostaa. Jos vain suinkin mahdollista älä anna vastustajallesi tuhoamisen iloa, vaan antaudu ensiksi. Rakenna antautumisesta ja rauhasta aseesi.
Laki 23
Keskitä voimavarasi
Säästä voimaasi ja energiaasi, ja keskitä ne vastustajasi vahvimpaan kohtaan. Sinä rikastut helpommin kaivamalla syvemmältä ja rikkaammasta, kuin kaivaen pinnalta ja ehtyneestä kaivoksesta. Intensiivisyys voittaa pitkäaikaisuuden joka kerta. Kun sinä tavoittelet valtaa jolla nousta kilpailevassa hierarkiassa, on tärkeämpää etsiä rikas ja riittoisa kaivos, josta saa pitkään ja paljon.
Keskitä voimavarasi
Säästä voimaasi ja energiaasi, ja keskitä ne vastustajasi vahvimpaan kohtaan. Sinä rikastut helpommin kaivamalla syvemmältä ja rikkaammasta, kuin kaivaen pinnalta ja ehtyneestä kaivoksesta. Intensiivisyys voittaa pitkäaikaisuuden joka kerta. Kun sinä tavoittelet valtaa jolla nousta kilpailevassa hierarkiassa, on tärkeämpää etsiä rikas ja riittoisa kaivos, josta saa pitkään ja paljon.
Laki 24
Esitä täydellistä palvelijaa
Paras hovipalvelija nauttii vallan ja poliittisen liikehdinnän maailmassa. Hän hallitsee poliittisin silmänkääntötempuin. Hän imartelee ja myötäilee hallitsijaa. Hän jakaa valtaa epäsuorasti ja viehkeästi. Opi käyttämään hovin mekaniikkaa ja sinun vallalla ei ole rajaa.
Esitä täydellistä palvelijaa
Paras hovipalvelija nauttii vallan ja poliittisen liikehdinnän maailmassa. Hän hallitsee poliittisin silmänkääntötempuin. Hän imartelee ja myötäilee hallitsijaa. Hän jakaa valtaa epäsuorasti ja viehkeästi. Opi käyttämään hovin mekaniikkaa ja sinun vallalla ei ole rajaa.
Laki 25
Uudelleen luo itsesi
Älä hyväksy yhteiskunnan antamaa roolia. Luo uudelleen itsesi rakentamalla itsellesi uuden identiteetin, joka saa muilta huomiota eikä väsytä katsojaa. Ole oman imagosi mestari! Älä anna muiden määrittää sitä mitä olet. Tuo esiin itseäsi ja toimintaasi dramaattisesti. Sinun valtasi kasvaa sillin kun toimintasi näyttää muiden silmissä elämää suuremmalta.
Uudelleen luo itsesi
Älä hyväksy yhteiskunnan antamaa roolia. Luo uudelleen itsesi rakentamalla itsellesi uuden identiteetin, joka saa muilta huomiota eikä väsytä katsojaa. Ole oman imagosi mestari! Älä anna muiden määrittää sitä mitä olet. Tuo esiin itseäsi ja toimintaasi dramaattisesti. Sinun valtasi kasvaa sillin kun toimintasi näyttää muiden silmissä elämää suuremmalta.
Laki 26
Pidä kätesi puhtaana
Sinun pitää olla rauhallisuuden ja hyötysuhteeltasi esimerkillinen. Sinun kädet eivät saa koskaan olla likaiset virheistä ja pahoista teoista. Ylläpidä tahratonta ulkonäköä käyttämällä muita syntipukkina
Laki 27
Käytä ihmisten tahtoa uskoa luodessasi kulttimaisia seuraajia
Ihmisillä on suuri tarve uskoa johonkin. Rakenna itsestäsi tuo tarve antamalla heille jotain johon uskoa. Sanasi pitää koostua epämääräisistä lupauksista. Painota intoa, rationaalisuutta ja selkoajattelua. Anna uusille seuraajillesi rituaaleja joita toteuttaa. Pyydä heitä uhraamaan itsesi puolesta. Uskontojen ja muiden suurten suunnitelmien puuttuessa sinun uudet ajatukset nouseva nopeasti esiin ja tuovat sinulle rajattomasti valtaa.
Pidä kätesi puhtaana
Sinun pitää olla rauhallisuuden ja hyötysuhteeltasi esimerkillinen. Sinun kädet eivät saa koskaan olla likaiset virheistä ja pahoista teoista. Ylläpidä tahratonta ulkonäköä käyttämällä muita syntipukkina
Laki 27
Käytä ihmisten tahtoa uskoa luodessasi kulttimaisia seuraajia
Ihmisillä on suuri tarve uskoa johonkin. Rakenna itsestäsi tuo tarve antamalla heille jotain johon uskoa. Sanasi pitää koostua epämääräisistä lupauksista. Painota intoa, rationaalisuutta ja selkoajattelua. Anna uusille seuraajillesi rituaaleja joita toteuttaa. Pyydä heitä uhraamaan itsesi puolesta. Uskontojen ja muiden suurten suunnitelmien puuttuessa sinun uudet ajatukset nouseva nopeasti esiin ja tuovat sinulle rajattomasti valtaa.
Laki 28
Syöksy toimintaan itsevarmuudella
Jos et ole varma mitä sinun pitäisi tehdä älä edes yritä tehdä mitään. Sinun epäluulosi ja epävarmuutesi vaikuttavat toteutukseesi. Epävarmuus on vaarallista, joten on parempi hyökätä itsevarmuudella. Kaikki ongelmat jotka ovat johtuneet röyhkeydestäsi voidaan helposti korjata lisäämällä röyhkeyttä. Kaikki kunnioittaa rohkeaa, mutta kukaan ei pelkuria.
Laki 29
Suunnittele aina loppuun saakka
Lopputulos on kaikki kaikessa. Suunnittele aina loppuun saakka ottaen huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot, esteet ja käänteet, jotka saattaisi koitua kohtaloksesi. Suunnittelemalla loppuun saakka sinä et ylläty tilanteiden muuttuessa, jolloin osaat reagoida tarvittaessa. Hellästi ohjaa hyvää onnea suunnittelemalla pitkälle tulevaisuuteen.
Syöksy toimintaan itsevarmuudella
Jos et ole varma mitä sinun pitäisi tehdä älä edes yritä tehdä mitään. Sinun epäluulosi ja epävarmuutesi vaikuttavat toteutukseesi. Epävarmuus on vaarallista, joten on parempi hyökätä itsevarmuudella. Kaikki ongelmat jotka ovat johtuneet röyhkeydestäsi voidaan helposti korjata lisäämällä röyhkeyttä. Kaikki kunnioittaa rohkeaa, mutta kukaan ei pelkuria.
Laki 29
Suunnittele aina loppuun saakka
Lopputulos on kaikki kaikessa. Suunnittele aina loppuun saakka ottaen huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot, esteet ja käänteet, jotka saattaisi koitua kohtaloksesi. Suunnittelemalla loppuun saakka sinä et ylläty tilanteiden muuttuessa, jolloin osaat reagoida tarvittaessa. Hellästi ohjaa hyvää onnea suunnittelemalla pitkälle tulevaisuuteen.
Laki 30
Laita saavutuksesi näyttämään vaivattomilta
Sinun toimintasi pitää näyttää luonnolliselta ja toteutuksesi helpolta. Kaikki harjoittelu, vaivannäkö ja taktiikat pitää piilottaa. Kun toimit käyttäydy vaivattomasti aivan kuin pystyisit toteuttamaan asian paljon paremmin. Vältä kiusausta kerskua kovasta työstäsi, koska se herättää vain lisää kysymyksiä. Taikuri ei opeta temppujaan muille.
Laki 31
Hallitse vaihtoehtoja: Saa muut pelamaan jakamillasi korteilla
Paras tapa huijata ihmisiä on rakentaa illuusio vaihtoehdoista. Uhrisi tuntevat olevansa hallinnassa, mutta oikeasti he työskentelevät sinun hyväksesi. Anna vain vaihtoehtoja, jotka hyödyttävät sinua. Pakota heidät valitsemaan kahdesta pahasta. Rakenna heille vaihtoehtoja punnittavaksi, jotta se kuluttaa heidän energiaansa ja saa heidät turhautumaan ja alistumaan.
Laita saavutuksesi näyttämään vaivattomilta
Sinun toimintasi pitää näyttää luonnolliselta ja toteutuksesi helpolta. Kaikki harjoittelu, vaivannäkö ja taktiikat pitää piilottaa. Kun toimit käyttäydy vaivattomasti aivan kuin pystyisit toteuttamaan asian paljon paremmin. Vältä kiusausta kerskua kovasta työstäsi, koska se herättää vain lisää kysymyksiä. Taikuri ei opeta temppujaan muille.
Laki 31
Hallitse vaihtoehtoja: Saa muut pelamaan jakamillasi korteilla
Paras tapa huijata ihmisiä on rakentaa illuusio vaihtoehdoista. Uhrisi tuntevat olevansa hallinnassa, mutta oikeasti he työskentelevät sinun hyväksesi. Anna vain vaihtoehtoja, jotka hyödyttävät sinua. Pakota heidät valitsemaan kahdesta pahasta. Rakenna heille vaihtoehtoja punnittavaksi, jotta se kuluttaa heidän energiaansa ja saa heidät turhautumaan ja alistumaan.
Laki 32
Käytä ihmisten fantasijoita hyväksi
Ihminen pakenee totuutta, koska se on ruma ja epämiellyttävä. Älä koskaan käytä totuutta ja todellisuutta saadaksesi hyväksyntää ellet ole valmis kohtaamaan vihaisia ihmisiä. Elämä on epämukavaa ja stressaavaa, jonka takia ihmiset keksivät romantisoituja fantasijoita. Kaikki vihaavat totuutta, koska totuus on epämiellyttävää. Valta perustuu ihmisten mielikuvien hallintaan.
Käytä ihmisten fantasijoita hyväksi
Ihminen pakenee totuutta, koska se on ruma ja epämiellyttävä. Älä koskaan käytä totuutta ja todellisuutta saadaksesi hyväksyntää ellet ole valmis kohtaamaan vihaisia ihmisiä. Elämä on epämukavaa ja stressaavaa, jonka takia ihmiset keksivät romantisoituja fantasijoita. Kaikki vihaavat totuutta, koska totuus on epämiellyttävää. Valta perustuu ihmisten mielikuvien hallintaan.
Laki 33
Etsi jokaisen henkilökohtainen heikkous
Jokaisella on heikkoutensa. Yleensä heikkous on heikko itsevarmuus, epävarmuus tulevaisuudesta, tunteellisuus, hedonistinen tahto, tai jokin piilotettu salaisuus. Löytäessäsi vastustajasi heikkouden voit hyväksikäyttää tätä kiristämällä ja käyttämällä häntä saavuttaaksesi päämääräsi.
Etsi jokaisen henkilökohtainen heikkous
Jokaisella on heikkoutensa. Yleensä heikkous on heikko itsevarmuus, epävarmuus tulevaisuudesta, tunteellisuus, hedonistinen tahto, tai jokin piilotettu salaisuus. Löytäessäsi vastustajasi heikkouden voit hyväksikäyttää tätä kiristämällä ja käyttämällä häntä saavuttaaksesi päämääräsi.
Laki 34
Ole aristokraatti omassa olemuksessasi: Käyttäydy kuin kuningas, jotta sinua myös kunnioitetaan kuin kuningasta
Se miten sinä esiinnyt muille ja kannat omaa nimeäsi määrittää miten muut kohtelevat sinua. Käyttäytymällä pitemmän päälle vulgaarisesti ja rahvaanomaisesti saa ihmiset epäkunnioittamaan sinua. Jotta kuningasta voidaan kunnioittaa on hänen itse kunnioitettava itseään. Käyttäytymällä määrätietoisesti ja sivistyneesti kasvaa päähäsi muiden silmissä kruunu.
Laki 35
Ole ajoituksen mestari
Älä koskaan kiirehdi! Kiirehtiminen nähdään itsehallinnan menetyksenä. Hyvän hallitsijan pitää hallita itseään ja aikaa. Ole aina kärsivällinen aivan kuin tietäisit mitä tuleman pitää. Sinun pitää etsiä oikeaa hetkeä. Nuuski ajan henkeä ja trendejä, jotka saattavat edistää valtaasi. Opi astumaan takajalalle kun ei ole oikea aika ratsastaa taisteluun, mutta ole valmis hyökkäämään kun oikea hetki koittaa.
Laki 36
Vihaa asioita joita sinä et pysty saamaan: Huomioimatta jättäminen on paras ratkaisu
Tiedostamalla ongelman julkisesti sinä annat ongelmalle uskottavuutta ja voimaa. Mitä enemmän sinä jaat näkyvyyttä vihollisellesi, sitä vahvemmaksi sinä teet hänet. Pienet virheet usein näyttävät suuremmilta mitä ne oikeasti on. Korjaamalla tuot ihmisten huomion virheisiisi. Joskus on parempi vain jättää virhe korjaamatta, Jos on jotain mitä haluat, mutta et pysty saavuttamaan sitä, näytä sitä kohtaan vastenmielisyyttä ja vihaa. Mitä vähemmän sinä osoitat kiinnostusta jotain kohtaan, sen parempi.
Laki 37
Luo mielenkiintoisia spektaakkeleita
Rakentamalla spektaakkelisiä nähtävyyksiä ja symboliikkaa sinä rakennat voimakkaan ja näyttävän ulkokuoren. Rakenna esityksiä läheistesi edessä täynnä visuaalisia ja säteileviä symbooleja, jotka kasvattavat sinun arvostustasi. Häikäise ulkonäölläsi, jotta muut eivät näe mitä oikeasti ympärillä tapahtuu.
Laki 38
Ajattele kuin sinä haluat, mutta käyttäydy kuin muut
Jos sinä menet aikoja ja hallitsevia trendejä vastaan levittäen omia epätyypillisiä ideoita ja tapoja, ihmiset luulevat että vain haluat huomiota ja näkevät sinut leveilevän. He tulevat kostamaan sinulle, koska sait heidät tuntemaan alhaisuutta. On paljon turvallisempaa sekoittua joukkoon ja muokata hallitsevaa mielipidettä, kuin käydä sitä vastaan. Jaa oikeat ajatukset vain oikeissa piireissä.
Laki 39
Loiski vettä, jotta kalat liikkuu
Viha ja tunteet ovat strategisesti sinulle haitallisia. Sinun on pysyttävä aina rauhallisena ja objektiivisena. Jos suinkin pystyt, niin yritä saada vastustajasi vihaiseksi ja kapeakatseisiksi samalla kun itse otat tilanteesta hyödyn irti. Pidä vihamiehesi epätasapainossa ja löydä heidän Akilleen kantapää.
Laki 40
Paheksu ilmaista ruokaa
Kaikki mikä jaetaan ilmaiseksi on vaarallista. Yleisesti ilmaisuus sisältää takaa-ajatuksen tai piilotetun vaatimuksen. Kaikki mikä on arvokasta on maksun arvoista. Maksamalla itsesi aina loppuun saakka pysyt irti muiden vaatimuksista, syyllisyydestä ja petkutuksista. Laadusta on viisasta maksaa. Elä yltäkylläisesti ja laita rahaa kiertämään, koska silloin ihmiset haluavat olla lähelläsi ja hyväsydämmisyytesi on merkki muille vaikutusvallastasi.
Laki 41
Vältä astumasta suurmiehen saappaisiin
Ensi tapahtumat näyttää aina paremmalta kuin sen jälkeiset tapahtumat. Jos sinä jatkat suurmiehen jälkeen tai sinun vanhempasi sattuvat olemaan tunnettuja ja arvostettuja, on sinun kaksinkertaistava omat suorituksesi, jotta et jää heidän varjoon. Rakenna oma nimesi ja identiteettisi muuttamalla kurssia ja rakenna oma perintösi.
Laki 42
Lyö paimenta ja lampaat pakenevat
Ongelma yleensä johtuvat yhdestä yksilöstä, joka häiriköi, toimii tahtoasi vastaan ja myrkyttää ilmapiiriä. Jos sinä annat tuollaisille ihmisille tilaa liikkua vapaasti alkaa hänen vaikutusvaltansa vaikuttamaan muihin ja ongelmasi kasvavat. Älä odota ongelmien kasvamista ja kasaantumista. Älä neuvottele tuommoisten ihmisten kanssa heidän syntinsä on anteeksiantamatton. Neutralisoi heidän vaikutusvalta eristämällä heidät ja tuhoamalla heidä julkisivu. Iske aina ongelman alkulähteeseen, jotta lampaat hajaantuvat.
Laki 43
Työskentele ja voita ihmisten mielet ja sydämmet
Pakotus luo sinua kohti vihamielisyyttä. Sinun pitää lumota toiset liikkumaan haluamaasi suuntaan. Henkilö jonka sinä olet vietellyt on sinun pelinappulasi ja ainoa oikea tapa vietellä ihmisiä on käyttää yksilöiden psykologiaa ja heikkouksia heitä vastaan. Herkistä vastustajaasi käyttämällä tunteita ja vetoamalla asioihin, joita he pitävät terkeinä ja mitä he pelkäävät. Jos unohdat muiden mielet ja sydämmet he kasvavat vihaamaan sinua..
Laki 44
Peilaa vihollisesi liikkeitä piilottaessasi omasi
Peili heijastaa todellisuutta, mutta se on myös oivallinen tapa huijaamista varten. Kun peilaat vihollisiasi tekemällä sitä mitä he tekevät, eivät he osaa ennustaa sinun taktiikoitasi. Peilitaktiikka pilkkaa ja häpäisee heitä pakottaen reaktion. Peilitaktiikkaa voi myös käyttää lumoamaan vastustajasi. Ylläpitämällä peiliä vastustajan psyykkeestä sinä esität vastustajaasi. Viettelet heidät ylläpitämällä samoja arvoja kuin he. Kun taas pitämällä peiliä vastustajan teoista sinä opetat heille opetuksen omista teoistaan.
Laki 45
Julista muutosta, mutta älä muuta yhdellä kertaa liikaa
Jokainen ymmärtää muutoksen tarpeen abstraktiivisuudessa, mutta monen on vaikea kuvastaa muutosta arkipäivän asioissa. Ihmiset ovat tapojensa uhreja. Liian suuri muutos on traumaattista, joka johtaa vallankumoukseen. Jos olet uusi johtaja on sinun parempi olla muuttamatta mitään radikaalisti. Muista kunnioittaa vanhoja rituaaleja ja tapoja, koska ihmiset pitävät vanhasta ja turvallisesta. Jos muutos on pakollinen niin yritä saada se näyttämään vain pieneltä parannukselta entiseen.
Laki 46
Älä esiinny liian täydellisenä
Esiintymällä muita erinomaisempana ja parempana on vaarallista, mutta esiintymällä ilman mitään heikkouksia ja epäkohtia on vielä vaarallisempaa. Kateus luo hiljaisia vihollisia. On järkevää silloin tällöin osoittaa inhimillisyyttä ja tunnustaa harmittomiin paheisiin. Tämä saa sinut näyttämään hieman inhimillisemmältä ja lähestyttävämmältä, joka taas laskee kateutta. Ainoastaan jumalat ja kuolleet saavat olla täydellisiä ja pyhiä.
Laki 47
Voitossa opi lopettamaan ajoissa
Voiton kirkkain hetki on suurin kohta jossa voi epäonnistua. Aina voiton häämöttäessä ylimielisyys ja liika itsevarmuus omasta koskemattomuudesta saattaa viedä sinut liioittelemaan voittoasi. Älä ylitä sitä mitä tavoittelit, vaan tiedä milloin lopettaa. Menemällä liian pitkälle sinä luot lisää vihollisia kuin sinä ehdit voittamaan. Älä koskaan anna voiton nousta päähäsi. Aseta tavoite ja kun saavutat tavoitteen lopeta.
Laki 48
Ole muodoton
Ottamalla muodon tai paljastamalla näkyvän suunnitelman sinä paljastat itsesi vastahyökkäykselle. Älä anna vihollisellesi mitään mitä vastaan hyökätä. Pidä itsesi liikkeessä, muodottomana ja ilman mitään tarttumapintaa. Hyväksy se tosiasia että mikään ei ole varmaa ja mikään laki ei ole pitävä. Paras tapa puolustautua on olla joustava ja muodoton, kuten vesi. Älä koskaan rakenna valtaasi pelkästään ennalta päätettyjen hallinnon ja instituutioiden päälle. Kaikki muuttuu aikanaan.
Ole aristokraatti omassa olemuksessasi: Käyttäydy kuin kuningas, jotta sinua myös kunnioitetaan kuin kuningasta
Se miten sinä esiinnyt muille ja kannat omaa nimeäsi määrittää miten muut kohtelevat sinua. Käyttäytymällä pitemmän päälle vulgaarisesti ja rahvaanomaisesti saa ihmiset epäkunnioittamaan sinua. Jotta kuningasta voidaan kunnioittaa on hänen itse kunnioitettava itseään. Käyttäytymällä määrätietoisesti ja sivistyneesti kasvaa päähäsi muiden silmissä kruunu.
Laki 35
Ole ajoituksen mestari
Älä koskaan kiirehdi! Kiirehtiminen nähdään itsehallinnan menetyksenä. Hyvän hallitsijan pitää hallita itseään ja aikaa. Ole aina kärsivällinen aivan kuin tietäisit mitä tuleman pitää. Sinun pitää etsiä oikeaa hetkeä. Nuuski ajan henkeä ja trendejä, jotka saattavat edistää valtaasi. Opi astumaan takajalalle kun ei ole oikea aika ratsastaa taisteluun, mutta ole valmis hyökkäämään kun oikea hetki koittaa.
Laki 36
Vihaa asioita joita sinä et pysty saamaan: Huomioimatta jättäminen on paras ratkaisu
Tiedostamalla ongelman julkisesti sinä annat ongelmalle uskottavuutta ja voimaa. Mitä enemmän sinä jaat näkyvyyttä vihollisellesi, sitä vahvemmaksi sinä teet hänet. Pienet virheet usein näyttävät suuremmilta mitä ne oikeasti on. Korjaamalla tuot ihmisten huomion virheisiisi. Joskus on parempi vain jättää virhe korjaamatta, Jos on jotain mitä haluat, mutta et pysty saavuttamaan sitä, näytä sitä kohtaan vastenmielisyyttä ja vihaa. Mitä vähemmän sinä osoitat kiinnostusta jotain kohtaan, sen parempi.
Laki 37
Luo mielenkiintoisia spektaakkeleita
Rakentamalla spektaakkelisiä nähtävyyksiä ja symboliikkaa sinä rakennat voimakkaan ja näyttävän ulkokuoren. Rakenna esityksiä läheistesi edessä täynnä visuaalisia ja säteileviä symbooleja, jotka kasvattavat sinun arvostustasi. Häikäise ulkonäölläsi, jotta muut eivät näe mitä oikeasti ympärillä tapahtuu.
Laki 38
Ajattele kuin sinä haluat, mutta käyttäydy kuin muut
Jos sinä menet aikoja ja hallitsevia trendejä vastaan levittäen omia epätyypillisiä ideoita ja tapoja, ihmiset luulevat että vain haluat huomiota ja näkevät sinut leveilevän. He tulevat kostamaan sinulle, koska sait heidät tuntemaan alhaisuutta. On paljon turvallisempaa sekoittua joukkoon ja muokata hallitsevaa mielipidettä, kuin käydä sitä vastaan. Jaa oikeat ajatukset vain oikeissa piireissä.
Laki 39
Loiski vettä, jotta kalat liikkuu
Viha ja tunteet ovat strategisesti sinulle haitallisia. Sinun on pysyttävä aina rauhallisena ja objektiivisena. Jos suinkin pystyt, niin yritä saada vastustajasi vihaiseksi ja kapeakatseisiksi samalla kun itse otat tilanteesta hyödyn irti. Pidä vihamiehesi epätasapainossa ja löydä heidän Akilleen kantapää.
Laki 40
Paheksu ilmaista ruokaa
Kaikki mikä jaetaan ilmaiseksi on vaarallista. Yleisesti ilmaisuus sisältää takaa-ajatuksen tai piilotetun vaatimuksen. Kaikki mikä on arvokasta on maksun arvoista. Maksamalla itsesi aina loppuun saakka pysyt irti muiden vaatimuksista, syyllisyydestä ja petkutuksista. Laadusta on viisasta maksaa. Elä yltäkylläisesti ja laita rahaa kiertämään, koska silloin ihmiset haluavat olla lähelläsi ja hyväsydämmisyytesi on merkki muille vaikutusvallastasi.
Laki 41
Vältä astumasta suurmiehen saappaisiin
Ensi tapahtumat näyttää aina paremmalta kuin sen jälkeiset tapahtumat. Jos sinä jatkat suurmiehen jälkeen tai sinun vanhempasi sattuvat olemaan tunnettuja ja arvostettuja, on sinun kaksinkertaistava omat suorituksesi, jotta et jää heidän varjoon. Rakenna oma nimesi ja identiteettisi muuttamalla kurssia ja rakenna oma perintösi.
Laki 42
Lyö paimenta ja lampaat pakenevat
Ongelma yleensä johtuvat yhdestä yksilöstä, joka häiriköi, toimii tahtoasi vastaan ja myrkyttää ilmapiiriä. Jos sinä annat tuollaisille ihmisille tilaa liikkua vapaasti alkaa hänen vaikutusvaltansa vaikuttamaan muihin ja ongelmasi kasvavat. Älä odota ongelmien kasvamista ja kasaantumista. Älä neuvottele tuommoisten ihmisten kanssa heidän syntinsä on anteeksiantamatton. Neutralisoi heidän vaikutusvalta eristämällä heidät ja tuhoamalla heidä julkisivu. Iske aina ongelman alkulähteeseen, jotta lampaat hajaantuvat.
Laki 43
Työskentele ja voita ihmisten mielet ja sydämmet
Pakotus luo sinua kohti vihamielisyyttä. Sinun pitää lumota toiset liikkumaan haluamaasi suuntaan. Henkilö jonka sinä olet vietellyt on sinun pelinappulasi ja ainoa oikea tapa vietellä ihmisiä on käyttää yksilöiden psykologiaa ja heikkouksia heitä vastaan. Herkistä vastustajaasi käyttämällä tunteita ja vetoamalla asioihin, joita he pitävät terkeinä ja mitä he pelkäävät. Jos unohdat muiden mielet ja sydämmet he kasvavat vihaamaan sinua..
Laki 44
Peilaa vihollisesi liikkeitä piilottaessasi omasi
Peili heijastaa todellisuutta, mutta se on myös oivallinen tapa huijaamista varten. Kun peilaat vihollisiasi tekemällä sitä mitä he tekevät, eivät he osaa ennustaa sinun taktiikoitasi. Peilitaktiikka pilkkaa ja häpäisee heitä pakottaen reaktion. Peilitaktiikkaa voi myös käyttää lumoamaan vastustajasi. Ylläpitämällä peiliä vastustajan psyykkeestä sinä esität vastustajaasi. Viettelet heidät ylläpitämällä samoja arvoja kuin he. Kun taas pitämällä peiliä vastustajan teoista sinä opetat heille opetuksen omista teoistaan.
Laki 45
Julista muutosta, mutta älä muuta yhdellä kertaa liikaa
Jokainen ymmärtää muutoksen tarpeen abstraktiivisuudessa, mutta monen on vaikea kuvastaa muutosta arkipäivän asioissa. Ihmiset ovat tapojensa uhreja. Liian suuri muutos on traumaattista, joka johtaa vallankumoukseen. Jos olet uusi johtaja on sinun parempi olla muuttamatta mitään radikaalisti. Muista kunnioittaa vanhoja rituaaleja ja tapoja, koska ihmiset pitävät vanhasta ja turvallisesta. Jos muutos on pakollinen niin yritä saada se näyttämään vain pieneltä parannukselta entiseen.
Laki 46
Älä esiinny liian täydellisenä
Esiintymällä muita erinomaisempana ja parempana on vaarallista, mutta esiintymällä ilman mitään heikkouksia ja epäkohtia on vielä vaarallisempaa. Kateus luo hiljaisia vihollisia. On järkevää silloin tällöin osoittaa inhimillisyyttä ja tunnustaa harmittomiin paheisiin. Tämä saa sinut näyttämään hieman inhimillisemmältä ja lähestyttävämmältä, joka taas laskee kateutta. Ainoastaan jumalat ja kuolleet saavat olla täydellisiä ja pyhiä.
Laki 47
Voitossa opi lopettamaan ajoissa
Voiton kirkkain hetki on suurin kohta jossa voi epäonnistua. Aina voiton häämöttäessä ylimielisyys ja liika itsevarmuus omasta koskemattomuudesta saattaa viedä sinut liioittelemaan voittoasi. Älä ylitä sitä mitä tavoittelit, vaan tiedä milloin lopettaa. Menemällä liian pitkälle sinä luot lisää vihollisia kuin sinä ehdit voittamaan. Älä koskaan anna voiton nousta päähäsi. Aseta tavoite ja kun saavutat tavoitteen lopeta.
Laki 48
Ole muodoton
Ottamalla muodon tai paljastamalla näkyvän suunnitelman sinä paljastat itsesi vastahyökkäykselle. Älä anna vihollisellesi mitään mitä vastaan hyökätä. Pidä itsesi liikkeessä, muodottomana ja ilman mitään tarttumapintaa. Hyväksy se tosiasia että mikään ei ole varmaa ja mikään laki ei ole pitävä. Paras tapa puolustautua on olla joustava ja muodoton, kuten vesi. Älä koskaan rakenna valtaasi pelkästään ennalta päätettyjen hallinnon ja instituutioiden päälle. Kaikki muuttuu aikanaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)